Lukuhaaste: Macbeth

Siitä on vuosia kun olen lukenut Shakespearia.

Kun kirjaston bestseller-hyllyssä komeili Jo Nesbø: Macbeth, se oli vaan pakko napata mukaan, vaikkei oikein olisi ollut aikaa lukea 569 sivua kahdessa viikossa. Äkkiseltään kuitenkin laskin että se olisi vain reilut 40 sivua /ilta. Tiukkaa se teki silti, kun ei iltaisin vaan oikein jaksaisi. Edes sitä neljääkymmentä.

Shakespearin näytelmistä suosikkini on muuten "Kuinka äkäpussi kesytetään" ja se onkin kuulema tämän kahdeksan-osaisen Shakesear-tulkinnan ensimmäinen osa (Anne Tyler: Äkäpussi). Pitääkin pitää silmät auki kirjastossa. Se pitää saada luettua.

Tämä kakkososa kertoo kuitenkin Macbethin tarinan. Hieman modernimmassa versiossa. Tosin pääosassa ovat edelleen Macbeth, Banquo ja (Mac)Duff sekä Macbethin elämänkumppani Lady (Macbeth).

Ellette ole Macbethiä lukeneet, alla ote Wikipedian juonipaljastuksesta. Siinäpä oikeastaan koko tämänkin kirjan juoni. 

Taistelusta voittoisana palaava Macbeth ja hänen ystävänsä Banquo törmäävät kolmeen noitanaiseen. Nämä ennustavat Macbethin saavan haltuunsa ensin Cawdorin kreivikunnan ja myöhemmin tulevan kuninkaaksi. 

Pian Macbethin luokse tulee sanansaattaja, joka ilmoittaa kuninkaan lahjoittaneen hänelle Cawdorin kreivikunnan. Kuningas itse kunnioittaa Macbethia läsnäolollaan. Tämä ei pääse eroon kuninkuusajatuksesta ja laatii vaimonsa kanssa murhasuunnitelman. Macbeth murhaa kuninkaan ja lavastaa syylliseksi juopuneet henkivartijat. 

Macbeth surmauttaa Banquon, jonka poika kuitenkin pääsee pakoon. Tappotuomittu ylimys Macduff pakenee, mutta hänen perheensä surmataan. 

Macbethin vastainen liitto kokoontuu Englannissa: Macduff ja vanhan kuninkaan poika Malcolm kokoavat armeijan ja lähtevät vapauttamaan Skotlantia.

Macbeth menee vielä kerran tapaamaan noitia, jotka antavat hänelle tapansa mukaan totuudenmukaisia, mutta harhaanjohtavia lupauksia. Hän jatkaa hirmuhallintoa kärsien tunnontuskista yhä enemmän. Hänen vaimonsa alkaa kärsiä samoista kohtauksista ja lopulta kuolee, ilmeisesti itsemurhan tehneenä. Tässä vaiheessa Macbeth pitää kuuluisan monologinsa: ”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa - tarkoitusta vailla”.

Tämä ei ollut tyypillinen Nesbøn kirja, kaukana siitä. Ei läheskään yhtä raaka, vaikka toki tässäkin tarinassa ruumiita tulee. Tosin niinhän Macbethissäkin, siinä alkuperäisessä. Minusta Nesbø on onnistunut Macbethin modernisoinnissa, tai mikä tämä nyt sitten olikaan. Löysin alkuperäisen tarinan kirjasta ja silti kertomus oli aivan uusi. 

2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
Milloin ketäkin rikollista erillaisten tekosyiden avulla

6. Rakkausromaani
Macbeth ja Lady, onhan se jonkinlaista rakkautta

"Syökset minut vielä tuhoon, Lady, tiedät kai sen?"

Lady hymyili. Ja sinä tiedät, että minä seuraan sinua minne ikinä menetkin"

15. Kirjassa käsitellään jotain tabua
Huumeet, insesti, murhat, itsemurhat, olisikohan siinä riittävästi?

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Norjalainen

21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja
Norjassa jonkinlainen poptähti

29. Kirjassa nähdään uniaTai sitten vaan huumeisia harhoja


35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
Kasino lienee yritys. Ja kaipa huumekauppiaskin on jonkinlainen yrittäjä?

36. Kirjassa ollaan yksin
Monellakin tavalla

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia
No eivät nämä kaikki kirjan henkilöt ihan terveitä ole

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
Taas kerran tässä päivässä


42. Kirjailijan nimi viehättää sinua
Itse asiassa kyllä

"Hän tiesi, että tulisi saamaan vastauksen, että kyse oli vain siitä kauanko aikaa se veisi. Että ihmisen kestokyvyn raja tulee vastaan enemmin tai myöhemmin - jossakin vaiheessa sitä vaan on valmis rikkomaan kaikki tatuointivalansa ja tekemään kaiken, ihan kaiken, mitä ei olisi kuunaan kuvitellut tekevänsä. Sillä ikuinen uskollisuus on epäinhimillistä ja petos inhimillistä."

Jo Nesbø: Macbeth
Suomentaja: Outi Menna
JohnnyKniga 2018
569 sivua
Kirjastosta

Arkiruokaa

Pitäisi varmaan opetella thain kieltä?

Tosin äitini opiskeli aikoinaan ja sanoi että ihan mahdottoman vaikeaa. Minä olen opetellut Khop khun kha:n, niin että osaan kiittää hurmaavaa thai-keittiön kokkia, kun haen ruokaa Salon torilta. Kohta sitä taas saa, tämä on ollut pitkä talvi, kun ei thai-ruokaa ole ollut tarjolla.

Siispä olen nyt kaupoista ostanut töihin kaikenlaisia "lisää vain vesi" tai "säilytä vaatekaapissasi" ruokia, pitäisi varmaan tuo ruoka-sanakin pistää heittomerkkeihin? Viime aikoina mukaan on tarttunut pakkauksia joiden nimi on Tom kha gai. Milloin niissä on nuudeleita, milloin kyseessä on keitto. Virallisesti kyseessä on thaimaalainen kanakeitto, jos osasin oikein googlata. Tosin goole kääntäjä kertoo että Tom oli syönyt. Mene ja tiedä, mitä sitten syön, mutta tällaista nyt ainakin olen popsinut viime aikoina töissä.

No, tänään päätin sitten tehdä kotona tom kha gai:ta. Koska partiolainen rakastui thaimaassa "chicken-noodle-soupiinsa" päätin sitten tunkea nuudeleita keittoomme. Ei se edes muistuttanut thaimaan kirkasliemistä keittoa, mutta tämä sai sen verran pisteitä ratsastaja-partiolainen-raadilta, että tätä tehdään joskus uudestaan.

Kuvittelin että olisi suuritöinen, mutta mitä vielä. Nopeatekoinen tämä oli ja  hyvä keitto tästä tuli. Resepti haettu K-kauppojen resepteistä, hieman taas muokattu, mutta ei kovinkaan paljon. Alkuperäisessä reseptissä on chiliä, sitä ei partiolaisen keittoon kuitenkaan voi pistää, siispä jätin sen pois. 

Thai-inspiroitu keitto

1 kg broilerin fileitä/pihvejä/suikaleita

4 porkkanaa

2 sipulia

2 sitruunajuuren vartta

2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä

200 g herkkusieniä

1 tl suolaa

60 ml kalakastiketta (Pirkan pullo)

2 tl ruokosokeria

1 limen mehu

ruukullinen korianteria

200 g munanuudeleita 

2 l vettä

Pistä vesi kiehumaan soppakattilaan. Leikkaa broileri suikaleiksi ohuiksi viipaleiksi ja lisää kiehuvaan veteen. Kuori porkkanat ja leikkaa lanteiksi, lisää keittoon. Kuori ja suikaloi sipuli, lisää nekin kiehumaan. Lisää kalakastike ja inkivääri. Leikkaa sitruunaruohosta kanta sekä latva pois. Paloittele varsi noin 4 cm:n paloiksi ja murskaa sitä hieman veitsen lappeella, lisää keittoon. Keitä kunnes porkkanat ovat pehmeitä ja broileri on kypsää.

Viipaloi herkkusienet. Lisää sienet, kookosmaito ja limen mehu ja kuumenna, mutta älä keitä. 

Lisää herkkusienet, kookosmaito ja limetinmehu. Kuumenna keitto, mutta älä enää keitä. Lisää nuudelit. Odota että ne pehmenevät.  Lisää lopuksi hienonnettua korianteri.

Lukuhaaste: Sisar

Tässä on tullut luettua taas kirjoja.

Helmet haastelistaan olen niitä merkkaillut, mutta koska jo kerroin että aion lukea Rosamund Luptonin ensimmäisen., niin päätin sitten kertoa sitä edes hieman enemmän.

Jo kirjan kansi on minusta hurmaava, tekisin mitä tahansa, että voisin olla kanssasi juuri nyt. Sisar.
Kanskikuvakin on kaunis.

Koska olen jo lukenut Luptoneita aiemmin, olin jo varautunut siihen että kirja tempaa mukaansa. Aihe oli kuitenkin sen verran raskas, että huomasin alussa tuskailevani kirjan kanssa.
Amerikassa asuvan Beatricen sisko katoaa ja Beatrice pysäyttää elämänsä ja lähtee "kotiin" Lontooseen etsimään siskoaan. Sisarukset ovat hyvin läheiset eikä Beatrice suostu uskomaan että Tess katoaisi omasta vapaasta tahdostaan. Ei kertomatta siitä siskolleen tai äidilleen.

Tuo sisarusten suhde tietysti sai minut ajattelemaan omaa siskoani ja pystyin tuntemaan Been ahdistuksen. Eikä tarina todellakaan muutu helpommaksi kun lukee Been siskolleen kirjoittamaa kirjettä, sillä siinä muodossa tarina suurimmaksi osaksi etenee.

Rakas Tess!

Tekisin mitä hyvänsä ollakseni sinun kanssasi juuri nyt, juuri tällä hetkellä,
jotta voisin pidellä sinua kädestä, nähdä kasvosi, kuulla äänesi.
Kuinka kirje voi korvata tuntemisen ja näkemisen ja kuulemisen
- kaikki nuo aistireseptorit, optiset hermot ja värähtelevät tärykalvot?
Mutta olemmehan me onnistuneet aiemminkin
käyttämään sanoja siltana välillämme, muistatko?

Lupton kuitenkin onnistui lumoamaan minut tarinallaan, joten sain kirjan luettua loppuun, ja uskoisin että voin vielä joskus tarttua uuteen kirjaan, kun sellainen joskus ilmestyy. Edelleen Hiljaisuuteen kadonneet on suosikkini näistä, ehkäpä siksi että luin sen ensimmäisenä. Tosin välttämättä kirjailijan ensimmäinen kirja ei ole se paras, mutta ei tämä huonokaan ollut. 

1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot

Ainakin osittain

2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
Sisko on kadonnut

3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
En pidä trillereistä, mutta olkoot Lupton poikkeus joka vahvistaa säännön

6. Rakkausromaani
Venyttelen ehkä käsitteitä, mutta sisarrakkaus

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
Lontoossa ollaan

11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa
Ei varsinaisesti, mutta kirjassa pohditaan hetkellisesti miten suhtaudutaan raskaana oleviin naisiin jotka eivät ole naimisissa.

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
Sekä kirja että kirjailija

15. Kirjassa käsitellään jotain tabua
Synnytyksen jälkeinen masennus, itsemurha, geenimanipulaatiota, lääkekokeiluja...olisiko siinä riittävästi tabuja?

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

31. Kirjassa kuljetaan metrolla
Päädyin pistämään tämän kirjan tähän kohtaan, epäilen nimittäin että voi olla haastekohtana haastava. Joskin tämä oli jo toinen "metrokirja"

34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia
No joo, muutamat sitaatit Austenilta, Shakespearilta ja Rossettilta

36. Kirjassa ollaan yksin
Ja hyvin yksin sisko onkin ilman siskoaan. Vaikka ympärillä onkin ihmisiä.

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia
Luokitellaanko synnytyksen jälkeinen masennus mielenterveysongelmaksi?

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
Nykyhetkessä ollaan

"Mutta suru on yksipuolisista rakkauksista kaikkein äärimmäisin.
Kuinka ankarasti ja pitkään sitten rakastaisimmekin jotakuta,
joka on kuollut, hän ei milloinkaan vastaa tunteeseemme.
Tai siltä ainakin tuntuu..."

Rosamund Lupton Sisar (Sister)Suomentaja: Anuirmeli Sallamo-Lavi (Paavo Cajander, Aune Brotherus, Leo Saukkoriipi & Erkki Pullinen)
Gummerus 2012
407 sivua
Kirjastosta