Siinä se sitten on

Vuoden -20 Helmet-lukuhaaste julkaistiin.

Saa nähdä miten tänä vuonna käy, ainakin parin kirjan kohdalla joudun tutustumaan uusiin asioihin. Ihan kiinnostavalta vaikuttaa!

Helmet-lukuhaaste 2020

1. Kirja on vanhempi kuin sinä

Vai niin. No, katsotaan miten vanhaan epokseen on tartuttva, uskoisin että tämä kuitenkin onnistuu ongelmitta. 

2. Iloinen kirja

Tämäkin taitaa olla äkkiä kuitattu kohta

3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti

Tähänkään ei tarvita kovinkaan paljon panostusta

4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä

Ei tuota tuskaa, tai no, onko kaksi monta? Ehkä ei. Yksi, kaksi, monta. Eli vähintään kolme. Onnistunee.

5. Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Nyt mennään uusien asioiden äärelle. Mielenkiintoista nähdä mitä kirjasto tarjoaa tähän. 

6. Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella

Varmaan onnistuu.

7. Kirjassa rikotaan lakia

Olen dekkareiden suurkuluttaja, parasta aikaa autossa käsitellään paloittelumurhaa

8. Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi

Pyydän suositusta joltakin kaverilta

9. Kirjassa kohdataan pelkoja

Dekkarin suurkuluttaja pärjännee tämänkin kohdan kanssa

10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Arnaldur Indriðason'in kirjoja on aika hyvin kirjastossa. Sijoittuvat Islantiin
Muita maita voi katsella vaikka täältä

11. Vaihtoehtohistoria

Tähän tarvitsen varmaan apua?

12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera

Uskoisin että onnistuu tämäkin.

13. Kirjassa eksytään

No, pitää miettiä, suoralta kädeltä en keksi kirjaa jossa eksytään. Tai olihan Hobitissa jengi eksyksissä koko ajan, mutta en jaksa näin pian uudestaan sitä

14. Urheiluun liittyvä kirja

Spontaani yök tähän kohtaan, mutta katsotaan

15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö

100-vuotias kelpaisi tähän, mutta varmaan moni muukin kirja

16. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli

Ihanaa. keksin muutamiakin, mutta jospa yrittäisin tutustua johonkin uuteen kirjaan?

17. Tutkijan kirjoittama kirja

tähänkin tarvitaan apua. 

18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja

Onkohan murha minulle tuntematon aihe?

19. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa

Lapset ovat jo aika isoja. Pitäisikö mennä mukaan lukupiiriin?

20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja

Tähän olikin jo Lukuhaasteen Facebooksivuilla vinkkejä:Niemelä-Pelliccioni-Rönkkä: Nähdään majalla -sarjasta lintuagentit ja pörriäisagentit
Irma-Riitta Järvinen (toim.): Pieni Lintukirja
Marja-Leena Mikkola: Anni Manninen
Elina Kynsijärvi: Loruja nisäkkäistä ja Loruja ötököistä
Laaksonen & Pyykkö: Ihmeitä Suomen luonnosta
Johanna Förster: Musta possu Saaristomerellä

21. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta

Varmaan tulee tällainen vastaan

22. Kirjassa on epäluotettava kertoja

Nyt on taas hieman haasteellinen kohta. 

23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä

Ovatko muut koodattuja? Mutta juu, sellaisiakin kirjoja on kirjastossa

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

Helppo rasti, uskoisin

25. Kirjassa ollaan saarella

Tämäkin onnistuu

26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö

Löytyy kirjastosta helposti

27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani

Toinen yök kohta

28. Tulevaisuudesta kertova kirja

Ei ole ihan minun genreni, mutta onnistunee

29. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva

Mangaan en ole tutustunut ollenkaan, aika vähän olen alueen kirjallisuutta muutenkin lukenut

30. Kirjassa pelastetaan ihminen

Dekkareihin taas tukeudun, yleensä joku ehditään pelastamaankin

31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla

Juu, onnistuu

32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa

Pitääkö lukea kaksikin islantilaista tai japanilaista?

33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos

Kafkaa en suostu lukemaan uudestaan. Joku muu löydyttävä

34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana

Ei voi olla kovinkaan haastavaa

35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa

Kunhan on tältä vuosituhannelta kirja niin eiköhän onnistu? Tai sitten katsotaan mitä kirjastossa suositellaan

36. Tunnetun henkilön suosittelema kirja

No nyt on hieman kyseenalainen kohta, mutta kaipa tällaisiakin listoja löytyy?

37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

Taas hieman hämärän peitossa, mutta mietitään

38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu

Eikun kansikuvia ihmettelemään. Lienee helppo kohta

39. Kirjassa lennetään

Aika monessakin. Hoituu

40. 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja

Jahas, ketkä ovatkaan kuolleet lähiaikoina? Masentava haastekohta minusta.

41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan

Tällaisiakin on luettu. Eiköhän löydy

42. Kirjassa on isovanhempia

No niitäkin varmaan löytyy helposti kirjoista.

43. Kustantamon kirjasarjassa julkaistu kirja

Tylerin Äkäpussi (Kuinka äkäpussi kesytetään) ja Nesbön Macbeth on luettu. Elokuussa ilmestyi Antwoodin Noidan sikiö (Myrsky) ja Flynnin Hamlet on tulossa. Olin ajatellut tutustuvani koko Shakespear sarjaan, joten katsotaan jos osuisivat käsiini. Kahdeksan niitä pitäisi olla.

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa

Sellaisiakin olen lukenut, varmaan löytyy joku uusi versio

45. Esikoiskirja

Jahs, no, kyllä tämäkin on hoidettavissa

46. Kirjassa on sauna

Kotimaiseen taitaa kääntyä

47.-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet

Läckbergin Noita on kotona, noitakirjoja on muitakin.

49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

No, tämä on luonnollisesti vielä mysteeri

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Ei vaadi ponnistelua, senkun pyytää kirjaa käteensä.

Uutta odotellessa

Uusi Helmet-lukuhaaste julkaistaan huomenna.

Odotan innolla, olen jokaiseen osallistunut ja lähes jokaisen suorittanutkin. Luulin etten saa tätä vuotta hoidettua, mutta yllätyksekseni se täyttyi lähes itsekseen.

Yllättävää kyllä, minulle uudet kirjailijat olivat suosituin haastekohtani, 36. uuteen kirjailijaan tuli tutustuttua. ja kahdeksan kirjaa olin sijoittanut kohtaan tietokirja, hämmästyttävää sekin. 35/59 oli eurooppalaisen kirjailijan kirjoittamia, se nyt ei yllättänyt. Loput varmaan lähinnä amerikkalaisia. Oli joukkoon eksynyt myös yksi kanadalainen ja kaksi australialaista. 39 kirjaa luin painettuina kirjoina ja kuuntelin 20 äänikirjaa.

Yksi kirja oli julkaistu 1800-luvulla, yhdeksän viime vuosituhannella ja loput sitten 2000-luvulla. Kaksi kirjoista jopa uusia tälle vuodelle. 34% kirjoista luin äidinkielelläni johtuen kirjaston valikoimasta. 31% kirjoista luin alkuperäisellä julkaisukielellä. Viisi kirjaa näköjään olen ostanut tänä vuonna, loput lainasin kirjastosta tai lainasin kavereilta.

Lähinnä luin tänä vuonna hömppää, en jaksa keskittyä raskaisiin aiheisiin vaan haluan rentoutua kirjojen ääressä.

Huomenna sitten nähdään miten haastava vuosi on edessä. Luultavasti ensi vuosi menee aika pitkälti ihan "siinä sivussa", haaste ei oikeastaan ole kovinkaan haastava. Varsinkin kun ihan itse saa päättää miten tarkasti haastekohdan tulkitsee.

Pettymys

Korkkasimme töissä kuohuviinipullon.

Pullo oli todella kaunis, valkoinen punaisella kuviolla. Nimikin suloinen: Valkia Marjametsä ja tuote vielä kotimainen. Mitä muuta voisikaan pyytää?

Kuva: Alko

Ehkäpä makua?

Alkon sivulla tuotetta kuvataan makeaksi ja hapokkaaksi. Meidän työporukka kuvaili juomaa kossuksi. Koskenkorva ei ole makeaa eikä hapokasta. Eikä edes erityisen hyvää minusta.

Lisäksi juomasta pitäisi löytyä mustikkaa, vadelmaa ja metsämansikkaa, minusta kossun sekaan oli pistetty homeisia marjoja. Ei todellakaan mikään kovin hyvä maku, yksikään meistä ei tehnyt muuta kuin maistanut tuotetta, loput päätyivät nestekierrätykseen. Sääli, sillä pullo on kaunis, sisältö lähes juomakelvotonta. Toki on mahdollista että tuote oli pilaantunut, mutta en aio hankkia toista pulloa huomatakseni että saan samanmoista moskaa.

En suosittele uuden vuoden juomaksi, mikäli olette vielä ostamassa kuohuviiniä, valitkaa joku toinen tuote. Puolikas joulukuusi tulee kotimaisuudesta ja kauniista pullosta.

Hyvää Joulua!

Rauhallista Joulua!

Joulunpunainen leipä

Innostuin leipomaan.

En kyllä oikein tiedä miksi leivoin jo lauantaina, jouluunhan oli monta päivää, mutta päätin nyt kuitenkin leipoa. Joulunpunaisia leipiä.

Tein kolme leipää valmiisiin paperisiin vuokiin. Hieman vei enemmän aikaa kuin "normaali" leipä, kun piti noiden punajuurien kanssa touhuta, mutta aika kauniita noista tuli.

Joulunpunaiset pähkinäleivät

ohjeesta riitti 3 vuokaan

6 punajuurta

vettä

4 tl suolaa

4 rkl vaaleaa siirappia

11 dl kolmen viljan jauhoja

3 dl vehnäjauhoja

50 g hiivaa

100 g pähkinöitä

Kuori ja paloittele punajuuret kattilaan. Peitä vedellä ja anna kiehua noin 15 min. Siivilöi keitinliemi talteen, soseuta punajuuret ja lisää vettä sen verran että kokonaismäärä on 1 l.

Lisää suola, siirappi ja hiiva. Vaivaa sekaan jauhot ja työstä taikinaa noin 10 min. 

Lisää lopuksi pähkinät ja anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.

Siirrä taikina vuokiin, annan taas kohota n. 10 min ja paista leipä 250 asteessa 10 min. Laske lämpö 200 asteeseen ja jatka paistamista vielä 20 min. 

  

Vielä kerran Wieniin

Wienissä riittää joulutoreja!

Niiltä ei voinut välttyä, viimeisimmän löysin lentokentältä kun olimme lähdössä kotiin. Samoja piparkakkuja ja kaulimia, tossuja ja myssyjä oli myynnissä sielläkin. 

Schönbrunnin linnan halusin nähdä, joten suunnistimme sinne yhtenä iltana. Oli siellä eräs geokätkökin olemassa, jonka lokkaukseen ei tarvinnut kovasti venytellä minun hermojani. 

Tuo suuri tarjonta tekee markkinahumusta siedettävää. Kojuja pääsee oikeasti ihailemaan eikä tule ahdistavaa oloa kun ei voi muuta kuin seurata jonoa. Tuollakin pystyi itse päättämään mistä haluaa aloittaa ja vaikka oikaista toiseen paikkaan jos siltä tuntui. Ei tarvinnut seurata massan mukana siis.

"Lumipallot" ovat kuulema itävaltalainen keksintö. Mahdollista, ainakin niitä oli tarjolla joka makuun.

Nuo lakittomat tontut veivät jotenkin sydämeni, tosin suloisia nuo muutkin olivat.

Tarjolla oli myös huovutettuja satueläimiä

Ja luonnollisesti, trendikkäitä, yksisarvisia.

Tai jos tahtoo rakentaa oman seimensä niin hahmoja oli riittävästi saatavilla. Kun olin pieni, kävimme usein äitini serkun luona. Hänen miehensä rakensi joka joulu upean seimen. Alusta oli suurehkon pöydän kokoinen, joka päivä, aina loppiaiseen saakka, seimimaisemaan ilmestyi yksi uusi asia. Olin niin kateellinen pikkuserkuilleni, jotka saivat asua tuossa taikamaassa. 

Meillä kotona leivottiin isin kanssa piparkakkuja, sekin oli hauskaa. Nämä olivat aika upeita!

Piparkakkuajakin oli kaikissa kokoluokissa, väreissä ja hahmoja riitti.

Teksti oli aivan väärä, muuten olisivat lapsukaiseni saaneet omat piparit. Toinen syy siihen etten ostanut, oli kyllä kuljettamisen hankaluus. 

Kaulintakin mietin, mutta ainakin piparitaikina turpoaa sen verran ettei tuosta kuvioinnista olisi ollut iloa. Ja tuollaisen puhdistaminen lienee haastavaa.

Olisi torilta voinut ostaa joulukinkunkin. 

Käsintehtyä puutyötä tuntui kanssa olevan ihan joka makuun. 

Nämä joulukukkaset kestäisivät vuodesta toiseen. 

Tältä koijulta olisi saanut koko tähtitaivaan kotiinsa. 

Lasikoristeetkin olivat kauniita. Tämä taiteilija, joka teki näitä, oli yli 70 v. rouva. 

Luonnonmateriaalejakin oli käytetty koristeisiin. 

Mehiläisvaha kynttilöitä. Niitäkin oli kaikissa mahdollisissa muodoissa.

Sai tuolta muutakin kuin joulutavaraa!

Ihan näkemisen arvoinen paikka!

Päivän tehtävä:

"Tee jotakin ihan itsesi takia"

Tarpeeseen

Naapurissa vietetään joulua tänään.

Mieheni vetää siis punaiset vaatteet päällensä, koska nyt on meidän vuoromme olla käytttävissä. Partiolainen on jo niin vanha, että pukki keskittyy pienempiin lapsiin, naapurissa taas lapsenlapset ovat hyvin "oikean ikäisiä" pukkikeikkailuun. 

Naapurimme (aikuiset) lapset aikovat viettää joulua etelän lämmössä, minkä takia pukille siis osuu keikka jo nyt, ehtivät sitten viettämään "oikeaa joulua" myös täällä. 

Siispä tein joulusinapin eilen illalla, saa naapurin "setä" tarvitsemansa jouluherkun. 

Konjakkisinappi

3/4 dl Colman's sinappijauhetta
1/2 dl vehnäjauhoja
n. 1 dl kiehuvaa vettä
1 tl suolaa
4 tl sokeria
½ dl laktoositonta kermaviiliä

½ dl konjakkia

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vettä kunnes seos tuntuu hieman löysän puoleiselta. Sekoita joukkoon kermaviili ja viski. Purkita. Anna maun tasoittua parin päivän ajan.

Kummallista joidenkin mielestä

Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa.

Vaikka emme puhu Ruotsia kummallisemmasta maasta, on jouluruokatraditiot jo hyvin erilaiset naapurissamme. Siinä missä me haluamme laatikoita ja kinkkua pöytään, Ruotsista tulevat tuovat joulupöytäämme lihapullia ja ribsejä. No, pääasia tietysti on että jokaiselle löytyy jotakin syötävää aattona. 

On heillä myös muita outoja tapoja naapurissa. "Dopp i grytan". Kinkusta irronnut liemi jäähdytetään, rasvakerros poistetaan ja sitten liemi kuumennetaan ja maustetaan mahdollisesti salvialla. Sitten sekaan pistetään vanhaa (kuivaa) leipää ja se leipä sitten popsitaan. Janssoninkiusauskin on jouluruokaa naapurissa, samoin lämmin kaalisalaatti. 

Eteläisessä naapurissamme, Virossa, herkutellaan verimakkaralla, hapankaalilla ja lämpimällä porsaanpaistilla. Vaihtoehtoisesti pöytää voi koristaa myös jouluhanhi.

Ranskassakin syödään hanhea. Tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta siivekästä kuten kalkkunaa, syöttökukkoa tai ankkaa. Jouluaterian alkupalana nautitaan hanhenmaksasta, savulohesta tai ostereista. 

Norjassa on joulua odotellessa mahdollisuus syödä Smalahove eli lampaan päästä valmistettua  perinneruokaa. Joulupöytään tämä ei kutenkaan kuulu. Lampaan pää puhdistetaan, liotetaan suolaliuoksessa, savustetaan ja kuivataan. Smalahoven maukkaimpana osana pidetään silmälihasta. Jouluruokatraditiot muistuttavat muiden pohjoismaiden ruokia. 

Tanskassa taas syödään ankkaa tai possupaistia sekä punakaalia ja "ruskeita perunoita", eli keitetyt perunat paistetaan sokerissa ja voissa.  

Tsekeissä jouluaterialla syödään yhdeksän ruokalajia. Taikauskoisten tsekkiläisten joulupöydässä ei voi olla paritonta määrää ihmisiä. Jos sattuu käymään niin, että pöytäseurueessa olisikin väärä määrä ihmisiä, katetaan ”puuttuvalle henkilölle” oma lautanen. Tällä vältetään huono onni.

Latvissakin katetaan yleensä yhdeksän ruokalajia, joista kukin tuo omalla tavallaan hyvää uuteen vuoteen. Harmaaherneet (latvialaisittain kuivatut herneet, tämä on EUn suojaama ruokalaji) pekonin kera pitävät kyyneleet poissa. Pekonileipä taas takaa uudet elämykset. Punajuuri ja porkkana pitävät terveenä. Hunajakakkuset tuovat elämään rakkautta. Pyöreät keksit tietävät auringonpaistetta. Kaalimuhennos antaa voimaa ja energiaa. Valkoinen liha (kana, kalkkuna tai hanhi) tuo menestystä. Kala tuo rahaa taskuun ja possu (ja etenkin possunkärsä) tuo aina onnea mukanaan.

Bulgariassa pistetään paremmaksi, sillä  joulupöytään valmistetaan 12 eri ruokalajia, yksi vuoden jokaista kuukautta kohden. Yhdessäkään ruoassa ei ole lihaa. Sen sijaan tyypillisessä joulupöydässä on pähkinöitä, kuivattuja luumuja ja kakkuja. Saksanpähkinät ovat pakollinen osa joulua, sillä jokainen perheenjäsen rikkoo yhden pähkinän selvittääkseen seuraavan vuoden kohtalonsa.

Puolassa sen sijaan paastotaan jouluna, lihaa ei tarjoilla missään muodossa. Puolalainen jouluun kuuluu keitot: sieni-, kala- ja punajuurikeitot ovat tärkeässä roolissa joulupöydässä. Myös karppia tarjoillaan eri muodoissa.

Grönlannissa tarjoillaan mattak'ia eli grönlanninvalaannahka viipaloituna, toki maitovalas tai sarvivalaskin kelpaa, joka tarjoillaan valaanrasvan kanssa. Alunperin tämä herkku syötiin raakana, nykyään sentään ruoan voi kypsentää. Pöydästä voi löytyä myös kiviak'ia, joka kai lähinnä on talviruoka. Tämä valmistetaan laittamalla suuri määrä ruokkilintuja hylkeennahan sisälle. Linnut laitetaan nahan sisälle kokonaisina, poistamatta nokkia, jalkoja tai höyheniä. Ilma pyritään poistamaan nahan sisältä. Tämän jälkeen nahka ommellaan kiinni ja sinetöidään rasvalla ja päälle asetetaan suuri kivi, jotta hylje pysyisi mahdollisimman tiiviinä. Useiden kuukausien aikana linnut fermentoituvat, tämän jälkeen ne syödään. 

Italiassa yksi suosituimmista herkuista joulunaikaan on ankerias, joka jossain muodossaan on aina osa joulun ruokalistaa. Ankeriasruokia maustetaan esimerkiksi oliiviöljyllä, laakerinlehdillä ja valkoviinillä. Lisäksi syödään luonnollisesti pastaa.

Japanissa ei jouluruoan eteen stressata itse: Kentucky Fried Chicken järjesti 40 v. sitten jouluisen mainoskampanjan ja siitä lähtien japanilaisten mielissä joulu on yhtä kuin KFC:n paistettu kana. Yli 240 000 tynnyrillistä kanaa myydään joulun aikoihin. Tämä on noin 5–10 kertaa enemmän kuin kuukausittain yleensä.

Kausimaku

Joskus heräteostos on onnistunut kokeilu.

Kaupassa huomasin Dumlen kausimaun. En ole Dumlen ystävä, mutta karpalo jotenkin kuitenkin oli minusta kiva ajatuksena. Siispä ostin pussillisen. Ja olin koukussa.

Päätin sitten maistattaa karkkeja ratsastajalla, hänkin piti niistä, töissäkin työporukan mielestä olivat hyviä. Partiolaisen mielestä maistuivat vadelmalta, mutta hänkin piti. Mieheni sentään tuomitsi ne "ihan ok:si", eli ei ihan täysiä pisteitä häneltä.

Minusta nämä nyt kuitenkin ovat ylivoimaisesti parhaat Dumle-karkit!

Fazerin toinen uutuus on Vihreitä Kuulia suklaakonvehdit. Alan olla hieman kyllästynyt näihin "sekoituksiin". Turkinpippuria on tungettu jäätelöön, Dominoihin, suklaaseen... ja se on sentään herkkuani. Vihreitä Kuuliakin tuntuu löytyvän ihan joka hyllystä. Enkä todellakaan pidä niistä! Vaikka niitä olikin mummin luona joka joulu.

Päivän tehtävä:

"Ajattele ystävää"

Maistui muillekin

Venäjän rajalla

Kuten jo kerroinkin, juttelimme kurssikavereiden kanssa Joulupukista.

Eilen eräs heistä kysyi, mikä olikaan se paikan nimi, Venäjän rajalla, jossa Joulupukki asuu. Selvästikin tarinointini Korvatunturista oli tehnyt vaikutuksen!

Minulle nimittäin kerrottiin, kesken päivällisen, että Joulupukki on Rovaniemellä. Pitihän minun tämä harhaluulo korjata, joten minä taas kerroin miten se kylä on turistihömppää ja miten Joulupukki oikeasti asuu ihan rajalla, kielletyllä alueella, missä saa olla rauhassa!

Siinä me sitten istuttiin, ravintolassa, ja googlehaut etsivät tällaista ihmepaikkaa. Esittelivät sitten  minulle kuvia ja ihmettelivät että olin ihan tosissani kertonut rajavyöhykkeestä. Tietysti olin! Korvatunturille toki pääsee, pitäähän sinne päästä katsomaan näkyisikö Pukkia, mutta koska puhumme rajavyöhykkeestä on oltava lupa. Sitä voi anoa Rajavartiolaitoksen sivuilta. Lupa on ilmainen ja on tarkoitettu lyhytkestoiseen vierailuun.

Tiesittekö muuten että Korvatunturi on 486 m. korkea ja että Korvatunturin huiput ovat muista alueen tuntureista poiketen terävät. Kaukaa katsottuna ne näyttävät aivan ketun tai suden korvilta. Korvatunturin erikoiseen muotoon on hyvä syy: nämä korvat kuulevat kaikkein pienimmätkin pohjoistuulen mukaan kuiskatut terveiset!

Jotenkin minusta tuntuu että löydän vielä joku päivä itseni Savukoskelta kera muutaman kurssilaisen...

Päivän tehtävä:

"Kerro ystävälle mitä ihailet hänessä"

Kuva täältä

Vanha juttu

Tämän päivityksen kirjoitin reilu vuosi sitten

Se on vaan jäänyt roikkumaan, koska unohdin ottaa kuvan lapuista. Voitte kuitenkin kaysoa kuvaa esim. Juhkulaisen blogista, linkki alla.

Kotivinkissä oli keväällä joululahjaidea.

Virkatut meikinpoistolappuset puhuttelivat ekologista puoltani ja mietin että voisin sellaisia virkata itselleni ja ystävilleni. Sitten unohdin koko asian.

Viime jouluna oli myös kovasti tarinaa virkatuista tiskiräteistä, niitä kuului tehdä bambulangasta. Bambulangan ja bambun loistavia ominaisuuksia hehkutettiin: antibakteerista, ei haise, allergiaystävällinen, imukykyinen, nopeakasvuinen ja siksi ekologinen.

Voi olla, tiskirättien virkkaaminen ei nyt vaan tuntunut oikein hauskalta. vaikka sitä bambulankaa hankinkin niitä varten. Rätit jäi siis tekemättä ja bambulanka pussiin.

Kunnes Johkunlaiset askareet blogista löysin lappuset uudestaan ja muistin käyttämättömän bambulankani! Heureka! Käytin vielä tuota Johkunlaisen ohjettakin, minustakin nuo Kotivinkin lappuset olivat liian pienet.

Lanka osottautui Novita Babuksi. 50% bambu-viskoosia, 50% puuvillaa. En tykännyt virkata tällä, kierteet aukesivat helposti ja koukku tunki milloin mistäkin välistä läpi. Mutta kun totuin lankaan alkoi homma luistaa hieman paremmin. Käytin virkkuukoukkua 3½, sellainen kun sattui osumaan käteeni.

Ja sitten se ohje:

Kierros 1: Aloitin, kuten tavallisesti taikarenkaalla, eli magic loop'illa.

Siihen virkataan 1 ketjusilmukka (kjs) ja 8 nystyrää. Sulje lopuksi kierros piilosilmukalla (ps)

Nystyrä: tee langankierto koukulle, vie vedä lanka aloituslenkin ali (tai seuraavalla kierroksella silmukan läpi) ja venytä lenkkiä hieman. Toista langankiertoa, läpivetoa yhteensä 4 kertaa, niin että koukulle muodostuu 9 lenkkiä (kjs+nystyrän osat). Vedä lanka kaikkien lenkkien läpi ja sulje nystyrä ketjusilmukalla.

Kierros 2: Siirry piilosilmukalla 2 nystyrän väliin ja virkkaa 1 kjs ja 2 nystyrää jokaiseen "väliin". (8 alkuperäistä nystyrää, joka väliin 2 = 16 nystyrää). Sulje kierros ps

Kierros 3: Virkkaa 1kjs, *2 nyppyä seuraavaan kjs:aan, 1 nyppy kahteen seuraavaan kjs:aan*, toista *-* yhteensä 4 kertaa. Virkkaa sitten *2 nyppyä seuraavaan kjs:aan, 1 nyppy seuraavaan kjs:aan*, toista *-* yhteensä 2 kertaa (=22 nyppyä). Sulje kerros ps:lla.

Kierros : Virkkaa ks jokaiseen edellisen kerroksen nyppyyn sekä niiden välissä olevaan kjs:aan(=44 ks). Sulje kerros ps:lla.

Päättele langat.

Päivän tehtävä:

"Hengitä syvään kolme kertaa"

Onko suklaa piparkakkua parempaa?

Piparileivonnan SM-finaali oli viikonloppuna.

Piparinleivonnan Suomen Mestariksi kruunattiin Ella Ketola. Myllyn Paras Facebook-sivulta bongasin finaalityöt, omat suosikkini poimin alle. En osaa sanoa onko Ellan teos noiden joukossa, mutta upeita olivat nämäkin!

Myllyn Paras Facebook

Jos ei nuo riitä inspiraatioksi omaan leipomiseen, niin netti on täynnä toinen toistaan upeampia piparkakkuluomuksia.

Maailman suurin piparkakkutalo rakennettiin muuten Texasissa 2013. Tilavuus oli 1110 kuutiometriä.

Meillä eivät lapsukaiset innostu rakentamaan taloja, kun ei kukaan niitä kuitenkaan syö. Ehdotin että olisimme tehneet suklaatalon, mutta sekään ei innostanut, suklaa on parempaa ilman pölyä, väittivät.

Näihinkin löytyisi inspiraatiota netistä. Fazerin sivuilta, sielä myös ohjeet. Kaipa tuolla ruotsalaisfirmallakin olisi ohjeet, mutta Fazerin suklaa on paremman makuista!

Kuvat Fazer

 Päivän tehtävä:

"Lue jotakin Raamatusta"
tai jos siltä tuntuu, joku ajatelma (minun muunnokseni)

Naapurissa

Gävlessä on taas roihunnut.

Tosin tällä kertaa kyseessä ei ollut se varsinainen pukki, ei ainakaan vielä, vaan pieni olkipukki joka tuupattiin tuleen. Gävlen iso pukki seisoo, toistaiseksi,torilla. Pukki on 13 metrinen ja se tulee torille ensimmäisenä adventtina ja seisoo sitten siellä kunnes se poltetaan. Tai puretaan. Wikipedian mukaan pukki on selvinnyt 16 kertaa, pystytetty se on vuodesta -66.

Koska eilen kävin myös jouluostoksilla, poikkesin samalla ruotsalaisessa huonekalujätissä. Tosin sekään ei taida olla ruotsalainen nykyään, mutta siellä nyt silti kävin. Näin hauskan idean heidän keittiöosastollaan:

Juuri eilen luin varoituksen eräästä ruokinta-automaatista mihin pikkulinnut mahtuvat sisälle eivätkä sitten löydä tietänsä takaisin ulos vaan menehtyvät siementen sekaan. Tähän IKEAn versioon ei taatusti jää kiinni...edes se nälkäinen orava. Muistattehan myös että talipallojen verkot ovat vaarallisia eläimille, poistakaa ne pallojen ympäriltä, tai ostakaa palloja ilman tuota muovijätettä.

Kun olin poistumassa kaupasta näin että paketoivat lahjoja. Koska tiskillä oli tyhjää ja kolme neitokaista seisoi toimeettomana tiskin takana, päätin pistää paketoitavaksi pari lahjaa. Huono päätös. Ryttyistä teippiä, harvinaisen hankalan näköistä paketointia ja löysä naru joka puoliksi "kiharrettu" toisessa paketissa. Toiseen ei viitsitty edes pistää narua. Täytyy sanoa että koin tuon "paketoinnin" lähinnä luonnonvarojen tuhlaamisena. Uusiksi menee paketointi kotona. Kyllä minä haluan että jos tuollaista palvelua tarjotaan niin paketit olisivat kauniisti käärittyjä. Ellei se onnistu on parempi jättää tarjoamatta paketointia.

Päivän tehtävä:

"Kerro itsellesi että olet rakas"

Eilinen ilta

Juhlaan kakku

Täytin äskettäin vuosia.

Koska kohdalleni sattui osumaan uusi vuosikymmen, olivat työkaverit järjestäneet minulle yllätysjuhlat töihin. Oli kukkia, kuohuvaa, lahjuksia ja kakku!

Minulla vaan on maailman ihanimmat työkaverit!

Ja vaikka meidän porukan leipurimestari itse inhoaa piparkakkua oli minulle leivottu jouluinen kakku! Puolukkaa, kinuskia ja pipareita. Täydellistä! Kynttilätkin oli jätetty pois, oletusarvoisesti paloturvallisuussyistä. Tai sitten tiesivät että olisin pyörtynyt jos ne olisi pitänyt puhaltaa!

Resepti synttärikakkuuni löytyy Kinuskikissan blogista, täältä. Kakku oli aivan hurmaavaa, suosittelen lämpimästi, vaikkapa joulupöytään.

Päivän tehtävä:

"Suo itsellesi hiljainen hetki, nauti vaikka kupillinen kahvia"

Sankta Lucia

Olen positiivisesti yllättynyt.

Maamme virallinen Lucia-neito on valittu hyväntekeväisyysäänestyksen avulla. Hän on tummahiuksinen! Kuten Lucia toki alunperin lienee ollutkin.

Neidon nimi on Sara Ray ja on kotoisin Pohjanmaalta, Essestä.

Ainakin tänään neidolla on kiireinen päivä pääkaupungissamme.

Päivä alkaa 8.00 Forumista Mercatorin pihalta. Kello 17.00 on Helsingin Tuomiokirkossa kruunajaiset (vapaa pääsy, mutta kirkko lienee täynnä). Kello 18 Lucia laskeutuu portaita ja lähtee sitten kiettämään pääkaupunkia.

Folkhälsanin ensimmäinen luciakeräys järjestettiin vuonna 1949, joten 70 v. on tehty tällä tavalla hyvää. Sen lisäksi että kerätään rahaa, Lucia käy kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa tuomassa valoa pimeyteen.

Päivän tehtävä:

"Sano Hei vastaantulijalle"

Ilkeitä lapsia

Kurssi-porukan kanssa juttelimme eri maiden "joulupukeista"

Kovin erilaisia traditiot ovat jo Euroopassa, mutta mikä minut yllätti, miten vähän naapurimaistakaan tiedetään. Ruotsalainen kolleega meinasi tukehtua ruokaansa kun kerroin että "Tomten", tai ainakin tomte, on Joulupukin pikku apulainen eikä mikään oikea joulupukki. Hän sitten kysyi kuka meillä tuo lahjat ja kerroin että "Julgubben". Hän ei ollut oikeasta pukista koskaan kuullutkaan. No, onhan heillä toki Ruotsissa tuo oma tekopukkinsa. Ja se poltettava versio Gävlessä. Tosin olkipukin polttaminen on kiellettyä.

Mehän nyt kaikki tiedämme että Joulupukki tuo lahjat kilteille lapsille aattona ja ehtii Amerikkaan vastaa joulupäiväksi. 

Espanjassa taas lahjat tuo kolme viisasta miestä, eli lahjat saadaan loppiaisena kun he vihdoinkin ehtivät perille. 

Sinterklaas (St. Nikolaus) tulee Hollantiin 5.6 ja Belgiaan sekä Puolaan 6.12. Hän tulee höyrylaivalla Espanjasta. Miksi hän ei viihdy Espanjassa lahjomassa lapsia on minulle epäselvää. Sinterklaasin apureina toimivat pienet, Zwarte Piet-nimiset mustakasvoiset hahmot. Tarinan mukaan hahmojen kasvojen mustuus on peräisin savupiipun tuhkasta. 

Venäläisiä meillä ei kurssilla ollut, mutta siellä lahjat tuo Babouska 7.1. Kyseessä on tarinan mukaan viljelijän vaimo, joka antoi suojan kolmelle viisaalle miehelle, kun he olivat matkalla Betlehemiin. Tarina jatkuu että kolme viisasta miestä olivat kysyneet Babouskaa mukaansa katsomaan lasta. Hän kuitenkin kieltäytyi, mutta virheen tajuttuaan yritti lähteä etsimään miehiä. Hänellä oli mukanaan lahjoja Jeesus-nimiselle vauvalle, jota hän ei kuitenkaan löytänyt. Hän jakoi lahjansa matkalla tapaamilleen lapsille.
Tosin venäläiset ovat onnellisesssa asemassa, Neuvostoliitossa ei vietetty kristillisä juhlia, ainakaan virallisesti, joten sen sijaan kehitettiin Pakkasukko. Pakkasukko kulkee troikalla ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Joulupukin kanssa Pakkasukko on vanha ystävä. 

Italiassakin lahjat jakaa nainen. Tämä nainen on tuttu myös kolmen viisaan tietäjän reissulta. Häntä kutsutaan nimellä La Befana ja hän on mustiin pukeutunut leskinainen.

Ja miksi aloimme puhua eri maiden traditioista? No koska Krampus tuli ravintolaan jossa olimme syömässä. IItävaltalaisessa perinteessä joulupukki palkitsee kiltit lapsukaiset, kun taas Krampuksen sanotaan nappaavaan tuhmimmat lapset mukaansa säkissään.  Tyyppi on puoliksi paholainen, puoliksi pukki. Kurssilaiset olivat pääsääntöisesti olleet ilkeitä, onneksi minun tuolini oli niin ahtaassa paikassa, ettei sinne päässyt Krampus risujensa kanssa heilumaan kun rankaisi ilkeitä lapsukaisia.

Skandinaavisen mytologian mukaan Krampus on alamaailman Helheimin jumalattaren Helin poika

Päivän tehtävä:

"Hymyile tuntemattomalle"

Kuusia

Joskus vaan on olevinaan liian kiire.

Nykyään on vaikka ja minkälaisia joulukuusen korvikkeita, ettei kiireisen tarvitse muistaa kastella puuta tai kantaa sitä puuta metsästä sisälle. Ehdotin opikelijalle, että olisi hankkinut hänelle "kuusiverhon valoilla". Hän ei kuitenkaan innostunut, viettää kuulema kuitenkin joulun muualla kuin asunnossaan.

Mutta entäpä jos ei ehdi edes sitä korviketta hankkimaan? Ei hätää, netti on pullollaan hyviä ideoita, tämä oli minusta aika hauska. Jos vaikka koristelisi keittiötikkaat?

Kuusihan nyt meille joka tapauksessa tulee, mutta olisihan aika hauskaa jos keittössäkin olisi oma kuusi. Tosin minulla ei ole tuollaisia tikkaita...

Kuva

Päivän tehtävä:

Kirjoita muistiin 3 asiaa joissa olet hyvä

Jäätävän helppoa

Tein vale-jäälyhtyjä.

Taisi olla Me Naiset lehdessä, tai jonkin vastaavan naistenlehden sivuilla, josta alkuperäisen idean bongasin. Olen vaan unohtanut mistä, nämä olivat niin helppotekoisia ettei edes ohjetta tarvinnut tallentaa, sen verran hyvin muisti vielä pelaa.

Vale-jäälyhty

Läpinäkyviä lasiastioita (tuikkulaseja, pieniä hillopurkkeja tms)

Merisuolaa

Vettä

Tungin lasin pohjalle sen verran merisuolaa että pohja peittyi kunnolla (hieman vähempi olisi ehkä riittänyt). Vettä päälle niin että suola peittyi. Pyöritin astiaa niin että lasin sisäpinta oli kunnolla kastunut. Sitten jätin "kuivumaan" 

Reilu viikko meni (unohdin ne purkit liesituulettimen päälle) mutta tuli niistä aika hauskoja. Pohjalle jäi kasa suolaa, joten lienevät aika paloturvallisia kun tuikku on suolakerroksen päällä. 

Suola pikkuhiljaa "kiipeää" lasin reunaa ylös (ja yli)

K-ryhmän sivuilla tehdään vastaavanlaisia liiman ja suolan avulla.

Päivän tehtävä:

"Kysy joltakulta hänen vointiaan"