Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Maailma hukkuu muoviin

Meillä vietetään taas synttäreitä.

Itse asiassa kaksikin sankaria ovat viettäneet, lyhyellä aikavälillä, synttäreitään, mutta koska tuo vanhenpi sankareista halusi paeta paikalta, tyydymme viettämään partiolaisen syntymäpäivää.

Miettiessäni minkälaisen kakun tahtoisin sankarille tehdä, törmäsin uuteen blogiin. Doron kakku. Ihan hauska huomata, etten aina päädy Kinuskikissan sivuille, vaikka ne ihanat ovatkin, vaan välillä jonnekin muuallekin.

Päädyin raparperi-mansikka-valkosuklaamoussekakkuun inspiraation lähteenäni, ajattelin että pihalta löytyy tarvittavat raparperit. Kuinka väärässä olinkaan. En tiennyt että raparperin saa hengiltä, mutta uskokaa tai älkää, se kuolee ellei sitä hoida. No, onneksi äitini on minua reippaampi, joten pieni yllätysretki äidin pihaan ja raparperiosuus kakusta oli pelastettu. Mansikoissa päädyin pakastemarjoihin, kotimaisetkin kiehautan norovirusriskin takia, vaikkakin se kotimaisissa marjoissa ymmärtääkseni on suhteellisen pieni riski.

Koska olen laiska, päädyin tekemään keksipohjan, kuten yleensäkin juustokakkuihini, alkuperäisessä versiossa kakkuun on leivottu pohja. Kaupasta tarttui mukaan Pirkka Elise kandisokerikeksejä, ihan vaan maun takia, valmistusmaa Alankomaat. No, olenhan juuri kyseisestä maasta kotiutunut, sen toisen sankarin olen-matkoilla-reissusta, joten en kokenut kovin suuria tunnontuskia kun nappasin paketin mukaani, ei se alkuperäinen tuote sen kotimaisempi valitettavasti ole. Siispä annoin hinnan ratkaista. Huono päätös. Maailma hukkuu pakkausmateriaaleihin ja tämän pahvipakkauksen sisältä paljastui kaksikin muovirasiaa jotka olivat kääritty erillisiin kääreisiin. Varmaan tuotteen säilyvyyden kannalta välttämätöntä, mutta kas kun ei yksittäispakattuina. Pistin Keskolle palautetta. Saa nähdä onko vaikutusta. Tuskinpa. Aravaukseni on että tulee standardivastaus jossa kiitetään palautteesta, kerrotaan että alihankkijan pakkaa tuotteet näin ja että eivät pysty vaikuttamaan, mutta välittävät tiedon eteenpäin.

Ja kun koristeluun hankimme Maraboun keksejä, ne olivat vielä järkyttäämpiä. Yksittäispakattuna.

Tämän kakun valmistus on muuten hidasta, jokaisen kerroksen pitää hyytyä muutamia tunteja ennen seuraavan kerroksen tekemistä, joten suosittelen "koko päivän" varaamista kakun tekoon.

Raparperi-mansikka-valkosuklaamoussekakku

Pohja:

195 g Elise kandisokerikeksejä
50 g laktoositonta voita

Raparperimousse:
n. 500 g raparperia
1 dl sokeria
5 liivatelehteä
5 dl laktoositonta kuohukermaa

Mansikkahyytelö
300 g mansikoita
(minä käytin pakastemarjoja)
½ dl sokeria
3 liivatelehteä

Valkosuklaamousse
150 g valkosuklaata
½ dl laktoositonta maitoa
2 liivatelehteä
2 dl laktoositonta kuohukermaa

Koristeluun Marabou Choco Moment valkosuklaa
Mansikoita
Granaattiomena

Murskaa keksit pieniksi murusiksi (itse käytän tehoseotinta) ja sulata voi. Sekoita voisula ja keksinmurut. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja levitä keksiseos pohjaksi.  Pistä jääkaappiin kovettumaan. 

Pese raparperit ja leikkaa palasiksi. Laita uunivuokaan ja kaada sokeri päälle, sekoittele kunnolla että sokeri levittyy. Paista uunin keskitasolla, 200 asteessa n. 20 min, niin että raparperit karamellisoituvat. Soseuta sauvasekottimella.

Pistä 5 liivatelehteä kylmään veteen. Vaahdota kerma. Kuumenna puolet raparperisoseesta. Purista vesi liivatelehdistä ja lisää ne, yksi kerrallaan, kuumaan seokseen. Sekoita. Lisää loput raparperisose, sekoita. Kaada raparperiseos kermavaahdon sekaan ja sekoita huolellisesti. Kaada mousse kakkupohjan päälle. Siirrä jääkaappiin hyytymään.

Kun raparperimousse tuntuu hyytyneeltä tehdään mansikkahyytelö. Pistä 3 liivatelehteä kylmään veteen. Pakastemarjat kuumennetaan kiehuviksi ja annetaan kiehua noin 2 min, lisää sokeri. Soseutetaan sauvasekoittimella. Purista vesi liivatelehdistä ja lisää ne kuumaan seokseen. Kaada varovasti raparperimousssen päälle. Siirrä taas jääkaappiin jähmettymään.

Kun mansikkahyytelö on hyytynyt tehdään vielä valkosuklaamouse. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Rouhi valkosuklaa karkeaksi rouheeksi. Vaahdota kerma. Kuumenna maito kiehuvaksi, lisää valkosuklaarouhe. Sekoita tasaiseksi massaksi. Purista liivatelehdistä vesi ja lisää massan sekaan.  Sekoita valkosulkaamassa kermavaahdon sekaan ja levitä se kakun ylimmäksi kerrokseksi. Ja kakkus taas hyytymään kylmään. 

Siirrä hyytynyt kakku lautaselle ja koristele. 



Rabarber-jordgubbs-vitchokladmoussekaka

Botten:
195 g Elise kandisockerkex
50 g laktosfritt smör

Rabarbermousse:
ca. 500 g rabarber
1 dl socker
5 gelatinblad
5 dl laktosfri vispgrädde

Jordgubbscreme
300 g jordbubbar
 (jag använde frysta)
½ dl socker
3 gelatinblad

Vitchokladmousse
150 g vitchoklad
½ dl laktosfri mjölk
2 gelatinblad
2 dl laktosfri vispgrädde
Dekorationer:
Marabou Choco Moment vitchoklad
Jordgubbar
Granatäppel


Smula kexen och smält smöret. Blanda ihop det smälta smöret med kexsmulorna. Fodra en kakform med löstagbart botten med bakplåtspapper. Platta ut kexsmuldegen på bottnen.Ställ formen kallt så att bottnen stelnar. 

Tvätta rabarbern och skär den i bitar. Sätt bitarna i eh ugnsform. Häll 1 dl socker över bitarna och rör om väl. Ställ mitt i en 200 grader varm ugn i ca 20 min så att rabarberfitarna karamelliseras. Gör rabarberpuré med hjälp av en stavmixer.

Sätt 5 gelatinblad i kallt vatten. Vispa grädden. Hetta upp hälften av rabarberpurén. Kläm vattnet ur gelatinbladena och låt dem smälta, ett i taget, i den heta rabarbern. Tillsätt resten av rabarbern och rör ner massan i grädden. Häll moussen i kakformen och ställ den i kallt. 

När rabarbermoussen stelnat, görs jordgubbscremen. Sätt 3 gelatinblad i kallt vatten. De frusna jordgubbarna hettas upp. Låt koka i ca 2 min. Tillsätt socker och kör till en smet med stavmixern. Kläm vattnet ur gelatinbladen och smält dem i dden heta smeten. Häll jrdgubbscremen försiktigt på det stelnade rabarberlagret i formen och ställ kallt igen. 

När cremen stelnat, är det dags att ta itu med vitchokladmoussen.
Sätt gelatinbladena i kallt vatten. Riv chokladen grovt. Vispa grädden. Hetta upp mjölken och smält chokalden i mjölken, Kläm ur gelatinbladena och smält även dem i massan. Rör in smeten i grädden.
Bred ut moussen på kakan och låt stelna.

Ta kakan ur formen och dekorera kakan.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Och så var de bara en

Helmet lukuhaasteeni edistyy.

Tällä kertaa tein täsmähyökkäyksen kirjastoon, päätin nimittäin lukea kirjan jossa runo on keskeisessä roolissa. Toki muutamassa lukemassani kirjassa on runooja siteerattu, mutta onkohan kirjaa jossa runo olisi keskeisemmässä roolissa kuin Agatha Christien Kymmenen pientä... siis "Eikä yksikään pelastunut". Tämä kirja on muuten vaihtanut nimeänsä ees ja taas. Alunperin kirja ilmestyi vuonna 1940 suomennettuna "Eikä yksikään..." ja vaihtoi sitten nimensä siihen kymmeneen pieneen ja nyt ollaan sitten päädytty käyttämään alkuperäistä nimeä. Hyvä niin, mutta minua kiinnosti mitä runolle on tehty. 

Alunperinhän tuo on ollut lastenloru (aika karmiva suoraan sanottuna). Alkuperäisessä versiossa käytetty siis kymmentä pientä englannissa, amerikassa nuo kymmenen lorussa olivat alkuperäiskansan edustajia. 

Nykyään ovat suomenkielisessä versiossa kuulema sotilaspoikia (kuten englanninkielisessä uudessa käännöksessä), ruotsinkielisessä versiossa tinasotilaita.  

1. Kirjassa muutetaan
Kaikki on niin suhteellista. Osa saarelle tulevista muuttavat sinne työn perässä, kukaan saarelle tulijoista ei sieltä hengissä poistu. 

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Perinteinen kovakantinen, pokkari, e-kirja, elokuva, televisiosarja...

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
No, ei nyt suoranaisesti, mutta U.N Owen on vakaasti sitä mieltä että jotkut rikolliset pääsevät karkuun. Jokainen vieraista on syyllistynyt U.N.O:n mielestä murhaan

23. Kirjassa on mukana meri
Saarella ollaan, Devonin ulkopuolella. 

24. Surullinen kirja
Jos kymmenen ihmistä murhataan niin onhan se surullista

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
Fiktiivinen saari, jonka nimeä ei voi mainita, joten en ole käynyt. 

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
Täytyy tunnustaa että mietin hetken halusinko pilata kirja, jos runo olisi muutettu ihan oudoksi. Onneksi ei, kyllä se oli tunnistettavissa. 

36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
Oi kyllä. 



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Fabriikin laktoosittomia

Tällä kertaa testailen ihan omaan piikkiini.

Satuin törmäämään kaupassa Valio Jäätelö Fabriikki uutuussarjaan, laktoosittomia jäätelöitä! Voi onnea! Ja mikä parasta, nämä ymmärtääkseni taas ovat kotimaisia jäätelöitä, eivät siis Valion Nestlélle myymiä tuotemerkkejä.


Hiukan ihmeissäni toki olin makukombinaatioista: mansikka/basilika, mustikka/ruis, salmiakki/chili, macchiato/suklaa, porkkana/kakku ja hännän huippuna kreisi/kinuski. Siinä minulla olikin sitten pohtimista mitä maistaisin ensimmäisenä.

En ole ihan varma miltä kreisi maistuu, mutta kinuski nyt on tuttu maku. Porkkanakakun kirjoittaisin yhteen, mutta ehkäpä tuo oikeasti maistuu kakulta jossa on porkkananpaloja? En tiedä, en ole vielä maistanut. Macchiato ja salmiakki eivät olleet ensimmäisten maistettavien ykköslistalla vaan jäin oikeasti miettimään mansikan ja mustikan välillä. Basilika kuitenkin voitti rukiin.

Siispä maistoin ihan ensimmäisenä mansikka basilikaa. 

Ensimmäinen reaktioni oli: onpa kermaista. Ensimmäinen laktoositon jäätelö joka oikeasti vei ajatukseni kermajäätelöön. Ja basilikan jälkimaku oli juurin sopiva, ei lyönyt itseään läpi ollenkaan. Väriaineena on käytetty punajuurta, joten mikään väripommi tämä ei ollut. Mansikka löytyi kastikeraitoina jäätelöstä, basilika ei näkynyt mutta maistui. Olin aivan myyty!


Lähdimme pari päivää myöhemmin juhlimaan kummityttöni syntymäpäiviä ja sain sitten maistaa sekä salmiakki-chiliä että macchiato-suklaata. Olin innoissani!


Vaikka luulin innostuvani suklaajäätelöstä enemmän, vei salmiakki-chili voiton mennen tullen. Väriaineena tässä hiili, alan olla aika innoissani tästä e-koodien puutteesta. Kyllä toki varmaan e-koodeja saataisiin tuoteselosteeseen, esimerkiksi karrageenin e-koodi on E407, mutta aineosat on kirjoitettu ihan kirjaimilla, mikä minusta kertoo enemmän kuin numerosarja. Ehkäpä toisealta yritetään saada tuote "puhtaamman" näköiseksi kun jätetään e-koodit pois? Maku oli kuitenkin taas kerran kermajäätelön, jonka sekaan oli sekoitettu salmiakkiraitoja. Ja kiva jälkipotku chilistä. Olin aivan myyty, mikä sitten koitui macchiaton kohtaloksi.

Macchiato-suklaa, siitä puuttui kahvin maku. Tunnustan että odotukset olivat jo todella korkealla kahden edellisen vaihtoehdon takia, joten tämä sai kärsiä. Minusta oli tullut vaativa! Väriaineet muuten puuttuvat tästä kokonaan. Muutenkaan ei ulkonäkö selvästikään ole ollut ykkösenä näitä jäätelöitä suunniteltaessa, värit ovat hyvin luonnolliset joten mitään kahvipöydän väriläikkiä näistä ei saa. Mutta mikä ehkä ulkonäössä jää puuttumaan korvataan mennen tullen maulla!

Tänään sitten menimme jäätelötiskille partiolaisen kanssa ja hän otti hyllystä Ben & Jerry's maidottoman jäätelön. Katsoin Chunky Monkeyta ja siirsin sitten katseeni Valion mustikka ruis kombinaatioon. Ja uteliaisuus vei voiton. 

En voi kuin todeta: entinen suosikkini Ben & Jerry's on saanut kilpailijan! Nämä ovat oikeasti hyviä! Kotimaisia ja maistuvia. 

Mustikka ruis on myös hyvä valinta, joskin mustikka saisi maistua hieman enemmän. Mieleeni nousi kuitenkin mustikkakukko kun tätä söin, joten ihan pieleen ei ole maku mennyt. 

Tässä vaiheessa voin kai vain todeta: kaki uupuu makukokeilustani, pitää siis käydä kaupassa. Ja tällä hetkellä minä pistän maut järjestykseen: mansikka, salmiakki, mustikka, macchiato. 

Kiitos Valiolle. Voin kai vaan todeta: vihdoinkin laktoositon täysosuma. 

Kuva ja lisätietoa jäätelöistä täältä



torstai 8. maaliskuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Vinterstaden

Sain uuden maan "Maahaasteeseen".

Kirjastosta tarttui mukaan Arnaldur Indriðason'in dekkareita, en ole muistaakseni koskaan lukenut islantilaisen kirjailijan tekelettä, tosin voin kyllä olla väärssä, lukiossa kun oli pakko lukea mitä kummallisimpia tarinoita. Aloitin vanhimmasta, niistä kolmesta jotka löysin kirjastosta: Vinterstaden (suom. Talvikaupunki)

Nyt kuitenkin voin hyvällä omallatunnolla lisätä tämän listaan, sekä tapahtumat, että kirjailijan kotimaa on Islanti. Sinne pitää kyllä vielä joskus yrittää ehtiä.

Pidin kirjasta, lähinnä varmaan sen takia että jo päähenkilöiden nimet olivat eksoottisia, Islanti maana myyttinen satumaa, dekkari nyt sinäänsä aika peruskamaa. Mutta ihan hyvää autoviihdetä.

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Taitaa olla ennemminkin sääntö kuin poikkeus nykyään?

15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
Ylva Hellerud on saanut  Stiftelsen Natur & Kulturs översättarpris vuonna 2011

16. Kirjassa luetaan kirjaa
Päähenkilömme Erlendur lukee tarinaa veljensä kohtalosta

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
Murhan uhri on kahdeksanvuotias maahanmuuttajaäidin islantilaispoika. Siispä pääsemme miettimään miten sopeutuminen uuteen kotimaahan onnistuu ja mitä ennakkoluuloja maahanmuuttaja joutuu kohtaamaan.

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Koska uhri on lapsi, ovat lapsen kaveritkin tekemisessä poliisin kanssa. Ja heidän vanhempansa. Reaktioineen. 

23. Kirjassa on mukana meri
Yksi kuollut on ollut meressäkin hetken. 

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
Mutta tahtoisin lähteä vielä joskus Islantiin

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
No, uhrimme oli matkalla kotiin koulusta. Joten on siellä oltu. Murha-asekin on ollut koulussa. 

41. Valitse kirja sattumanvaraisesti 
Lähes aina

46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
Vinterstaden

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Jämistä eroon

Yhteisomistuksessa oleva koirani on saanut pentuja.

Ulkona on myös paukkupakkaset ja toinen omistaja on nyt joutunut ulkoiluttamaan koiraani erillään muusta laumasta, koska minun pikku prinsessani ei siedä muita koska hänellä on vauvoja. Siispä päätin tehdä lapaset ulkoilluttajalle. Yksisarvislapaset. 



Loistava tapa päästä eroon jämälangoista ja tulihan niistä aika hauskat, joskaan ei kovinkaan käytännölliset.

Lankana 7 Veljestä (valkoinen, sininen ja turkoosi) sekä erinäinen kasa jämiä joiden paksuus samaa luokkaa. Lapaset tehty ihan perusohjeella, kiilapeukalolla. 
Puikot 3,5 Cubics

Vasemman käden lapanen:
Luo 44 s. Neulo suljettuna neuleena joustinneuletta 3 o 1 n. Kun olet tyytyväinen varren pituuteen, neulo 2 kerrosta sileää neuletta. 
Aloita peukalokiilan lisäykset: neulo I puikon silmukat ja II puikon silmukoilla oikein, kunnes puikon lopussa on 4 s. Tee lisäys ottamalla vasemmalle puikolle kahden silmukan välinen lankalenkki ja neulomalla se kiertäen oikein, neulo 2 s oikein, tee uusi lisäys ja neulo 2 s oikein. Jatka sileää neuletta ja toista kiilan lisäyksiä joka 3. krs vielä 5 kertaa. Kiilan eli lisäysten välillä oleva silmukkaluku lisääntyy aina kahdella silmukalla. Lisäysten jälkeen neulo yksi kokonainen kerros ja seuraavaa kerrosta kiilan alkuun. Siirrä kiilan 14 s apulangalle odottamaan. Luo kämmentä varten kiilan kohdalle kaksi uutta silmukkaa ja jatka sileää neuletta, kunnes etusormi peittyy.
Nauhakavennukset lapasen kärkeen: neulo I sekä III puikon alussa 1 s oikein, neulo 2 s yhteen takareunasta ja neulo II sekä IV puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein. Tee kavennukset joka kerros, kunnes työssä on jäljellä 8 s. Katkaise lanka, pujota se jäljellä olevien silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Oikean käden lapanen:Neulo vasemman lapasen peilikuvaksi eli tee peukalokiila kahden silmukan päähän III puikon alusta.

Peukalo:Ota apulangalla odottavat silmukat työhön ja poimi niiden lisäksi peukalon juuresta 2 s. Jaa nämä 16 silmukkaa kolmelle puikolle ja neulo sileää suljettuna neuleena. Kun olet neulonut kunnes peukalon kynnestä näkyy puolet, tee kärkikavennus.
Neulo joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen, kunnes työssä on jäljellä 4 s. Neulo 1 s ja nosta muut silmukat sen yli vasemmalta oikealle. Päättele hyvin.

Sitten ompelin vielä silmän ja partiolainen ompeli yksisarviselle jämälangoista kunnon tukan.


keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Simmaren

Jos en muuta tee, niin ainakin saan kirjoja luettua.

Kirjastokorttini on kovassa käytössä ja äänikirjojen hyllyt alkavat olla masentavan tuttuja. Masentavan sen takia, että kirjat on jo luettu/kuunneltu. Suureksi ilokseni löysin viimeksi jotakin ihan uutta: Joakim Zander, Simmaren (suom. Uimari).

Ja uskomatonta kyllä, kirja oli hyvä, voin hyvin lukea (kuunnella) jatko-osatkin, kun sellaiset käsiini saan.


3. Kirja aloittaa sarjan
En tiedä montako kirjaa on tulossa, Klara Waldéen, päähenkilömme, on kuitenkin pääosassa myös kahdessa seuraavassa osassa. 

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
No se lienee tätä päivää? 

14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
Muistankohan nyt kaikki? Päähenkilömme on kotoisin Ruotsista, jonne kirjan tapahtumat päättyvät, ja on töissä EU parlamentissa eli asuu Belgiassa. Hän on nähnyt isänsä edellisen kerran Damaskoksessa (Syyria). Kirjan käänteet vievät sankarittamme myös Pariisiin (Ranska) ja USA:han. 

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Ennemminkin käsittelee sitä voiko lapsensa hylätä kokonaan. Vai palaako menneisyys kummittelemaan jopa 30 v. myöhemmin?

23. Kirjassa on mukana meri
Kyllä, liikumme Sankt Anna's skärgårdissa eli Norrköpingin eteläpuolella saaristossa. Ja lainatakseni erästä lempikirjailijaani: oli synkkä ja mysrkyinen yö kun siellä liikumme. 

33. Selviytymistarina
Päähenkilömme, ruotsalainen juristi, vastaan CIA:n jättikoneisto. No, saatte arvata kuka voittaa lopussa, kun nyt niitä jatko-osiakin on olemassa

41. Valitse kirja sattumanvaraisesti 
Tarttui mukaan kirjastosta

46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
Kuva Adlibris


tiistai 30. tammikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Störst av allt

Naapurimaassa on kovasti hehkutettu Malin Persson Gioliton kirjoja. 

Kirjaston Bestseller hyllyssä oli tarjolla Gioliton uusin: Störst av allt (suom. Suurin kaikista), joten pakkohan se oli napata mukaan. Giolito on muuten Leif G.W. Perssonin tytär, isänsä jalanjäljissä siis kulkee. 

Tartuin kirjaan suhteellisen suurin odotuksin. Ensimmäisen 100 sivun jälkeen olin jo valmis palauttamaan kirjan kirjastoon, mutta pakkohan se oli lukea loppuun. Jos ei muuta niin haasteen takia. 

Palkittu tai ei, tämän kirjan perusteella Giolito ei pääse listalleni suosikkikirjailijoista. Enkä kyllä hetkeen tartu uudestaan hänen kirjoittamaan kirjaansa. Mutta oli kirjassa yksi hyvä kohta, mikä vaan todistaa väitteen että kannattaa lukea loppuun. 

"Hitlers liv har samma värde som Moder Teresas"

Niin, onko ihmisillä oikeasti sama arvo? Kirjan päähenkilön Majan mukaan ei. Sen jo näkee päivälehdissä, jossa 400 indonesialaista lentoturmassa eivät saa yhtä paljon palstatilaa kuin jos koneessa sattui olemaan ruotsalainen (seksi)turisti. 

Onhan se tietysti, ikävä kyllä, juurikin näin. Oma napa on lähimpänä ja sitten on vielä nämä ääripäät ihmisissä. Pystymmekö oikeasti erottamaan ihmisen teot ihmisarvosta?

Kokonaisuutena kirja tuntui lähinnä pakkopullalta enkä kyllä millään lailla saanut yhteyttä päähenkilöön, tai keneenkään muuhunkaan kirjan henkilöistä.

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa

En edes tunnistanut kaikkia formaatteja: sidottu oli selvä asia, niitä olen harrastanut pienen ikäni. Kartonkisidos. En ole ikinä kuullutkaan, mutta kyseessä on kartonkipahvikansilla, johon kansikuva on painettu, liimasidottu kirja jonka paperinlaatu on hieman heikompaa kuin sidotusta kirjassa. Taas opin uutta. Halvempi tuottaa kuulema.
E-kirja. Tiedän teoriassa mistä puhutaan. En harrasta
Äänikirja, niitä kuuntelen, paljonkin. Näitä löytyi sitten: mp-3-, Cd- ja mp3-CD muodossa.
Jättipokkari, joka on kuulema isompi kuin tavallinen pokkari, jona tämä myös löytyy.


En tiennyt että kirjoja voi julkaista näin monessa eri muodossa.  

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Lähinnä nyt mainitaan vanhemmat ja mietitään paljonko "huono" vanhempi vaikuttaa lapsen elämään

22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
Ainakin kuunnellaan musiikkia.

28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
Takaperin, kyllä. Störst av allt

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
Kirjassa käsitellään koulumurhaa, joten kyllä. päähenkilömme oli lukion viimeisellä luokalla.

42. Kirjan nimessä on adjektiivi

47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
Päähenkilömme on 18 vuotias. Minun näkökulmastani katsottuna lapsi.

Kärleken? Nej, jag saknar inte kärleken.
Kärleken är inte störst eller renast, den blir aldrig en perfekt blandning, bara en oren vätska.
Man borde lukta på den innan man smakar.
Men risken är att man ändå inte märker att den är giftig.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...