Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Bara vanligt vatten

Kirjastosta tarttui mukaan pari äänikirjaa.

Lukijana toimii molemmissa kirjailija itse: Kajsa Ingemarsson, ensimmäisenä soittimeen pistin Bara vanligt vatten (suomennoksen nimi: Vettä vain). En oikein edes tiennyt mitä oli odotettavissa, en lukenut takakantta vaan otin vaan työmatkaviihdykettä hyllstä.

Ihan hyvää autoviihdettä tämä oli, kovin kummoinen tarina ei ollut, eikä haitannut ollenkaan vaikka viikonloppu katkaisi kuunteluelämyksen. 

Päähenkilömme on kirjailija, joka kirjoittaa niitä kirjoja joita suuri yleisö rakastaa mutta kriitikot haukkuvat alimpaan helvettiin. Best sellereitä siis. Kesken kymmenennen ja sarjansa viimeisen kirjan kirjoittamisen, yleellisessä asunnossa alkaa haista kummalliselta ja lattian alta paljastuu vesivahinko kokoluokkaa valtameri. Poikaystävä on petturi ja vanhemmat tyttärensä suurimpia kriitikkoja joten helppoa ei elämä ole, vaikka rahaa löytyykin tililtä. Eikä tilannetta helpota putkimies joka on kymmenen vuotta kirjailijaa nuorempi ja taivaanlahja niin asunnolle kun päähenkilöllemmekin. 

1. Kirjassa muutetaan
Ainakin olisi tarkoitus muuttaa yhteen poikaystävän kanssa, mutta koska elämä on, ja toinen on petturi, on oma koti kullan kallis. Vaikka olisikin atomeiksi pistetty asunto.  

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Kuuntelin tämän äänikirjana, löytyy myös sidottuna ja e-kirjana. Ainakin adlibriksen sivuilta. 

11. Kirjassa käy hyvin 
Elämä ei aina ole reilua, eikä kaikissa saduissa ole täydellisiä loppuja, mutta ihan hyvä loppu kuitenkin.

16. Kirjassa luetaan kirjaa
Kirjassa luetaan otteita kirjasta jota kirjan päähenkilö kirjoittaa. Tunnustan että välillä minulla oli hieman hankaluuksia keskittyä siihen kumpaa tarinaa milloinkin kuuntelin. 

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
No, tavallaan. Päähenkilön suhde omiin vanhempiinsa on hieman etäinen ja tätä asiaa käsitellään jonkinverran.

22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
Guillou, Läckberg, Marklund ja aika moni muukin naapurimaan kirjailija "vilahtaa" tarinassa. Kuten Martin Timell, Eva & Efva...

27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
Kuten jo mainitsin, Eva & Efva vilahtavat ohi tarinassa. Ja petturipoikaystävä jää kiinni harrastaessaan työkaverinsa kanssa, työkaveri sattuu olemaan miespuolinen. 

28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
Bara vanligt vatten, kyllä, näin opin aikoinaan kun käytin puhelinluetteloa. Se oli sellainen paksu, ohutsivuinen paperinivaska jonka sai noutaa esimerkiksi Helsingin puhelinyhdistyksen toimipisteistä. 

34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
Kuten mainitsin, päähenkilö on kirjailija joka kirjoittaa kirjasarjansa kymmenettä, ja viimeistä, osaa kirjassa. 

40. Kirjassa on lemmikkieläin
Kirjailijalla on hevonen jota käy satunnaisesti ratsastamassa. Jos nyt hevonen ympätään tarinaan, voisi sitä hoitaa hieman aktiivisemmin. Tosin rahalla saa hoitoa, uskoisin että fiktiivinen polle elää ihan hyvää heppaelämää. 

41. Valitse kirja sattumanvaraisesti 
Tarttui mukaan kirjastosta lienee tarpeeksi sattumanvaraista?

42. Kirjan nimessä on adjektiivi


"Dörren gick igen bakom henne. Stella Friberg var irriterad.
Om de inte sålde mjölk på 7-Eleven,
vad var då deras existensberättigande som jourlivs?


  • Kirjailija:
  • Kieli:ruotsi
  • Julkaistu:
  • ISBN:9789113018959
  • Kustantaja:Norstedts
  • Painos:1
  • Sivumäärä:558
  • Paino:741 grammaa

lauantai 13. tammikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Människa utan hund

Sain siskoltani Nesserin kirjan lahjaksi.

En ole Håkan Nesseriä ikinä lukenut, harmi sinäänsä, mieshän osaa kirjoittaa. Huomasin hymyileväni useamman kerran, kirja oli oikesti hauska ja kielikuvat mainioita. Ensimmäinen, mutta taatusti ei viimeinen Nesserini on nimeltään Människa utan hund, Sukujuhlat, suom. 2011, hieman tylsä käännös minusta.

Taina alkaa joulun paikkeilla (siitäkin pisteet) kun perhe kokoontuu viettämään isän (ja samalla isoisän) ja tyttären (tai äidin, siskon, riippuu näkökulmasta) 105 v-synttäreitä. Juhlia edeltävänä yönä poika (veli tai eno, riippuu taas näkökulmasta) katoaa ja pari yötä myöhemmin lapsenlapsi lähtee teille tuntemattomille. Siinä lähtökohta Gunnar Barbarottille, poliisille joka lähtee selvittämään tapausta.

Tämä oli muuten myös yksi Hyllynlämmittäjä haasteen kirjoista.

3. Kirja aloittaa sarjan
Tämä on ensimmäinen Barbarotti-neliköstä. 

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Adlibriksestä löytyy perinteisen kirjan lisäksi e-kirja ja äänikirjaversiot

9. Kirjan kansi on yksivärinen
Ilman suojapaperiansa kirja on tylsän ruskea. Kansipaperi on musta, kuva kellertäviä sävyjä ja teksti valkoista. Koska piirrustuksenopettajani, jeps, olen niin vanha että minulla on ollut piirrustusta, väitti että musta ja valkoinen ei ole värejä, voinemme todeta että kovin yksivärinen esitys?

10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
Kuten mainitsin, sain kirjan siskoltani lahjaksi, joten hän sen on valinnut minulle. 

14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
Ruotsi ja Espanja. 

16. Kirjassa luetaan kirjaa
Kirjassa luetaan veljen kirjoittamaa romaania.

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
No, ainakin sivutaan aihetta

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Ja useammassa sukupolvessa. 

24. Surullinen kirja

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
Kymlinge on fiktiivinen kaupunki, joten siellä en ole käynnyt, Ruotsissa kylläkin. 

27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
Toinen kadonneista on juuri ehtinyt ääneen kertomaan että fiktiivinen tyttöystävänsä Jenny onkin oikeasti Jens. Eikä kovinkaan feminiininen. Tosin vain yksi perheenjäsenistä on asiasta kuullut ja toinen saanut selville lukemalla luvatta uhrimme tekstiviestejä.

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
Nuorempi kadonneista opiskelee Uppsalassa juridiikkaa.

33. Selviytymistarina
Tavallaanhan perheen on selvittävä eteenpäin. Vaihtelevalla menestyksellä. Omaisen kadottaminen on vaikeaa. 

34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
Vanhempi hävinnyt kirjoittaa kirjaa: Människa utan hund.


"Hjärtat har vägar som förnuftet inte känner"

"Kanske tycker jag
att det är någon sorts plikt, det också.
Att man faktiskt måste leva till slutet
när man nu fått ett liv"

  • Kirjailija:
  •  
  • Kieli:ruotsi
  •  
  • Julkaistu:
  • ISBN:9100110353
  •  
  • Kustantaja:Albert Bonniers Förlag
  •  
  • Painos:2. p
  • Sivumäärä:525
  •  
  • Paino:?

Maahaaste

Kaikenlaisia kirjahaasteita sitä maailmasta löytyykin!

Maahaaste on alkanut vuonna 2012, joten aika monta kirjaa olen lukenut sen jälkeen, tietämättä että nekin "olisi pitänyt" listata. No, kukaanhan ei pakota, mutta tämä tietysti toisi hieman enemmän vaihtelua kirjoihini, jos oikeasti etsisin noita, minulle, eksoottisempia maita. Kun huomaan kirjojeni aika pitkälti olevat pohjoismaisten, tai amerikkalaisten, kirjailijoiden tuotantoa. Haasteen säännöt, jos nyt ne alkuperäiset onnistuin löytämään, on että joko kirjailija tai kirjan tapahtumat ovat kyseisestä maasta. 


Katson nyt läpi nuo Helmet-haasteissa listaamani ja alan sitten kerätä näitä tänne. Taitaa loppuelämä mennä tämän haasteen täyttämiseen, mutta eipä tässä kiire ole. 

Oikeastaan olen yllättynyt miten monta maata löytyi "heti" listaan, katsotaan saadaanko niitä lisääkin. 




Ja alle listaan vaan yhden kirjan / maa, mitenkään valitsematta sitä "parasta". 


 Afganistan
Khaled Hosseini: Och bergen svarade (And the Mountains Echoed)


Alankomaat
Karen van der Zee: Sujut menneisyyden kanssa (The Imperfect Bride)


 Australia

 Belgia
R. Goscinny & A. Uderzo: Asterix Belgiassa (Astérix chez les Belges)

 Botswana
Alexander McCall Smith: Den goda maken på Zebra drive (The Good Husband of Zebra Drive)

 Egypti
Agatha Christie: Döden på Nilen (Death on the Nile)

 Espanja
Dan Brown: Alku (Origin)

 Intia
René Goscinny & René Goscinny: Asterix Intiassa (Astérix chez Rahàzade)

 Iran
Marjaneh Bakhtiari: Godnattsagor för barn som dricker
 Irlanti
Maeve Binchy: Den lila bussen (The lilac bus)

 Italia
Umberto Eco: Ruusun nimi (Il nome della rosa)

Japani

 Kanada
Shilpi Somaya Gowda: Den hemliga dottern (Secret Daughter)



 Ranska

 Ruotsi
Frida Skybäck: Norrsken

 Saksa
Leonie Swann: Murha laitumella (Glennkilll: Ein Schafskrimi)

 Somalia
Waris Dirie & Cathleen Miller: Aavikon kukka (Desert Flower)


 Suomi


 Tanska
Leif Davidsen: Jälkiä jättämättä (Den ukendte hustru)

 Tunisia

 Turkki
Orhan Pamuk: Snö (Kar)

 Yhdistynyt Kuningaskunta

 Yhdysvallat

 Vatikaani
Dan Brown: Änglar och demoner (Angels & Demons)


maanantai 8. tammikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Tähtiä kämmenellä

Kotimainen runokirja.

Ensireaktioni oli yäk. Sitten perehdyin hieman lukuhaasteen facebook-keskusteluun ja päädyin kokeilemaan Kilpeä tai Tabermannia. Kirjastosta löytyi vaan Tommya, joten nappasi, varmuuden vuoksi, kaikkein ohuimman Tommy Tabermannin kirjan. Huono päätös, olisi pitänyt ottaa joku uudempi, tämä ei iskenyt, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

2. Kotimainen runokirja

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
No ainakin löytyy e-kirjana ja tavallisena

13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
Minä ja sinä. Kaksi.

21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
Runot eivät ole. Pitäisi varmaan valita joku "parhaat teokset" sillä on runoja joista pidän. 

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
Ennakkoasenteessa se syy. Sain luettua, en juurikaan nauttinut

36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
No jos kyseessä on runokirja niin onhan se aika keskeisessä osassa. 


"Ensilumesta hyppäsi hiutale silmääni.
Siitäpä silmä hämmästyi,
alkoi sittenriemuissaan räpytellä,
pitkän eron jälkeen
hakata hyvää kaveria selkään."
  • Kirjailija:
  • Kieli:suomi
  • Julkaistu:
  • ISBN:9789512082186
  • Kustantaja:Gummerus
  • Painos:10. p
  • Sivumäärä:54
  • Paino:135 grammaa

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Lisää haasteita

Löysin taas uuden lukuhaasteen!

Miksipä ei, tämänhän voi näppärästi yhdistää Helmet lukuhaasteeseen. Kyseessä on Hyllynlämmittäjä haaste, jossa pitää valita 12 kirjaa jotka nököttävät kirjahyllyssä lukemattomina. Kirjahyllyssäni ei ole lukemattomia kirjoja, mutta muuten niitä kyllä täältä löytyy. Nappasin sängyn vierestä 12 kappaletta, tosin huomasin ottaneeni yhden luetun joten joudun vaihtamaan sen johonkin toiseen. Mutta muuten, tässä minun tusinani.

Mistä haaste alunperin on lähtenyt käyntiin, sitä en tiedä, minä näin Facebookissa tämän.

Mutta käydäänpäs tämä pino läpi ennen kuin vaihdetaan tuo yksi toiseen.



1) Håkan Nesser: Människa utan hund.
Siskoni antama syntymäpäivälahja joka makasi toista kuukautta yöpöydälläni. Nyt olen aloittanut, on muuten lukemisen arvoinen! Lisää kun olen saanut luettua loppuun.

2) Watterson: The Essential Calvin and Hobbes 
Ostin viisi Lassi ja Leevi kirjaa itselleni joululahjaksi kirpparilta. Lukematta edelleen, mutta rakastan Calvinia, joten eiköhän tämä tule luettua. 

3) Karin Fossum: Den som älskar något annat
Kirjaston kierrätyshyllystä mukaan tarttunut kirja. Päätyy varmasti takaisin sinne kun olen ehtinyt lukemaan.

4) Noah Hawley: Kaikki sanovat tahdon
Kierrätyshyllystä tämäkin. Oletan että takakannen teksti on ollut syy tähän valintaani: Viihdyttäviä ajatuksia herättävä romaani siitä mitä rakastavaisille tapahtuu papin aamenen jälkeen. 

5) Harri Nykänen: Ariel
Tämän olen lukenut. Miksi se ei ole päätynyt kirjahyllyyn, sitä en tiedä. Pois se ei ole lähdössä, sain sen ystävältä kun näin hänet viimeistä kertaa sairaalan ulkopuolella. Hän sanoi että minun on luettava kirja, ihan nimensä takia. Luinhan minä. 

6) Camilla Läckberg: Olycksfågeln
Kirjastosta tämäkin. Valittu koska kyseessä on Läckbergin kirja jota en ole lukenut. Päätyy kiertoon tämäkin kun olen sen lukenut. 

7) Danielle Steel: Hänen kuninkaallinen korkeutensa
 Kesähömpäksi otettu kierrätyspisteestä. Jäi vaan kesällä lukematta, kuten niin monet muutkin lomakirjoiksi tarkoitetut. En tainnut lukea ensimmäistäkään kirjaa lomani aikana. Eikä minun tarvitse edes epäillä, en lukenut. En tehnyt mitään muuta kun imin itseeni kaiken minkä pystyin ennen kuin oli pakko luopua. 

8) Kimberly Belle: Viimeinen henkäys
Näköjään ollut tarjouksessa jossakin. En edes muista ostaneeni tätä. Olisiko ollut sairaalan R-koiskissa tarjolla. Olinko kuvitellut lukevani?

9) Cecelia Ahern. Suoraan sydämestä
Tämäkin on riippumattokirjaksi tarkoitettu. No, tuleehan se kesä sieltä taas. Onko sitten riippumattosäitä, sitä en osaa sanoa. 

10) Corinne Hofmann: Den vita massajen
Tätä on hehkutettu eri paikoissa. Jospa nyt vihdoinkin saisin luettua?

11) Michael Connelly: Återkomsten
Harry Bosch <3

12) Patricia Cornwell: Valokeilassa
Tämä minun piti lukea sairaslomallani alkuvuodeesta. Ei tätä pimeällä uskalla kuitenkaan lukea. 

Kömmin sitten pilkkopimeeseen makuuhuoneeseemme, ojensin käden kirjapinoon ja nappasin keskivaiheilta kirjan. Sattui olemaan sitten tämä
Michael Connelly: Kadonnut valo
Miten minulla voi olla kaksi Boshia lukematta kotona?


perjantai 5. tammikuuta 2018

Turhakkeita

Vuoden turhake valittiin viime vuonna.

Suomen Luonnon antaman kyseenalaisen kunnian sai tällä kertaa fleecekangas. Syynä fleecestä pesussa irtoava mikromuovi joka päätyy osittain vesistöön, noin prosentti, mikä meillä takoittaa noin biljoonaa mikrohiukkasta, ja osittain maastoon.

”Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten fleece ei edes ole pahin polyesterikangas mikromuoveista puhuttaessa”
Sitaatti Suomen luonto sivulta.

Tekstiilit eivät missään tapauksessa ole ainoita mikromuovin lähteitä. Oman lisänsä tuovat teollisuus, kosmetiikka, liikenne ja yllätys-yllätys, ne luontoon päätyneet muoviroskat jotka pikkuhiljaa pilkkoutuvat pieniksi osiksi. 

Muoviroskat nyt on helppo siirtää roskikseen ja kaikkein mieluiten kierrättäen muovijätteisiin. Kaupoissa on selvästi vähennetty muovipussien ilmaisjakelua, monissa vaatekaupoissakin pussit maksavat. Irlannissa emme saaneet ensimmäistäkään muovipussia mistään vaan ostokset pakattiin paperikasseihin. Tosin jatkuvassa kaatosateessa pussien raahaaminen oli haastellista, pohjat tai kantokahvat tuppasivat irtoamaan.

Kosmetiikassa mikromuovin välttäminen vaatii jo hieman viitseliäisyyttä. Mikromuovia löytyy mm. hammastahnoista, kuorintavoiteista. aurinkorasvoista, hiusgeeleistä, huulipunasta tai jopa seerumeista. Halpaa raaka-ainetta kannattaa käyttää, ainakin jos tahtoo myydä suuria määriä tuotteita. Tuoteselosteesta noita muoveja voi löytää ainakin polyethylene ja polypropylene nimillä. Tai sitten ne on piilotettu jollakin toisella nimellä tuotteeseen. Googlauksen tuloksena löysin ilmaisen appin jonka avulla voi välttää mikromuoveja kosmetiikkaostoksissaan: CosmEthics. En ole kyseiseen appiin vielä tutustunut, mutta ymmärtääkseni voi pistää ohjelman varoittamaan raaka-aineista joita ei tuotteeseensa halua. Vaikka sitten muovista. Pitääkin ottaa käyttön. 


Mutta sitten nämä fleecet. Ostovalinnoissani ole jo jonkin aikaa välttänyt fleeceä, mutta silti noita peittoja, vaatteita ym on siunaantunut meille. Fleecen puolustukseksi sanon, että vanhin (ja ensimmäinen) fleecepaitani on edelleen käytössä, sain sen kun olin lukiossa joten se on hyvin, hyvin vanha. Vietämme tänä vuonna valkolakkiemme 30 v-juhlia. Facebook ystäviltäni sain vinkin Guppyfriend pesupusseista, jotka kuulema poimivat talteen 99% mikromuovista. Kunhan sitten muistan tyhjentää pussin esim roskikseen, enkä huuhdella sitä puhtaaksi. Tosin sekä Partioaitta että Scndinaivian Outdoor tarjoavat ei-oota. Nettikaupoissa näyttää kuitenkin olevan saatavilla (google auttaa: guppy friend washing bag)

Fleece ei muuten ollut ainut ehdokas.

"Turhakeraatimme haluaakin antaa sinkkumunalle kunniamaininnan." Sitaatti Suomen luonto sivulta.

Sinkkumuna? Mitä ihmettä? Valmiiksi kuorittu, keitetty kananmuna joka on pakattu muoviin. Ihan näin uusavuton ei nyt vaan voi olla? Jos osaa avata muovipakkauksen luulisi että kananmunan keittäminen ja kuoriminenkin onnistuu. Jo ihan maunkin vuoksi. Tosin en ole sinukkumnaa maistanut, pelkkä ajatuskin kuitenkin puistattaa.  

Muita turhakevalinnassa loppusuoralle selvinneitä ehdokkaita olivat muun muassa lyhyet lentomatkat, glyfosaatti sekä pyykinhuuhteluaine. Pullotettu ilma, imetyskoru..."
Sitaatti Suomen luonto sivulta.

Matkustusvalinnoissa voi toki valita lentämistä huomattavan ekologisemman vaihtoehdon, itse kun en istahda koneeseen ellei ole pakko, niin olen ehkä väärä ihminen paasaamaan tästä?
RoundUp pitäisi minusta kieltää kokonaan. Siitä olenkin jo aiemmin marmattanut. 

Pyykinhuuhteluaineena käytetään täällä, jos koen tarpeelliseksi moisen aineen käyttämisen, yleensä en, etikkaa. Ja ei, pyykki ei haise etikalta kuivuttuaan. 

Pullotetusta ilmasta en ollut koskaan kuulutkaan, googlattuani opin että kyseessä on jonkinlainen matkamuisto tms. Kaikkea sitä ihmiset ostavatkin!

Imetyskoru on myös ihan uusia asia, näköjään jonkinlainen kaulaan ripustettava vauvan aktivointikoru. Tosin ruokapöydässä ei saa leikkiä, sanoi isäni, joten turhake siinä mielessä. Koska korut nyt kuitenkaan hyödyllisiä ovat olleet?

Jos vielä jaksatte perehtyä mikromuoveihin, lisää ajateltavaa esim Maaseudun tulevaisuudessa

Ja mikä sai minut naputtamaan aiheesta vuoden turhake? Ystäväni lähettämä ihana joulukortti!



tiistai 2. tammikuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Harry Potter ja liekehtivä pikari

Uusi lukuhaaste on sitten korkattu.

Ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui Harry Potter ja liekehtivä pikari. Ei suinkaan siitä syystä että se oli lukulistallani, mutta osui käteeni ja kun mieheni geokätköily ei osoita merkkejä laantumisesta päätin taas ratkaista yhden mysteerikätkön sijainnin. Sen verran haastavia kysymykset olivat että piti lukea kirja uudestaan. Aina hyvä syy tarttua Potteriin.  

On muuten hauskaa huomata, miten monta, sinäänsä merkityksetöntä, yksityiskohtaa on elokuvassa muutettu. Tai sitten on vaan muistettu että liekhtivästä pikarista tulee kipinöitä, onko värillä niin väliä? No on, jos pitää mysteeri ratkaista. 

Potterit ovat kerrassaan hurmaavia, ei ollenkaan harmittanut että "oli pakko" lukea uudestaan, vaikka liekehtivä pikari ei suosikkini sarjassa olekaan. 

Ja sitten haasteen kimppuun. 

1. Kirjassa muutetaan
Kaikki on suhteellista, mutta Harry muuttaa Likusteritieltä Kotikolon kautta takaisin Tylypahkaan lukuvuodeksi. Muutto kai sekin?

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa

Kirjana, e-kirjana. äänikirjana, elokuvana...riittikö jo?

7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan

No, tästä varmaan aidot Potterfanit ovat eri mieltä, mutta väittäisin että velhomaailma on fiktiivinen paikka.

10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
Ihan suoraan ei mieheni tätä valinnut, mutta mysteerin ratkaisu kiinnosti kovasti. Ja partiolaiseni on minuakin suurempi potterfani, joten hänestä pottereiden lukeminen on aina hyvä asia.

11. Kirjassa käy hyvin 
Hieman ristiriitaista väittää että käy hyvin, kun hyvä ja paha taistelee tulee aina uhreja. Harryn ja hänen ystäviensä osalta kirja kuitenkin päättyy onnellisesti

14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan

Englantiin ja Velhomaahan. Sovitaanko että ovat eri maita?

15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja

Yritin alunperin lukea äidinkielelläni ensimmäisen Potterin. En jaksanut lukea kuin pari kappaletta kunnes kylläastyin. Kun ystäväni parin vuoden päästä hehkutti pottereita ja sanoin että en jaksa koska minusta teksti oli raskaslukuista hän kysyi olenko lukenut Kaparin käännöksiä? No en ollut. Sain lainaksi pari ensimmäistä potteria ja Janna Kapari-Jattan käännösten myötä aukesi ihan uusi maailma. Ei häntä turhaan ole palkittu:
  • Kansainvälisen nuorisokirjaneuvoston IBBY:n kunniakirja 2000
  • WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2001
  • Kansainvälisen kääntäjienliiton (FIT) Astrid Lindgren -palkinto 2002
  • Lastenkulttuurin valtionpalkinto 2007
  • J. A. Hollon palkinto 2014
  • Pro Finlandia -kunniamerkki 2017 (Lähde Wikipedia)

16. Kirjassa luetaan kirjaa
Ainahan Hermionella on nenä kiinni kirjassa. Siinä neitokainen minun makuuni.

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa

Velhomaailman epäkohtaa, ei ehkä ihan sitä mitä haastekohdassa ajetaan takaa? Mutta saanhan minä rastittaa näitä kohtia oman makuni mukaan!
Hermione on tuohtunut kotitonttujen tilanteesta, itse asiassa heitä kohdellaan äärihuonosti: palkattomia piikoja.  Siispä Hermione perustaa yhdistyksen nimeltä S.Y.L.K.Y. (Samat Yhteiset Lait Kotitontuillekin –Yhdistys), jonka tarkoitus on auttaa kotitonttuja ja ajaa heidän oikeuksiaan. 


24. Surullinen kirja

Paikoitellen hyvinkin ahdistava ja surullinen. Olen ihmeissäni miten suuria asioita Rowlig pystyy käsittelemään lastenkirjassa. Jotakin Astird Lindgrenmaista tuossa Rowlingin tavassa käsitellä vaikeitakin asioita.

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt

Tylypahkassa ei ole tullut käytyä. 

29. Kirjassa on lohikäärme

Montakin lohikäärmettä ja aika keskeisessä osassa. Ruotsalainen ruttukuono, kiinalainen pallosalama, tavallinen walesinvihreä ja unkarilainen sarvipyrstö. Ei mitään ihan jokakodin lemmikkejä yksikään. 

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan

Tylypahka on sisäoppilaitos noidille ja velhoille ja sinne tämänkin kirjan tapahtumat pääosin sijoittuvat.

38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo

Taas hieman venytän haasteen rajoja, mutta eikö porttiavain ole kulkuneuvo? Ainakin velhomaailmassa.

40. Kirjassa on lemmikkieläin

Montakin. Sen enempää miettimättä ainakin seuraavat tulevat mieleeni: Harryn ja Ronin pöllöt, Hermionen kissa, Hagridin koira.

42. Kirjan nimessä on adjektiivi


47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta

Harry on lapsi, vaikkakin fiktiivinen lapsukainen. 


"Eihän Percy tunnistaisi vitsiä,
vaikka se tanssisi hänen edessään ilkosillaan
ja Dobbyn pannumyssy päässän."


Uudet kannet ovat niin paljon kauniimpia kuin alkuperäiset

  • Kirjailija:
  • Kieli:suomi
  • Julkaistu:
  • Kääntäjä:Jaana Kapari-Jatta
  • ISBN:9789513120382
  • Kustantaja:Tammi

  • Sivumäärä:768
  • Paino:777 grammaa
    Lähde: Adlibris


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...