Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 31. joulukuuta 2012

Onnellista Uutta Vuotta

Keittoa lounaaksi

Uimarimme voisi elää meren tarjoamilla herkuilla.

Koska täällä kotimaassamme nuo tuoreet katkaravut ja mustekalat ovat harvinaista herkkua päätin sentään hemmotella näin uuden vuoden kunniaksi edes hieman saman tyylisellä ruoalla, eli keitin katkarapukeittoa.

Älkää edes kuvitelko että lähdin liikkeelle kuorista, hieman vapaata minäkin tahdon, mutta löysin aika kivan ja helpon reseptin lehdestä, joten päätin hieman muunnella sitä versiota ja tehdä lounaaksi

Katkarapukeittoa

1 punainen parika
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 jauhoista perunaa
oliiviöljyä paistamiseen
½ sl sitruunamehua
1½ rkl tomattipyrettä
500 g tomattimurskaa
5 dl vettä
1 kalaliemikuutio
3 rkl hummerifondia
1 rkl valkosipulijauhetta
muutama kierros Seafood & Fish maustetta Santa Marian myllystä
3 dl laktoositonta kermaa
500 g kuorittuja katkarapuja

Kuori, puhdista ja paloittele kasvikset. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää kasviskuutiot sekaan. Kuullota niitä hetki ja lisää tomaattipyre. Jatka kuullottamista hetki. Lisää sitruunamehu, tomaattimurska, vesi ja mausteet. Anna poreilla n. 15 min. kunnes perunat ovat pehmeitä. Soseuta keitto ja lisää kerma. Anna hautua. Lisää juuri ennen tarjoilua vielä katkaravut. Pinnalle olisin lisännyt tilliä, mutta eipä ollutkaan käyttökelpoista kotona.

Itse lisäsin vielä keittoon hieman valkosipulipippuria myllystä. Luistelija kun ei tykkää pippurista


sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Lisää myrkkyä

Olen ihan ihmeissäni!

Mieheni osti minulle joulutähden, jostakin syystä hän ei suostu uskomaan etten saa niitä pysymään hengissä. Uskomatonta kyllä, minulla on jopa kaksi kuukivaa joulutähetä täällä, ollut jo kauan! Sen olen jo oppinut aikoja sitten, etteivät nuo siedä kylmää ollenkaan. Luulisi että kukkakaupassakin tämä tiedetään. Interflooran lähetin, pari vuotta sitten, oveen jättämä kukka ei kestänyt tuntiakaan kotonani. -20 asteen pakkanen ei ollut yhteensopiva kukkalähetyksen kanssa. Lehdet menivät rullalle ihan silmien edessä ja tippuivat masentavan nopeasti.

Isoäitini oli varsinainen fakiiri joulutähtinsä kanssa. Ne kasvoivat isoiksi puiksi ja vaikka joulutähteä ei kuulema saa kukkimaan uudestaan ilman "pimeä"-käsittelyä niin voin kertoa että se on täyttä pötyä. Isoäidin puu seisoi makuuhuoneen ikkunassa ja kukki vuodesta toiseen ilmaan mitään ihmeellistä käsittelyä. Se pidettiin kosteana, ei märkänä ja viihtyi vallan mainiosti patterin yläpuolella vetoisessa ikkunassa. Tosin talveksi puun ja ikkunan väliin pistettiin koristetyyny, estämään vetoa.

Tämäkin joulun kaunotar on muuten myrkyllinen. Ja allergisoiva!


lauantai 29. joulukuuta 2012

Unohdettua

Ystäväni jo tietävätkin että joulu on minulle juhlista suurin!

Eräs ystäväni on päättänyt yllättää milloin millaisella jouluisella tuotteella ja uskomatonta kyllä, hän joka vuosi onnistuu löytämään jotakin uutta ja ihmeellistä minulle ihmeteltäväksi.

Tänä vuonna tuo ihmeellinen oli "Forgotten cookies". Minusta on ihanaa kun tällaisia unohdettuja reseptejä pidetään hengissä sukupolvesta toiseen, parhaat asiat kun ovat muistamisen arvoisia. En tiedä millä reseptillä ystäväni näitä teki, hän kun nauttii joulusta noin 5000 kilometrin päässä täältä, joten en aio nyt kysyäkään. Google tarjosi esimerkiksi tällaista versiota. Tosin olen vaihtanut pähkinälajiketta, epäilen että minun kekseissäni oli saksanpähkinöitä...ehkä. Aivan ihana tuote, suosittelen että kokeilette!

Forgotten Cookies

2 isoa valkuaista
120 g ruokosokeria
120 g saksanpähkinöitä
karkeasti hakattuna
150 g tummaa suklaata (70%) karkeasti paloiteltuna
1 tl vanilija aromia

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Vatkaa valkuset ja lisää sokeri vähitelleen kunnes olet saanut kovan vaahdon. Lisää loput aineet varovasti marenkiskokseen. Lusikoi marenkiseosta leivinpaperille uunipellille. Siirrä marengit uuniin ja sammuta uuni. Anna olla kuumassa uunissa vähintään 3 tuntia tai yön yli. Säilyvät tiiviisissä pakkauksessa n 4 päivää



Koristelua

Saimme aivan ihania joululahjoja lapsiltamme.

Kodissamme on nyt uusia joulukoristeista, pitihän blogiini saada teko-ohjeet. Joten uimari näperteli "miniversion" ihan sen takia että voisin näyttää miten tämä tehdään. Valitettavasti en ehtinyt ihan kaikkia vaiheita kuvaamaan, oli tuota keittiöhommaa, mutta yritetään pärjätä näillä.


Aloitetaan leikkaamalla neliöitä. Eli paperi taivutellaan kolmioksi ja leikataan täydellinen neliö (tai kaksinkertainen kolmio).


Paperi taitellaan vielä kertaalleen, eli meillä on kaksinkertainen kolmio.


Tämän jälkeen leikataan "sopiva määrä" liuskoja aloittaen taitoskohdasta (eli liuskat ovat kiinni toisissaan alareunasta). Yritetään saada mahdollisimman samankokoiset liuskat ja yläreunasta jätetään noin 1 cm leikkaamatta. 


En kyllä tiedä pystyykö tuosta kuvasta hahmottamaan asiaa, mutta tässä versiossa on 3 leikkauslinjaa eli 4 liuskaa.


Kun paperin taittelee auki on tällainen kuvio nähtävissä.


Sitten aloitetallaan taittelu keskeltä. Hieman liimaa keskelle ja sakarat taivutellaan vastakkain ja painetaan kiinni toisiinsa. 


Eli tällä lailla. Tämän jälkeen paperi käännetään 180 astetta ympäri, niin että äsken tehty "tötterö" jää alle ja taivutellaan seuraava kierros. Ja taas käännetään ja taitellaan...


Eli tämän näköisiä paperikoristeita syntyy. Näitä tarvitaan tätä projektia varten 6 kappaletta, toisn olisivat nuo ihan kauniita tuollaisinakin.


Lopuksi nämä kuusi liitetään toisiinsa liimalle ja tuohon koristeen keskeltä niitataan viereiset koristeet toisiinsa. 


Sitten vielä ripustuslanka ja korsite on valmiina.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Lämmintä juotavaa

Tässä on jouluna tullut maisteltua glögejä.

Ostin syksymmällä myös pullollisen Glühweinia. Gerstacker Glühwein bio versiona. Kuten kaikki glühweinit, myös tämä on hapan jos vertaa glögiin. Kyseessä siis on maustettu viini, eikä viini taida olla kovin maistuvaa ilman noita mausteitaan. 

Tuoksu ja väri ovat kuitenkin täyteläiset eikä makukaan oli hassumpi. Kuvittelisin että tykkäisin tästä vielä enemmän ulkona pienessä pakkasessa joulumarkkinoiden tunnelma ympärilläni, mutta kelpaa se näin kotonakin. 

3 kuusta tämä ansaitsee, mutta älkää vertailko näitä kuusia glögikuusiin.








Myrkyllinen kaunokainen

Olen jo monta joulua ajatellut että ostaisin itselleni jouluruusun.

Se on kuitenkin jäänyt hankkimatta, kunnes tänä vuonna sitten ystävä toteutti toiveeni! Sain jouluruusun jouluksi. Nyt sitten yritän perehtyä kyseisen kukan hoitoon, tahtoisin saada sen säilymään hengissä niin että voisin siirtää sen keväällä ulso pihalle.

Kukka tykkää valosta ja viileästä. Valo on helposti hoidettavissa, mutta tuo viileä on meidän kodissamme hieman hankalaa, minä nimittäin en viihdy viileässä. Tai siis ulkona saa olla talvi ja pakkasta, mutta sisällä pitää olla lämmin. Seuraava haaste on kosteus. Kukka ei saisi kuivua kastelukertojen välissä. Tiedän että tuo on hankittu kukkakaupasta joka tekee sen kolmannen hoito-ohjeen jo suorastaan hieman absurdiksi: Kastele mieluiten aluslautasen kautta. Miten, jos kukka on istutettu umpinaiseen ruukkuun? Suihkutella sentään voin kukkaani, sekin kuulema on hyödyksi.

No, jos onnistun pitämään tämän ihmeeni hengissä kaikesta huolimatta, voi keväällä istuttaa sen puolivarjoisaan, kosteaan paikkaan. Se lienee mahdollista. Jouluksi kukka pitää peittää havuilla.

Kukka on myrkyllinen. Se sisältää glykosidejä. Aikoinaan juurta on kuulema käytetty mm. mielenvikaisuuden hoitoon.

Niin tai näin, kaunis tuo vuokon sukulainen on.


P.S. Naamakirja, tuo kaikkitietävä kertoja, oli taas antamassa lisäinformaatiota. Kukka siis siirretään ulos heti kun routa on lähtenyt ja voidaan sitten syksyllä siirtää sisälle, viileään lepäämään. Siirretään sitten huoneenlämpöön taas noin kuukautta ennen joulua ja kuulema tämä kiltti kasvi suostuu kukkimaan uudestaan! Ainakin viherpeukalon hoidossa. Tätä pitää kokeilla! Kiitos vinkistä <3

torstai 27. joulukuuta 2012

Maajoukkuueen innoittamana

Plop-lehdessä oli taas vaikka ja mitä jouluista herkkua.

Päätin kokeilla kokkimaajoukkueen Earl Grey tryffeleitä, tosin en taaskaan seurannut orjallisesti reseptiä. Kun en jaksanut lähteä kauppaan hakemaan reilua suklaata kun Pandaa sattui olemaan kotona. Enkä irtoteetä.

Teetryffelit

1,25 dl Eila kuohukermaa
teepussillinen Earl Grey teetä
150 g tummaa suklaata

1 rkl hunajaa
25 g laktoositonta voita

Kaada kerma kattilaan ja tyhjennä teepussi sisältö kerman joukkoon. Peitä kattila kannella ja siirrä seos jääkaappiin yön yli, tai kunnes ehdit jatkamaan projektia.
Lämmitä kerma kiehumispisteeseen ja siivilöi tämän jälkeen tee pois kerman joukosta. Alkuperäinen resepti käsi mitata että kermaa on jäljellä 0,9 dl. En jaksanut...
Lisää lämpimään kermaan 150 g suklaata. Minä arvioin määrän. Levy on 130 g., joten hieman reilu levyllinen suklaata. Lisää hunaja ja sekoita kunnes suklaa on sulannut. Lisää vielä voi ja sekoita sekin seokseen. Siirrä jääkaappiin jähtymään yön yli.
Pyöritä kylmästä massasta pallosia ja kierritä niitä kaakaojauheessa. Meidän piti kuorruttaa suklaalla ja jäähilenonparelelleilla, mutta olivat ihan liian hyviä sellaisenaan...


keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Suurmiesten saavutuksia

Parhaat keksinnöt on tehty sattumalta!

Esimerkiksi penisilliini, tuo ihmiskunnan "pelastaja", keksittiin sattumalta kun Fleming unohti staphylococcus viljelynsä loman ajaksi. Viljelyyn pääsi hometta ja kas kummaa, staffit eivät viihtyneet. Penisilliini oli keksitty!
Post-It lappusten liima oli "turha keksintö" kunnes kirkkokuorolainen huomasi että merkkilaput eivät tipahtaneet kirjasta kun käytti sitä "turhaa liimaa" ja sivut säilyivät vielä ilman tahroja vaikka merkkilapun poisti.
Sellofaani, tuo joulun luvattu tuote on myös tullut sattumalta keksittyä, kun herra Brandenberg yritti keksiä pöytäliinaa suojaavan pinnoitteen. Pinnoite irtosi, mutta kas kummaa, se kelpasi johonkin muuhun! Sellofaania on muuten valmistettu koneellisesti jo vuodesta 1908.

Minulla oli eilen kunnia nähdä kun ihmiskunnalle lähes yhtä tärkeä innovaatio näki päivänvalon. Minulle tarjoiltiin eilen glögiä. Tai ainakin tuotteen piti olla glögiä. Glögi oli lämmitetty ihanassa kahvipannussa ihan liedellä. Kun glögiä sitten kaadettiin kuppeihin niin pannun pohjalta alkoi tulla mukaan kahvinporoja. Kuulema aamuiset kardemummakahvin "jämät" olivat pannussa.

Emäntä oli jo kaatamassa tuotteen pois kun totesin että tätähän on maistettava. Olihan siinä tiskiallas keittiössä lähettyvillä... Ennen kuin nyrpistätte nenäänne: Se oli hyvää! Jopa luistelijani, joka inhoaa glögiä, maistoi. Miten minun lapseni voi inhota glögiä onkin sitten hieman outoa. Kasvatus epäonnistunut täysin. No, jopa luistelija ihastui tuotteeseen ja joi kupillisen. Glöffe on nähnyt päivänvalon! Kyseessä siis glöhvi eli glögikahvi, aivan loistava tuote! Koska Loimu tai Blossa kuitenkin nyt varastavat tämän mahtavan idean tai Robert's Coffee, niin: annan keskijän yhteystiedot tarvittaessa, innovaatiorahan voi sitten pistää hänen tililleen.

Nyt Glöffeä keittämään.


sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulua odotellessa

Kohta saa avata viimeisenkin luukun!

Joulukirjassamme on 25 lukua, joten satu loppuu vasta tiistaina. Tässä kävi ihan kuten toivoinkin, meillä on luettu satua joka ilta ja lapset ovat välillä lukeneet äidilleen. Koskaan ei ole liian vanha saduille, ainakaan jouluna.

Kyseessähän on siis Ulf Starkin Jul i Stora Skogen. Tarina kertoo kiukkuisesta Vrese-tontusta ja metsän eläimistä jotka odottelevat Pukkia. Eva Erikssonin kauniit kuvat ilahduttavat joka aukeamalla, joten myös se joka ei lue istuu mielellään katsomassa kuvia. Eli tiivis tunnelma on taattu.

Teilläkin on kalenterit käytössä ihan selvästi. Kyselyn perusteella voin olettaa että kaikki lukiani seuraavat joulun tuloa kalenterin avulla, osa perinteisesti osa netitse. 11% teistä väitti ettei tarvitse kalentereita. Totta sekin, tulee se joulu joka tapauksessa...huomenna!


Kakkupari

Vieraita varten on kiva leipoa!

Lusitelija auttoi äiti, eli vapautti itsensä siivousurakasta, ja leipoi kakuja. 

Luistelijan pehmeä piparkakku

2 kananmunaa
2 dl sokeri
1½ dl laktoositonta piimää
5 tl piparkakkumaustetta
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g voita sulatettuna

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää mauste ja piimä. Sekoita joukkoon jauhot ja lisää viimeisenä jäähtynyt voisula. 

Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa noin 45 minuttia.

Kahvinen maustekakku

1½ dl vettä
2 rkl kuivakahijauhetta
125 g laktoositonta voita
2 kananmunaa
1½ dl sokeria
1½ dl siirappia (tummaa tai vaaleaa)
1 tl ruokasoodaa
1 rkl piparkakkumaustetta
4½ dl vehnäjauhoja
rusinoita

Kiehauta vesi ja lisää kahvi sekä voi, anna voin sulaa kuumassa vedessä. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vaahdon sekaan siirappi, mausteet, 4 dl jauhoja ja sooda. Lisää voiseos taikinaan. Kieritä rusinat ½ dl jauhoja ja lisää nekin taikinaan.

Paista 175 asteessa noin tunti. 

lauantai 22. joulukuuta 2012

Kas äiti on laittanut kystä kyllä...

Ensi yön projektina on sitten kinkun paistaminen.

Kinkun paistamisessa luotan Jaakko Kolmosen ohjeeseen, mitä sitä hyväksi havaittua vaihtamaan?

1) Kinkku pyyhitään talouspaperilla.
2) Tunge kinkku pussiin ja työnnä paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan, mieluiten kyljestä, niin ettei mittarin pää koske luuhun. Suosittelen kanssa että mittarin asettaa niin että näkee lukemaan ilman että työntää päänsä uuniin.
3) Kuumenna uuni yli 200 asteeseen ja paista kinkkua n. ½ tuntia korkeassa lämpötilassa. Näin saat pintabakteerit tapettua.
4) Laske lämpötila noin 100 asteeseen ja paista kinkkua noin 60 min/kg eli kunnes mittari näyttää 75-80 astetta
5) Poista kinkun pinnasta nahka.
6) Levitä kinkun pintaan vähäsuolasita sinappia ja päälle korppujauhoja. Paista uunissa kunnes pinta ruskistuu.
7) Anna jäähtyä!


Kalapöytä tuloillaan

Kalat on tehtynä.

Nyt vaan sitten odottelen että aika tekee tehtävänsä, tuoksu on ainakin ihan hurmaava keittiössä tällä hetkellä! Appelisiini ja timjani, suuhun kertyy sylkeä, ihan oikeasti.

Graavilohi on suolassa ja appelsiinilohi pussissansa, viime vuotiset ajatukseni ja resptit löytyvät täältä. Savukalapatéeta lähtee naapuriin joululahjaksi. Nyt pitäisi vielä tehdä siskolleni kastike lohelle ja sitten olen oman osuuteni kalapöytään tehnyt.

Taidan tänä vuonna kokeilla hieman toisenlaista reseptiä, katsotaan kuinka minun käy...siskoni huutaa vatsalauseensa varmaan heti tämän julkaisun jälkeen.

Kastike graavilohelle 2012 versio

4 rkl Auran sinappia (alkuperäinen resepti käyttää ½ Dijonia eikä erittele mitä sinappia tuo olisi)
2 rkl sokeria
1½ rkl valkoviinietikkaa
2 dl öljyä, käytän yleensä rypsiä neutraalin makunsa vuoksi
3 rkl hienonnettua tilliä

Sekoita sinappi, sokeri ja viinietikka ja lisää HITAASTI öljy joukkoon koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Suosittelen tehosekotinta. Lisää vielä tilli.


perjantai 21. joulukuuta 2012

Apteekin kautta

Kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran.

Tänä vuonna päätin tehdä nameja oikein urakalla. En ole koskaan tehnyt esimerkiksi marmeladia agar-agarilla, joten sehän on hyvä projekti. Paitsi että olin selvästikin hieman myöhässä, apteekista sain viimeisen pienen purkin jauhetta. No, se riitti tähän projektiin.

Olin jotenkin kuvitellut että marmeladin tekeminen on todella työlästä ja hankalaa. Mitä vielä! Kas tässä: helppoa kuin heinänteko.

Ullan kirsikkamarmeladi

4 dl vettä
4,8 dl sokeria
10 g agar-agaria

Sekoita kaikki aineet keskenään kattilassa ja kiehauta. Anna kiehua hiljakseltaan 10-15 min. Anna seoksen jäähtyä n. 5 min. ennen kuin lisäät sekaan

1½ dl huoneenlämpöistä marjasosetta.

Minä käytin kirsikkaa, ihan värin takia, mutta mikä tahansa sose käy.

Kaada seos reunalliseen vuokaan ja siirrä viileään jähmettymään. Voit toki kaataa seoksen makeisvuokiinkin.  Kun seos on jähmettynyt siirrä vuoka huoneenlämpöön ja anna marmeladin kuivua.

Leikkaa sopivia palasia ja kierritä niitä sokerissa.


torstai 20. joulukuuta 2012

Aika loppuu!

Huomaan ettei ole aikaa!

Istua tietokoneen ääressä naputtelemassa blogitekstejä ei nyt mitenkään ole priorisointilistani kärjessä.
Eilen istuin puoli yötä paketoimassa lahjoja ja sama urakka on edessä ensi yönä. Syy tähän luonnollisesti lapset, eiväthän he tietenkään saa nähdä että äiti paketoi, kuten en minäkään katso kun he paketoivat. Pitäähän illuusio pukista säilyttää. Olohuoneen pöytä on yhtä työmaata jota kukaan ei taida käyttää? 

Paketointi sinäänsä on aika nopeaa ja hauskaa puuhaa, ongelmana on tänä vuonna tuo ruonosuoni, se kun ei syki. Huomaan pähkäileväni tuntitolkulla riimejä, ne kun ei vaan ota onnistuakseen. 

Pari pätkää on tullut kirjoitettua, mutta vielä puuttuisi muutama teksti. No, onhan ilta pitkä! Huomaan muuten että nyt se joulu iski oikein kunnolla tajuntaani! Olin jo kertonut lapsille ettei joululahjoja tänä vuonna tule koska olimme matkoilla. Se oli tämän vuoden lahja. Juupa juu, yritys hyvä kymmenen. 


tiistai 18. joulukuuta 2012

Löytö

Kaikkea sitä löytääkin kaupasta.

Ostin amarylliksen puoleen hintaan koska oli jo täydessä kukassa. Jaksaa varmaan joka tapauksessa kukkia vielä tovin ja koska väri oli minusta ihana katsoin että se oli reilun euron arvoinen. Ihan vaan sipulinsa takia.

Toinen ostamani amaryllis on edelleen ihan nupussa, se lienee punainen. Jouluna siis täällä kukkii ainakin yksi, ellei kaksi amaryllistä. Ihanaa!

Kunhan vielä siskoni antamat hyasintit aukeavat kodissani tuoksuu joulu.


maanantai 17. joulukuuta 2012

Haisee

Kerta se ensimmäinen...ja viimeinen?

Tein sitten koirille jouluksi keksejä. Uhkailin tällä jo viime vuonna, mutta nyt toteutin. Tosin en pysynyt alkuperäisessä suunnitelmassani käyttää piparkakkumuottia, tuo taikina oli niin ällöttävää etten todellakaan pistä muottejani sellaiseen.

Toimin kuitenkin muuten kuten kunnon kokin kuuluukin: "lapset" saivat nuolla taikinakulhon. Neljä nokkaa työntyi tehosekottimen kulhoon ja taikina sai erittäin hyvän arvosanan tiukalta shelttituomaristolta. Kolme neljästä oli ihan otettuja, se neljäs keskittyi pussailemaan kokkia, eli minua. Hyvä arvosana sekin kai sitten?

Googlasin noita reseptejä koko eilisen päivän, jotenkin banaanikeksit eivät kuulostaneet koiran hekulta. Jossakin vaiheessa huomasin aina vaan palaavani suhteellisen tuttuun reseptiin...arvatkaa mistä se myös löytyy!

Pahanhajuiset koirankeksit

n. 250 g naudanmaksaa
5 dl monivilja sämpyläjauhoja
½ dl (oliivi)öljyä
1½ dl vettä

Tehosekottimella tasaiseksi massaksi. Leivinpaperille sopivan kokoisia "keksejä". Paista 175 asteisessa uunissa n 40 min ja anna kuivua jälkilämmössä. Älä maista, haju on jo järkyttävä. Jätä koirille.



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Muutos muutettuun suunnitelmaan

Hieman huonoon saumaan osui sairastuminen!

Eilisen migreenikohtauksen jälkeen päätti sitten kehoni ryhtyä kotimme lämmönlähteeksi. Kaipa tämä olisi ekologinen tapa lämmittää, mutta minulla olisi ollut noin 1500 asiaa tekemättä ja olin ajatellut hoitaa niistä noin  900 tänä viikonloppuna. Ei vaan onnistunut. Lähdin toki reippaana ostoskeskukseen, mutta tulin bumerangin tavoin kotiin jatkamaan kotimme lämmittämistä.

Olin suunnitellut tekeväni joululaatikot itse, mutta tyydyn nyt kuitenkin varmaan "meidän äidit" versioon? Sain tosin parikin "aitoa" reseptiä, sellaisia perintönä suvussa kulkeneita, mutta saa jäädä ensi joululle niiden kokeileminen. Tässä nämä nyt teidän iloksenne kuitenkin.

Porkkanalaatikko Tarjan äidin tapaan

1,5 dl puuroriisiä
maitoa

1 kg porkkanaa soseena
2 dl kuohukermaa
1 muna
suolaa
1/2 tl valkopippuria
1/4 tl muskottipähkinää
1/2 dl siirappia
- puuro keitetään ja sit vaan lisätään kaikki sekaan- päälle korppujauhoa ja voinokareita.
paista 150 asteessa 1 - 1 1/2h

Ja samalla uuninlämmittämisellä tehdään sitten suosikkini eli

Lanttulaatikko Tarjan äidin tapaan

1 kg lanttua
suolaa
vettä
2 dl kuohukermaa
1 muna
1/2 dl siirappia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl valkopippuria
1/4 tl muskottipähkinää
suolaa
- kaada kulhoon kerma ja korppujauho - turvota hetken
- lisää lanttusoseeseen turvonneet korppujauhot, muna siirappi ja mausteet
- laita uunivuokiin
- ripottele pinnalle korppujauhoja ja voi nokareita
- paista 150 asteessa 1 - 1 1/2h


korppujauhoja
- lantut keitetään + soseutetaan


lauantai 15. joulukuuta 2012

Monta korttia kerralla

Kerroinkin että osallistun joulukortti swap'iin

Viime viikolla tupsahti sitten postiluukusta 17 korttia naapurimaastamme. Tänä vuonna siis meillä roikkuu tavallista enemmän joulukortteja esillä! Esittelinkin lähettämäni kortit jonkin aikaa sitten. 

Tack Kamilla, Ellinor, Johanna, Kajsa, Amanda, Mia, Johanna, Sofie, Kerstin, Filip, Emelie, Mathilda, Emelie, Maria, Lisa, Elin och naturligtvis Marie som fixade allt !


Joulukortit tehtynä

Joulukortit ovat valmiina!

Tiedän että rakas Itella oli tahtonut ne jo viime viikolla, mutta lupasivat toimittaa perille kunhan tiistaihin mennessä postittaa. Tosin saa maksaa hieman enemmän merkistä, mutta onpahan sitten minusta se kauniimpi joulumerkkikin. 



Osan kortista postitin jo reilu viikko sitten, tänään kirjoitin ne perinteiset paperikortit. Tämän vuoden korttimme oli hieman erilainen, askarteluosioksi jäi kuoren tekeminen levyllemme.


Aloitimme työskentelyn ihan perinteisellä A4lla. 




Ensin asetin levyn keskelle paperiarkkia ja taivutin pitkät sivut niin että paperi jä juuri cd-levyn levyiseksi


Tämän jälkeen taivutimme reunan niin että tasan ½ levystä "peittyi"


Käänsimme toisesta päästä paperin niin että meillä oli cd:n kokoinen paperikotelo. 


Sitten vielä taittelimme "läpän" nurkat ja työnsimme läpän reunan alle.


Sitten oli jäljellä se kaikkein hauskin osa: koristelu. Tänä vuonna käytimme hieman lankaa ja washi-teippiä. 



torstai 13. joulukuuta 2012

Pitkästä aikaa

"Sankta Lucia..."

Katselin televisiosta Lucia kulkuetta ja kyllä se on niin tunnelmallista. Yleensä olemme tyttöjen kanssa käyneet ilahduttamassa sukulaisia, mutta nykyään nuo harrastukset sotkevat suunnitelmia. Samoin tällaiset yölennot, väsyttää aivan hurjasti tänään. Vaikka etelän lämpö onkin ihanaa, niin kyllä tämä kotimaan talvimaisema vaan sopii paremmin jouluun! Mutta vaikka Sankta Lucia jäikin laulamatta niin olen nauttinut tästä talvisesta päivästä suunnattomasti.

Nyt pitäisi vaan saada arki taas rullaamaan ja kuvat ladattua kamerasta koneelle, pääsisin teillekin jakamaan jouluisia tunnelmia auringosta.

Sitä odotellessa, tässä teille kuunneltavaa. Mukana myös Tapiolan kuoro.


tiistai 4. joulukuuta 2012

Koristelua

Naamakirjasta löytyy vaikka ja mitä

Jouluruokien koristeluun voisi vaikka käyttää porkkanoita, mutta mitä tuo valkoinen on?


Nämä porkkanaruusut ovat suorastaan ihania!


sunnuntai 2. joulukuuta 2012

EFiT 3

ca 19.30

Finalen i "Dansar med stjärnor" började. Så nu tänker jag titta på tv!


TTK finaali. Tosin suosikkini ei ole finaalissa, joten oikeastaan aika yhdentekevää, mutta parempi pari voitti tällä kertaa.

20.30

Barnen jobbade med washi tejp  och vår andra omgång av julkort är nästan klar.


Lapset tekivät toisen kierroksen joulukortteja, washi teippi oli vuoden teemana. Aika söpöjä kortteja tekivät.

21.30

Dags att njuta av bastun. Och sedan tänker jag låta bloggen vila. Ha en skön kväll!


Ja seuraavaksi ohjelmassa sauna. Tähän päättyy kuvaraporttini. Hauskaa iltaa kaikille!


EFiT 2

12.30:

Hundarna fick njuta av vintervädret, var och en på sitt sätt: gamlingen satt i famnen och vägrade delta i fåntrattarnas lek


Koirat nauttivat talvisäästä. Tosin vanhus kieltäytyi osallistumasta pelleilyyn ja istui omistajansa sylissä ihmettelemässä nuorison käyttäytymistä.

13.30:

Projekt julskiva framskrider. Idén från Tomtens dotter. Otroligt hur mycket tid det kan ta att välja ut låtar...


Mietin mitkä joululaulut tahtoisi "kaikkien aikojen joululevylleni" Ei ihan helppoa tehdä tällaisia suuria päätöksiä. Varsinkin kun levyn pitäisi kuvata koko perheen makua. Sika ei silti päässyt mukaan. 

14.30

Vi firade farsdag "lite försenat" så pappas paket måste levereras.


Isänpäivää vietettiin hieman jälkijunassa, toimitimme lahjan perille tänään. 

15.30

Föräldrarna bjöd "hela släkten" på lillajul. Det fanns "Vaaris potatismos" vilket är den bästa mos som finns, enligt mina barn. Vad jag åstadkommer är en blek kopia. Därutöver traditionell julmat med lådor och skinka och kalkon och...


Vietimme pikkujoulua vanhempieni luona, Vaarin perunamuusi oli, taas kerran, varsinainen hittituote. Muusikattilakin nuoltiin, ainakin melkein. Muusin lisäksi nautimme perinteisistä jouluruoista kuten kalkkunasta ja kinkusta. 

16.30

Vi bestämde oss för att vara duktiga döttrar och gick ut med mammas hundar. Det är definitivt vinter, trots mössa och vantar var jag en istapp när jag kom in. Det sprakade riktigt välkommande i brasan när vi kom in.


Äidin koirat pääsivät lenkille, mutta limme ihan umpijäässä kun pääsimme sisälle. Vaikka myssy ja hanskat olivat käytössä. Onneksi äiti oli pistänyt takkaan tulen.

17.30

Man märkte att barnbarnen hade kommit på besök, soffbordet svämmade över av diverse böcker och färgpennor.


Lapset eivät ehtineet kovin kauan olemaan vierailulla ennen kuin sohvapöydälle oli kertynyt näyttävä kirja- ja kynäkokoelma. 

18.30

Det lyckades! Min adventsstake av is var riktigt rolig, tycker jag själv i alla fall!


Onnistui! Ei kai tarvitse sen enempää selitellä?

EFiT

Tänään on EFiT päivä ja ensimmäinen adventtisunnuntai.

Tack Marie för utmaningen: ett foto i timmen skall det bli!

Kyseessä on siis Marien esittämä haaste: kuva tunnissa. Joten tulen nyt sitten, noin kerran tunnissa, lisäämään kuvia tänne. Oletan etten käytännössä ihan kerran tunnissa päivitä vaan kerään näitä aina muutamalata tunnilta tänne nähtäväksenne.

Som länge idag. Eller i själva verket vaknade jag "i tid" men låg och njöt av värmen i sängen eftersom hela huset var knäpptyst. Halv tio tiden hade jag ändå fått tillräckligt av att ligga stilla och tyst, så jag gick och kollade in snöläget:


Perheeni nukkui oikein hartaasti tänään, nautin itse hiljasuudesta sängyssä vaikka kuinka kauan. Lopuksi kuitenkin koirat olivat sitä mieltä että voisivat käydä pihalla, joten puoli kymmeneltä annoin periksi ja avasin takaoven

Morgonkaffet drack jag i lugn och ro och njöt av mitt adventsljus. Halv elva tyckte jag dock att det var för tyst, så jag såg till att resten av familjen också fick njuta av ljuset.


Söin aamupalani ja nautin adventtikynttilästäni. Puoli yhdeltätoista olin kuitenkin sitä mieltä että muutkin voisivat heräillä.

Skrev detta inlägg två gånger, eftersom blogger, eller vår maskin, bestämde sig för att gå i baklås. Bytte till och med maskin för att få det och fungera. Så nu är klockan sgs 11.30:



Ja koska blogger päätti saada hepulin niin naputtelin tämän tekstin uusiksi. Ja vaihdoin konetta ja...tunti vierähti siis tietokoneen ääressä kun yritin päästä yhteisymmärrykseen koneeni tai bloggerin kanssa blogipäivityksestä.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Nigellan lumoissa

Olen ollut erityisen kiltti tänä vuonna!

Ainakin voin olettaa niin, sillä kirjoitin Joulupukille lokakuussa ja olen jo saanut toiveeni toteutettua. Ihana siskoni hankki minulle Nigella Lawson: Nigella Jul keittokirjan. Minulle ei nimittäin missään tapauksessa oli riittävästi jouluisia keittokirjoja!

Tämä on aivan ihana! Reseptit ovat helppoja, ilman kaiken maailman temperointeja ym hankaluuksia. Tai ehkäpä sellaisiakin respetejä kirjasta löytyy, ei vaan ole vielä osunut silmään?

Aivan ihanaa kirjassa on, että myös joulun tähteille löytyy käyttöä. Ja löytyyhän kirjasta myös Chilihillon resepti! Mikäli halautte itse kokeilla reseptejä. 




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...