Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Sikanautaa

Facebookista löytyy vaikka mitä hauskaa.

Tällä kertaa päädyin kokeilemaan grillattuja lihapullia, siitä systä että idea vaikutti täysin absurdilta.

Taikinan tein perinteisesti, tosin lisäsin taikinaan herkkusienenpalasia, koska niin tehtiin myös alkuperäisessä reseptissä. Lihapullien ympärille pistin puolitetun sipulin "kerroksia", eli periaatteessa täytin sipulin (joskin vain yhden kerroksen) ja kiedoin koko komeuden pekoniin.

Osa pullista eivät saaneet sipulista välikuorta, ne olivat huomattavasti hankalammin käsiteltävissä grillissä.

Oli muuten hyvää.

Grillatut lihapullat

naudan jauhelihaa
sipulia
herkkusieniä
pippuria
suolaa
valkosipulia
laktoositonta kermaviiliä

pekonia


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Kirja 22: Paikka Vapaana

Olipahan urakka!

En muista olenko koskaan lukenut kirjaa yhtä hitaasti kuin J.K.Rowlingin Paikka Vapaana. Siinä missä ahmin Potterit oli tämä kuin tervanjuontia. Kirja on ollut yöpöydälläni ilmestymisestään saakka, jonkin aikaa odottamassa että saisin edeltäjät luettua ja sen jälkeen sellaisena: tartun jos en muutakaan keksi luettavaksi.

Kirja kertoo Pagfordin kylän kunnanvaltuuston jäsenistä ja heistä jotka tahtoisivat valtuustoon pyrkiä kuolleen Barryn tilalle ja heidän perheistään. Ja kyllä, juuri niin tylsä tuo kirja on miltä se kuulosta.

Perheiden ongelmat ruoditaan oikein olantakaa. Tottahan toki tiedän että suurimalla osalla perheistä on omat ongelmansa, mutta jotenkin fiktiivinen kirja huumeiden väärinkäytöstä, suvaitsemattomista vanhemmista ja perheväkivallasta ei oikein saa minua lukutuulelle. Masentavaa minusta, ei viihdyttävää.

Tunnustan että kirjan suurin puute on minun odotukseni. Jos Pottereiden kieleen jäin koukkuun ensimetreiltä ja hahmoihin viimeistään ensimmäisen luvun loputtua, en oikein missään vaiheessa samaistunut yhteenkään Paikka Vapaana henkilöistä eikä minua oikeastaan edes kiinnostanut kuinka heidän kävisi. Vaikea on sanoa onko Rekiaron käännös todella epäonnistunut vai onko Rowling vaan menettänyt kipinänsä. En aio selvittää asiaa tarttumalla alkuperäiseen opukseen.

Minulta jäi kirjan koomisuus kokonaan huomaamatta, vaikka luokitus oli mustaa huumoria. Minusta vaan ei kaltoinkohdelluissa lapsissa ja pettävissä perheeniseissä ole mitään koomista. Parhaimmillaan se on vain surullista.

543 sivua myöhemmin, saan taas yhden uuden rastin "Kirjan vuosi" haasteeseen ja voin siirtää kirjan pois yöpöydältä. Valitettavasti sille ei ole paikkaa vapaana kirjahyllyssä.

Huomasin muuten etten ole yksin mielipiteeni kanssa, googlasin nimittäin vielä tuon kääntäjän nimen kun en jaksanut kipittää alakertaan hakemaan kirjaa.  Alla olevan lainaus löytyy Ilta-Sanomien sivuilta:

"Rowlingin uusi kirja ei ole kamala, se on vain tylsä. Ongelma on siinä, että kukaan hahmoista ei ole kiinnostava tai miellyttävä, joten heihin ei kiinny. Rowlingin vahvuus ei koskaan ole ollut hänen tekstinsä. Se on hänen kykynsä luoda unohtumattomia hahmoja ja tarinoita, joihin jää koukkuun. Tässä kirjassa se taika on yksinkertaisesti kadoksissa"
New York Daily Newsin kriitikko Sherryl Connelly tylyttää.


tiistai 7. heinäkuuta 2015

Ohjeita sekaisin

Voihan villasukka ryhmässä on hurjan kauniita sukkia.

Wellenmuster sukkia olen ihaillut muutaman kerran ja kun löysin kotoota langan josta en oikein tiennyt mitä tekisin, päädyin kokeilemaan. Saksani on kovin ruosteessa, mutta wellen on aalto ja muster oli näköjään kuvio, joten aaltokuvioiset varret tiedossa!

Ohjeen löysin Arkimamman Arkiralli blogista, kaipa se villasukkaryhmästäkin olisi löytynyt, mutta google on nopeampi.

Olen muuten ihastunut Novitan koivusiin puikkoihin, ostin ne lentomatkaa varten. Valitettavasti yksi puikoista on hieman huonolaatuinen kärjestään, pitäisi kai käyttää hiekkapaperia, mutta muuten suosittelen. Kotimainen laatupuu, missä puikot on tehty on epäselvää.

Wellenmuster varret sukkiin

Lanka: Novitan 7 Veljestä?
Puikot 3½

Luo: 48 silmukkaa (kuudella jaollinen määrä)
1 kerros: kaikki oikein
2 kerros: siirsin 1 puikon ensimmäisen silmukan 4 puikolle ja 4 puikon viimeisen ensimäiseksi silmukaksi. tulee nätimpi aloitus.
Sitten resoria 2 oikein, 2 nurin yhteensä 10 kerrosta (eli 2-11 kerros)

Sen jälkeen Wellenmusteria:
3 kerrosta: 3 oikein, 3 nurin 
3 kerrosta: kaikki nurin 
3 kerrosta: 3 nurin, 3 oikein 
3 kerrosta: kaikki oikein 

Toista kunnes olet tyytyväinen varren pituuteen, minä tein 3 mallikertaa.

Nilkan kohdalle 5 kerrosta resoria (2 o, 2 n) 




Ja sitten Alma mummon kantapää

Ensimmäisen puikon 6 ensimmäistä ja 4. puikon 6 viimeistä silmukkaa muodostavat kantalapun (muut 6/puikko odottavat): yhteensä 24 kerrosta näillä 12 silmukalla: oikein oikealla, nurin nurjalla ja ensimmäinen silmukka nostetaan.



Kun kantalappu on neulottu jaetaan silmukat taas kahdelle puikolle: 6+6. Ensimmäisen puikon 6 ensimmäistä neulotaan oikein, kantalapun reunasta nostetaan 12 silmukkaa


Kuvan 13. silmukka tiputettiin pois kutomisvaiheessa

ja neulotaan ne ja vielä ne 6 odottavaa silmukkaa mukaan puikolle (6+12+6 silmukkaa eli 24 silmukka). 


Mukaan vielä 6 odottavaa silmukkaa

Puikolla 2 ja 3 neuloin oikeaa, ja sitten ne 6 odottavaa silmukkaa puikolle 4, nostetaan reunasta 12 silmukkaa ja neulotaan ne oikein ja sitten vielä ne 6 kantalapun silmukkaa. Nyt puikolla 4 on myös 24 silmukkaa.

Sitten aloitetaan kavennukset jokaisella kierroksella. Puikon 1 17 ensimmäistä silmukkaa neulotaan oikein, sitten 2 oikein yhteen (7 ja 6. viimeiset) 

Jäljellä 5 silmukkaa

Puikot 2 ja 3 taas oikein ja puikon 4 5 ensimmäistä silmukkaa oikein ja sitten ylivetokavennuksena (nosta 6. silmukka, neulo 7. oikein, nosta 6. silmukka neulotun yli) 2 silmukkaan yhteen. 

5 silmukkaa neulottu

Jatka kavennuksia näin jokaisella kierroksella. 1. puikolla aina 7 ja 6 viimeinen yhteen ja 4. puikolla 6 ja 7 ylivetokavennuksena. Puikolla 2 ja 3 päätin tehdä "minikumparetta" eli:

3 kerrosta kaikki oikein, sitten 3 kerrosta 3 oikein, 3 nurin, sitten taas 3 kerrosta kaikki oikein ja 3 kerrosta 3 nurin, 3 oikein. 

Kärkeen vielä nauhakavennus, jatkoin kuviota loppuun saakka.

1. puikon lopussa neulo 2 oikein yhteen
2. puikon alussa tee ylivetokavennus3. puikon lopussa neulo 2 oikein yhteen 4. puikon alussa tee ylivetokavennus.

Neulo ensimmäisten kolmen kavennuskerroksen välissä yksi kerros ilman kavennuksia, eli kunnes jäljellä on 9 silmukkaa, sen jälkeen tee kavennukset joka kierroksella. Jatka kavennuksia, kunnes puikoilla on 2 silmukkaa jäljellä (yhteensä 8 silmukkaa). Vedä lanka silmukoiden läpi.



sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kymmenen asiaa, joita en ole koskaan tehnyt

Pauska haastoi tällaisella tehtävällä.

Sinäänsä saisin varmaan nopeastikin kasaan 10 asiaa jos lähdetään linjalle: voittanut Nobelin rauhanpalkintoa, mutta jos pyrin pysymään asioissa joita "kaikki muut" tekevät, niin tämä voikin olla hankalampaa.

Katsotaan miten onnistun.

1. En ole koskaan ajanut moottoripyörää tai mopoa tai mitään muutakaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa vaikka ajokorttini siihen antaisi luvan. En ole ollut edes kyydissä, vaikka sekä isälläni että siskollani on pyöriä ollut. 

Tasapainoa vaaditaan näitäkin "ajaessa"

2. En ole koskaan laulanut karaokea. Lauleskelen kyllä muuten mielelläni, mutta yleisön korvia säälin sen verran että lauleskelen kotona...tai rapujuhlissa. 

Kuuntelen vaikka keskellä kesää

3. En ole koskaan käynyt Keskisen kyläkaupassa, vaikka se kuulema on nähtävyys ja sinne pitäisi  kuulema lähteä. Oletan että asiakkaita riittää ilman minunkin läsnäoloani?

Kauppakeskus Roomassa
4. En ole koskaan ollut festareilla. Tulipahan mieleeni kun televisiossa mainittiin Ruisrock. 

Tungosta riittää muuallakin
5. En ole koskaan vaihtanut autoni renkaita. Kerran yritin, mutta ei siitä oikein tahtonut tulla mitään. Onneksi ympärilläni on ihmisiä jotka ovat valmiita auttamaan.

Auton ratissa
6. En ole koskaan juonut pullollista olutta. Maistanut olen, se jäi siihen. Litku sekä maistuu että haisee karmivalle. Miehelleni olen tehnyt aika monta "olutkalenteria" jouluksi, pullot ostan ihan etikettien perusteella. 

Minun kalenterini
7. En ole koskaan Käynyt Amerikassa, Oseaniassa tai Etelämantereella. Maanosista nämä ovat vielä kokonaan kokematta. Australia tai Uuusi-Seelanti houkuttelisivat. Kuten moni muukin maa. 

Roomassa

8. En ole koskaan uinut avannossa. Vaikka talvi-ihminen olenkin, ei tämä asia innosta ollenkaan. Pelkkä ajatuskin jääveteen pulahtamisesta saa minut palelemaan. Tosin en mene uimaankaan ellei vesi ole mielestäni lämmintä. Uimahallien vesi ei ole lämmintä, paitsi terapia-altaassa, mutta jos halliin päädyn niin hammasta purren vesijuoksemaan. 

Thaimaan vedet olivat riittävän lämpimät

9. En ole koskaan jättänyt äänestämättä vaaleissa, äänestänyt tyhjää Aku Ankkaa tai Mikkiä.

Mikki ja Minni

10. En ole koskaan maistanut lipeäkalaa! Pitihän minun joku jouluinenkin asia saada tähän listaan. Isoäitini tarjosi joka joulu lipeäkalaa, mutta uskoin isääni: se on myrkyssä lillutettua, eikä sitä kuulu syödä. 

Muissa muodoissa kala kelpaa

torstai 2. heinäkuuta 2015

Joululahjatunnelmissa

Lainasin kirajstosta joulukirjan.

Tämä on oivallinen aika lainata näitä joulukirjoja, sesonki kun ei ole kuumimmillaan niin sanotusti. Tällä kertaa matkaan tarttui Lotta Kühlhornin kirjoittama  Lottas Jul. Syy siihen että kirja pääsi ihan tänne asti oli resepti jonka löysin kirjasta. Muuten tuo kirja ei kovin kummoinen minusta ollut, perusaskartelua lähinnä.

Tämän tuotteen sesonki kun on juurikin nyt! Kirjan tekstin mukaan kuusenkerkät ovat parhaimmillaan n. 4-8 cm pituisina. Ja muistutuan: jokamiehenoikeus ei anna lupaa nyppiä naapurin kuusia, joten omasta takaa pitäisi kuusi löytyä. Sinäänsä joulukuusikin voi tehdä uutta kasvua, joten hyvällä tuurilla tammikuussakin pääsee alkoholin jatkojalostushommiin.

Koska likööri säilyy noin 2 kuukautta jääkaapissa (tekstin mukaan) kerkät voi pakastaa. Kerkät rasiaan ja päälle tilkka vodkaa, edelleen kerron mitä kirjassa neuvotaan, ja likööri tehdään sitten loka-/marraskuussa.

Mikäli joku kuitenkin haluaa kokeilla jo nyt, käännän reseptinkin tänne odottelemaan.

Kuusenkerkkälikööri

n. 25 kuusenkerkkää
1 pullo vodkaa
(koko jää mysteeriksi)
1,2 dl sokeria
½ dl vettä

Lisäksi tarvitaan:
sauvasekoitin, kannellinen lasipurkki, suppilo, suodatinpussi, tyhjä, korkillinen pullo.

Huuhtele ja kuivaa kerkät huolellisesti. Kaada tilkka vodkaa kerkkien päälle ja jauha ne jauhoksi sauvasekoittimen avulla. Kaada loput vodkasta seokseen. Kaada seos lasipurkkiin ja sulje purkki tiiviisti. Anne tekeytyä huoneenlämmössä 12 tuntia. 
Sekoita vesi ja sokeri kattilassa. Kuumenna sekoittaen kunnes sokeri on sulanut. Anna jäähtyä.
Siivilöi vodka puhtaaseen pulloon ja kaada sekaan "siirappi". Sulje pullo huolellisesti ja sekoita kunnolla. Likööri säilyy n. 2 kk jääkaapissa säilytettynä. 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...