Korttipajalla on touhuttu!
Partiolainen päätti auttaa minua, aika kun oli hieman kortilla kun tuo matkamme taas sekoitti suunnitelmia. Tämä idea on ihan rumasti varastettu FB:n puolelta, partiolainen sitten toteutti hieman erilaisena, ettei mennyt ihan plagioiniksi.
Tuo on muuten mielenkiintoista miten paljon alkuperäistä tuotetta pitää muuttaa ettei "uusi tuote" se ole kopio.
Marimekko nyt taitaa olla tällä hetkellä tunnetuin näistä kopiosyytteitä saanneista, satuin itse asiassa kentällä näkemään "Hetkiä"-kankaan, josta taisi nousta kohu jossakin vaiheessa. Silloin taidettiin sanoa että kuosin taustalla olisi sekä valokuva että espanjalainen kangas. Valokuva sitten paljastui inspiraation lähteeksi. Suoraan sanottuna minusta ei kuvaakaan voi suojata loputtomasti. Jos taiteilija katsoo kuvaa ja kopioi sitten siitä vapaasti aiheen niin eihän se nyt voi olla väärin, varsinkaan kun kyseessä ei ole tunnistettavissa olevia ihmishahmoja. Mutta tämä siis on minun mielipiteeni. Ihan yhtä hyvin taiteilija olisi voinnut mennä espalle kävelemään ja ottaa sen oman kuvansa. Silloin asia olisi ollut aivan selvä. Vähän samaa mieltä olen unikostakin. Jos sitä maailmalla myydään lähes samanlaisena kankaana niin onko se kopio? Voiko kukan muodon suojata? Tai raitapaidan?
Onhan tuo tietysti ongelmallista, missä se raja kulkee? Jos osaisin kopioda Rembrandtin taulun ja pistäisin sen myyntiin alkuperäisenä niin ymmärrän että se on rikos. Mutta jos näen kivan kortin ja teen siitä "omani"?
Oletan että tämä ei olisi kopio, onhan rotu vaihtunut ja meidän kortissa on pelkkä pääprofiili. Alkuperäisissä oli koko koira ja lumihiutaleita ja ihan erilaiset paperitkin... No joo, tunnustan. Varastettu mikä varastettu, kiitos ideasta Maija!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti