Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 28. marraskuuta 2019

Seura oli loistavaa

Kävin ystävien kanssa jouluglögillä.

Tänä vuonna päädyimme isoisäni ja minun "kantapaikkaan" eli Kluuvikadun Fazerille. Kävimme ensin katsomassa "Ikkunaa" ja sitten tulimme kaakaolle Fazerille.
Entiseen tapaan, myös Fazerin jouluikkuna oli ihan näkemisen arvoinen. 


Perinteisten Fazerin makeisten lisäksi, ikkunassa oli aika perinteisen näköisä tonttujakin


Miksi ikkunaan oli valikoitunut lyhytkuonoisia koiria on minulle mysteeri, edelleen eläinlääkäriliitto kampanjoi näiden mainoskäyttöä vastaan. 


Oli joulutoivotus eksynyt ikkunaan äidinkielelläni, kiitos siitä.


 Sisällä palvelu olikin sitten huomattavasti heikentynyt sitten lapsuuteni Fazerin.

Silloin joskus aikoinaan sai nauttia pöytiintarjoilusta, nykyään sai jonottaa, kauan, että sai tilattua tuotteensa ja sitten jonotettiin vielä kunnon tovi että sai juomansa.

Kun pyysin veistä sain kuulla että niitä on selkäni takana, kerroin ettei ole, koska ne ovat loppu siitä, vastaukseksi sain että voin hakea joltakin muulta pisteeltä. Kiitos, teenpä sitten niin.

Pöydistä ei haettu pois käytettyjä astioita, siirsimme sitten itse niitä tyhjiin naapuripöytiin, että saimme uudet tilauksemme mahtumaan.

Kokonaisuutena Fazerin taso oli laskenut sen verran paljon, etten todellakaan koe tarvetta mennä uudestaan. Piparilatteni oli toki hyvä, mutta pieni hymy ei haittaisi, vaikka onkin kiire.



Piparkakkuja löytyi myös ikkunasta. Jotenkin vaan muistelen että aikoinaan piparkakkutalotkin olivat upeampia. 




sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Ranskalaisittain

Kuten eilen kerroin, tein kalakeittoa.

Käytin siis nuo joulukalojen perkuujätteet liemeen, ruotoihin jääneet lihat perattiin ratsastajan toimesta kissallemme. 

Bouillabaisse on ymmärtääkseni hieman kuin pyttipannu. Otetaan mitä kaapista löytyy ja viskataan keittoon. Kotoota ei löytynyt valkoviini-jämää, joten lorautin sitruunamehua keittoon. Tomaatitkin oli syöty, ylikypät olisivat hyvin sopineet tuohon keittoon. Persiljat unohtuivat pihalle ensimmäisestä kattauksesta, toisella kerralla olivat jo keitossa. 

Bouillabaisse

Liemi:
Kalan perkuujätettä
Laakerinlehti
Suolaa
Maustepippuria
Sitruunapippuria

Keitto:
Lemi
5 perunaa
2 sellerinvartta
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
purkillinen tomattisosetta
2 pakettia Pirkka kahden kalan kuutio
1 purkki Pirkka Parhaat savustetut simpukat öljyssä
1 pussillinen pakastekatkarapuja
loraus sitruunamehua
timjamia
persiljaa

Anna perkuujätteiden kiehua mausteiden kera noin puolisen tuntia. Siivilöi liemi.

Kuori ja suikaloi sipulit. Paloittele sellerinvarret. Kuullota sipulit ja selleri lisää tomattisose ja kaada liemen sekaan. Lisää kuoritut, paloitetut perunat. Lisää kalat ja anna kiehua noin 10 min. Lisää sitruunamehu, mausteet ja persilja sekä katkaravut ja simpukat. kuumenna, älä anna kiehua. 


lauantai 23. marraskuuta 2019

Hetken mielijohteesta

Joskus sattuu hauskoja vahinkoja. 

Olin ajamassa kotiin kun tievarsimainos kiinnitti huomioni. Luin tuore lohifie 5,99 e/ kg. Olin kyllä jo ajanut liittymän ohi, mutta Malminmäen K-kauppaan pääsee onneksi "takakauttakin". Kaupassa huomasin että selvästikin vauhti ja oma mielikuvitus tekivät tepposensa. Kyseessä oli kyllä tuore kirjolohi, mutta ei suinkaan fileenä. 

Menin kuitenkin palvelutiskin ääreen, ajattelin ostaa ruokatarpeita, samalla kun nyt olin kaupassa. Eteeni kiilasi vanhempi nainen. No, olihan minulla vapaapäivä, ehkäpä eläkeläisellä oli kiire? Tosin, sen verran kauan kesti asiointi että epäilen kiirettä, mutta eipä ollut minullakaan. Ihailin lihapaloja ja täti valitsi itselleen lohta. Kun kala oli punnittu täti kysyi: fileoitko samalla? Myyjä lupasi. Siispä tein päätöksen: minun ei tarvitse fieloida ja saan nopeasti joulukalat pakkaseen. Siispä muutin, taas, mieleni. Se on naisen oikeus, joten otin sitten, lihojeni lisäksi, kaksi kirjolohta. Hinta oli ainakin kohdillaan.

En voi valittaa palvelusta, se oli ihan asiallista, mutta kun olen tottunut Kulinaarin iloiseen palveluun, oli tämä jotenkin hieman nuivaa. Kalat tosin olivat ihan asiallisesti fieloitu ja sain kissalle perkuujätteet, joten samalla kun graavasin fileet pistin bouillabaissen aluilleen. Sanoisin että todella rahan arvoinen ostos. 

Samalla ostin sitten luomuappelsiineja ja isoja Minigrip pusseja, tosin ne ovat nykyään näköjään Amergripejä. Sain sitten appelsiinigraavatunkin tehtyä ja pakkaseen odottamaan aattoa. 

Vanha Minigrip
Toisesta kalasta tein sitten perinteistä graavilohta, isäni ohjeella

Isin Graavilohi

Lohifileitä
sokeri
valkopippuria
merisuolaa
tilliä

Hiero lohen pintaan hienoa sokeria ja jauhettua valkopippuria. Lisää kourallinen (isin kourallinen vastasi kahta minun) merisuolaa ja leikkaa pintaan tilliä. Anna maustua parisen päivää (tai heitä pakkaseen ja ota sulamaan vuorokausi ennen käyttöä)


perjantai 22. marraskuuta 2019

Pakastimessa

Löysin uutuuden kaupasta.

Ainakin lähi-Citymarketissani oli tarjolla jäätelöjoulukalenteri. Ihan hauska idea, mutta epäilen etten muistaisi päivittäin käydä pakastimella katsomassa joulukalenteriani. Lisäksi laatikko oli aika iso, en oikein näe itseäni täyttämässä pakastintani pahvilaatikolla.



Pakkaus lupasi että sisältäisi 24 erilaista jäätelöä, semifreddojäätelöä ja sorbettimakua. Ovat ne maut myös paljastettu, joten lopetathan lukemisen tähän ellet halua tietää:

Polkka, basilika, glögi, hasselpähkinä, piparkakku, mustikka, uuniomena, pistaasi, ruskistettu voi ja pinjansiemen, riisipuuro ja kardemumma. Nuo yksitoista siis jäätelöitä.
Semifreddot: joulukahvi, minttu, vanilja, suklaa, maito, lakritsi ja mansikka. Seitsemän makua yhteensä siis.
Ja sitten jää kuusi sorbettimakua: vadelma, porkkana&tyrni, verigreippi, appelsiini, sitruuna ja mango.

Laktoositon tuote ei todellakaan ole, joten senkin takia voin unohtaa, maito on vähälaktoosista, kerma olisi laktoositonta. Se siitä. Pikarit ovat 60 ml kokoisia, eli reilu puoli desilitraa jäätelöä päivässä. Houkuttelevaa, täytyy tunnustaa.

Valmistaja on Vanhan Porvoon Jäätelötehdas, joten tuotteen pitäisi olla aika vertaansa vailla. Pitäisikö sittenkin satsata vatsakipuun?

torstai 21. marraskuuta 2019

Lukuhaaste: Valkoinen kuolema

Puolivälissä ollaan.

Jostakin luin että Robert Galbraith'in Cormoran Strike-dekkareita tulee ilmestymään yhteensä seitsemän. J.K Rowling pysyy siis linjallaan, Pottereitakin ilmestyi seitsemän. Galbraith siis on Rowlingin alter ego. Ensimmäisen Galbraith'in luin tietämättäni kenen kirjaan tartuin ja olin myyty.
Teoreettisesti olen siis jo yli puolenvälin, mutta Rowling on siinäkin tyylilleen uskollinen, että kirjat paksuuntuvat sarjan edetessä. Valkoinen kuolema oli lähes 700 sivun lukukokemus.

Vaikka kirja onkin paksu, tarina etenee omaa vauhtiaan, jäämättä jaarittelemaan. Tosin dekkariksi tarina etenee hitaasti, enemmän keskitytään ihmissuhteisiin ja brittiläiseen luokkayhteiskuntaan. Unohtamatta olympialaisia, jotka sattuivat olemaan Lontoossa tarinan aikoihin. 

Tarina alkaa kun Billy, mielenterveysongelmista kärsivä nuori mies, tulee Cormoran Striken juttusille. Billy väittää nähneensä lapsena murhan ja haluaa että asia selvitetään. Siispä Cormoran ja Robin alkavat selvittää tapausta, saavat siinä sivussa tosienkin murhan selvitettäväksi. 


2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä

Murhaaja on hukassa

6. Rakkausromaani
"Katso minua silmiin ja sano,
että olet sen jälkeen rakastanut jotakuta
kuten rakastit minua"
"En ole", Strike sanoi.
"Mutta olen siitä helvetin kiitollinen"

Ei taida täyttää rakkausromaanin vaatimuksia, mutta olen ihan varma että Cormoran ja Robin, jollakin oudolla tasolla, rakastavat toisiaan. 

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt

Lontoossa on käyty

11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa

Jos riittävän väljästi tulkitsee. Robinin aviomies ei arvosta vaimonsa ammatinvalintaa

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan

Tarina ja kirjailija, molemmat.

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

J.K.Rowling on englantilainen

19. Et pidä kirjan nimestä

En, se on minusta outo

21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja

Kaipa Rowling on jo julkkis

30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema
Lontoolainen aukio

31. Kirjassa kuljetaan metrolla

Jeps, Cormoran tykkää selvästikin metrosta

34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia

Olihan siellä lainauksia

35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä

Etsivätoimisto on Cormoranin perustama

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia

Billy joutuu jopa hoitoon ongelmiensa takia.

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää

Olen jopa elänyt 





Robert Galbraith: Valkoinen kuolema (Lethal White)

Suomentanut Ilkka Rekiaro
Otava 2018
687s.
Kirjastosta

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Jämiä

Ostin nimipäivälahjaksi Jämälankasukat-kirjan.

En voi kun suositella, aivan fantastinen kirja, ohjeet niin ihania että ainoa ongelma on päättää mitkä sukat tekisi ensimmäisenä.

Minä päädyin Nonparelleihin. 

Langat, kirjan teeman mukaisesti, jämiä. Suurimmaksi osaksi 7 Veljestä, kirjassa kun on ohje niin ohuelle, keskipaksulle, kuin paksullekin langalle, niin voi omia jämiä käyttää huolettomasi. 

Sukat olivat hauskat tehdä. Yläreunaan hauska kierre ja opin jotakin ihan uutta kun näitä tein: kantapää tehtiin jälkeenpäin, eli lopuksi. Ohje oli niin selvä, ettei missään vaiheessa tullut sellaista oloa etten pärjäisi. Jos olisi tullut, olisin taatusti saanut Facebook-ryhmässä apua, mutta eipä tarvittu. 

Ainoa hetki kun päätin tuvautua googlen apuun oli ompeluvaiheessa. Kirjassa kun ommeltiin kyökkipistoin, nekin hyvin selitetty kuvan kera, mutta koska olin töissä, ja kirja oli kotona, kun päättelin, päädyin goolailemaan. 

Kyökkipistoja

Joten jos tätä kirjaa ei vielä ole, kannattaa joulupukille vinkata. Neljäs painos taisi juuri tulla uunista ulos, joten en ole ainoa joka tästä pitää.

Mikäli haluatte joulupukille kirjoittaa: Pirjo Iivonen: Jämälankasukat. Saatavissa mm. Adlibriksesta

Ratsastaja, jolle sukat päätyivät, tykkää myös näistä. 



torstai 7. marraskuuta 2019

Vain elämää

Nykyään televisio-ohjelmat ovat aika tylsiä. Minusta.

Vain Elämää-ohjelmaa katsoin pari ensimmäistä kautta, mutta sitten artistit muuttuivat oudoiksi ja sitä kautta myös kappaleet kummallisiksi. Siispä en ole aikoihin kyseistä ohjelmaa katsonut, mutta ensi viikolla on kai sitten pakko? Vain Elämää: Joulua!

Aristikattaus nyt ei taaskaan oikein vakuuta,  Lauri TähkäMaija VilkkumaaAntti TuiskuVilleGalleElastinenVesala ja Erin, mutta idea on niin mainio, että pakkohan minun on ainakin yrittää seurata ohjelmaa. Jaksoissa on myös "vieraileva tähti" mukana. 

Kolmena peräkkäisenä perjantai-iltana tämä tulee Neloselta kello 20.00, ellen väärin muista. Tösitä nyt en ehdi millään ajoissa kotiin, mutta ei hätää, tämäkin tulee varmaan vähintään 5 kertaa uusintana viikonlopun aikana...

Ja näköjään voi jo levynkin ostaa, no, onhan Jouluradiokin aloittanut lähetyksensä, joten miksipä ei. 



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...