Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Och så var de bara en

Helmet lukuhaasteeni edistyy.

Tällä kertaa tein täsmähyökkäyksen kirjastoon, päätin nimittäin lukea kirjan jossa runo on keskeisessä roolissa. Toki muutamassa lukemassani kirjassa on runooja siteerattu, mutta onkohan kirjaa jossa runo olisi keskeisemmässä roolissa kuin Agatha Christien Kymmenen pientä... siis "Eikä yksikään pelastunut". Tämä kirja on muuten vaihtanut nimeänsä ees ja taas. Alunperin kirja ilmestyi vuonna 1940 suomennettuna "Eikä yksikään..." ja vaihtoi sitten nimensä siihen kymmeneen pieneen ja nyt ollaan sitten päädytty käyttämään alkuperäistä nimeä. Hyvä niin, mutta minua kiinnosti mitä runolle on tehty. 

Alunperinhän tuo on ollut lastenloru (aika karmiva suoraan sanottuna). Alkuperäisessä versiossa käytetty siis kymmentä pientä englannissa, amerikassa nuo kymmenen lorussa olivat alkuperäiskansan edustajia. 

Nykyään ovat suomenkielisessä versiossa kuulema sotilaspoikia (kuten englanninkielisessä uudessa käännöksessä), ruotsinkielisessä versiossa tinasotilaita.  

1. Kirjassa muutetaan
Kaikki on niin suhteellista. Osa saarelle tulevista muuttavat sinne työn perässä, kukaan saarelle tulijoista ei sieltä hengissä poistu. 

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Perinteinen kovakantinen, pokkari, e-kirja, elokuva, televisiosarja...

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
No, ei nyt suoranaisesti, mutta U.N Owen on vakaasti sitä mieltä että jotkut rikolliset pääsevät karkuun. Jokainen vieraista on syyllistynyt U.N.O:n mielestä murhaan

23. Kirjassa on mukana meri
Saarella ollaan, Devonin ulkopuolella. 

24. Surullinen kirja
Jos kymmenen ihmistä murhataan niin onhan se surullista

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
Fiktiivinen saari, jonka nimeä ei voi mainita, joten en ole käynyt. 

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
Täytyy tunnustaa että mietin hetken halusinko pilata kirja, jos runo olisi muutettu ihan oudoksi. Onneksi ei, kyllä se oli tunnistettavissa. 

36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
Oi kyllä. 



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Fabriikin laktoosittomia

Tällä kertaa testailen ihan omaan piikkiini.

Satuin törmäämään kaupassa Valio Jäätelö Fabriikki uutuussarjaan, laktoosittomia jäätelöitä! Voi onnea! Ja mikä parasta, nämä ymmärtääkseni taas ovat kotimaisia jäätelöitä, eivät siis Valion Nestlélle myymiä tuotemerkkejä.


Hiukan ihmeissäni toki olin makukombinaatioista: mansikka/basilika, mustikka/ruis, salmiakki/chili, macchiato/suklaa, porkkana/kakku ja hännän huippuna kreisi/kinuski. Siinä minulla olikin sitten pohtimista mitä maistaisin ensimmäisenä.

En ole ihan varma miltä kreisi maistuu, mutta kinuski nyt on tuttu maku. Porkkanakakun kirjoittaisin yhteen, mutta ehkäpä tuo oikeasti maistuu kakulta jossa on porkkananpaloja? En tiedä, en ole vielä maistanut. Macchiato ja salmiakki eivät olleet ensimmäisten maistettavien ykköslistalla vaan jäin oikeasti miettimään mansikan ja mustikan välillä. Basilika kuitenkin voitti rukiin.

Siispä maistoin ihan ensimmäisenä mansikka basilikaa. 

Ensimmäinen reaktioni oli: onpa kermaista. Ensimmäinen laktoositon jäätelö joka oikeasti vei ajatukseni kermajäätelöön. Ja basilikan jälkimaku oli juurin sopiva, ei lyönyt itseään läpi ollenkaan. Väriaineena on käytetty punajuurta, joten mikään väripommi tämä ei ollut. Mansikka löytyi kastikeraitoina jäätelöstä, basilika ei näkynyt mutta maistui. Olin aivan myyty!


Lähdimme pari päivää myöhemmin juhlimaan kummityttöni syntymäpäiviä ja sain sitten maistaa sekä salmiakki-chiliä että macchiato-suklaata. Olin innoissani!


Vaikka luulin innostuvani suklaajäätelöstä enemmän, vei salmiakki-chili voiton mennen tullen. Väriaineena tässä hiili, alan olla aika innoissani tästä e-koodien puutteesta. Kyllä toki varmaan e-koodeja saataisiin tuoteselosteeseen, esimerkiksi karrageenin e-koodi on E407, mutta aineosat on kirjoitettu ihan kirjaimilla, mikä minusta kertoo enemmän kuin numerosarja. Ehkäpä toisealta yritetään saada tuote "puhtaamman" näköiseksi kun jätetään e-koodit pois? Maku oli kuitenkin taas kerran kermajäätelön, jonka sekaan oli sekoitettu salmiakkiraitoja. Ja kiva jälkipotku chilistä. Olin aivan myyty, mikä sitten koitui macchiaton kohtaloksi.

Macchiato-suklaa, siitä puuttui kahvin maku. Tunnustan että odotukset olivat jo todella korkealla kahden edellisen vaihtoehdon takia, joten tämä sai kärsiä. Minusta oli tullut vaativa! Väriaineet muuten puuttuvat tästä kokonaan. Muutenkaan ei ulkonäkö selvästikään ole ollut ykkösenä näitä jäätelöitä suunniteltaessa, värit ovat hyvin luonnolliset joten mitään kahvipöydän väriläikkiä näistä ei saa. Mutta mikä ehkä ulkonäössä jää puuttumaan korvataan mennen tullen maulla!

Tänään sitten menimme jäätelötiskille partiolaisen kanssa ja hän otti hyllystä Ben & Jerry's maidottoman jäätelön. Katsoin Chunky Monkeyta ja siirsin sitten katseeni Valion mustikka ruis kombinaatioon. Ja uteliaisuus vei voiton. 

En voi kuin todeta: entinen suosikkini Ben & Jerry's on saanut kilpailijan! Nämä ovat oikeasti hyviä! Kotimaisia ja maistuvia. 

Mustikka ruis on myös hyvä valinta, joskin mustikka saisi maistua hieman enemmän. Mieleeni nousi kuitenkin mustikkakukko kun tätä söin, joten ihan pieleen ei ole maku mennyt. 

Tässä vaiheessa voin kai vain todeta: kaki uupuu makukokeilustani, pitää siis käydä kaupassa. Ja tällä hetkellä minä pistän maut järjestykseen: mansikka, salmiakki, mustikka, macchiato. 

Kiitos Valiolle. Voin kai vaan todeta: vihdoinkin laktoositon täysosuma. 

Kuva ja lisätietoa jäätelöistä täältä



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...