Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 29. tammikuuta 2019

Lukuhaaste: Mitä jäljelle jää

Ihastuin Luptonin Hiljaisuuteen hävinneet pari vuotta sitten.

Kun kävin viime viikolla kirjastossa, tartui matkaan mukaan Rosamund Luptonin Mitä jäljelle jää sekä Sisar. Päätin sitten lukea kirjailijan kirjat "väärässä järjestyksessä", eli Sisar on vielä lukematta.

Pidin Hiljaisuuteen hävinneistä enemmän kuin tästä Mitä jäljelle jää-kirjasta, mutta ei tämäkään ollut huono. Aihe vaan on inhottava, äiti ja tytär jäävät palavassa koulussa liekkeihin ja oleskelevat jonkinlaisessa välitilassa sairaalan käytävillä, samalla kun poliisit yrittävät selvittää kuka on murhapolton takana.

2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä    Tuhopolttaja on kateissa, joten kyllä kirjassa etsitään.
    Niin poliisit, kuin uhrit itsekin "kummitusmaisessa" olotilassaan.


3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue    En pidä trillereistä, mutta Lupton on hyvä. 

6. Rakkausromaani    Äidinrakkaus, se suurin kaikista. 



"Kerroit minulle kerran,
että kuulo on aisteista se,
joka katoaa viimeisenä.
Mutta olet väärässä.
Viimeisenä katoaa rakkaus"

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
    Englannissa olen käynyt

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan

      Lupton on englantilainen

15. Kirjassa käsitellään jotain tabua      Kysymys kuuluu voiko ihminen tehdä itsemurhan kun on koomassa? Mutta itsemurha on tabu.
         

16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla      No todellakin. Ymmärtääkseni koomassa olevat potilaat
      eivät vaella ympäriinsä ja keskustele keskenään.

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja      Brexitistä huolimatta, voivat jättää EUn, eivät maanosaa kuitenkaan

30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema      Kaipa se metsäkin voi olla kaupunkimaisemaa?

34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia      Shakespeare on päässyt mukaan 

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia      Murhapoltto lienee aika mielenvikaista?

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää      Kuten totesin aiemmin, mikään ei voita nykyhetkeä




Rosamund Lupton Mitä jäljelle jää (Afterwards)Suomentaja: Tero Valkonen (Paavo Cajander & Aale Tynni)
Gummerus 2013
481 sivua
Kirjastosta

perjantai 18. tammikuuta 2019

Valkoista ulkona ja sisällä

Saimme lunta tänne etelään.

Parissa päivässä tuli taas ihan reippaasti tuota ihanaa valkoista tavaraa. Tosin, hyvähän minun on hehkuttaa lunta, en ollut kotona kun lumityöt piti tehdä.

Tämä viikko on taas ollut aika hektinen, joten näin perjantain kunniaksi päätin avata glögipullon.

Valinta osui the SPICE TREEn glögg taste of espresso & rhum. Ihan sen takia että pullo on kauniin valkoinen.  Alkoholiton glögi jota voi nauttia kylmänä tai lämpimänä, lukee etiketissä. Makunsa juoma saa rypäleistä, mustaviinimarjoista, kahvista, rommiaromista ja mausteista. Kaneli, neilikka ja kardemumma on mainittu.

Tuoksu oli hurmaava, samoin jälkimaku. Ihan ensimmäisenä suuhun kuitenkin tulee kahvi ja niin paljon kun kyseisestä juomasta nautinkin, ei se glögissä oikein ole se maku jonka tarvitsee olla vallitseva.

Ihan hauska tuote kuitenkin.




keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Lukuhaaste: Pure mua

Kaveri kertoi Helmetin sivuilla lukeneensa Pure mua.

Piti heti pyytää lainaan, kyseessä on Terhi Tarkiaisen esikoisromaani ja haasteessa on kohta: kirjailijan ainoa teos. Esikoiskirja täyttää, ainakin hetken, tämän haastekohdan. Olisin tietysti voinut lukea uudestaan Tuulen viemää, Humiseva harjun tai Black Beautyn, mutta koska maailma on täynnä kirjoja eikä yksikään noista juuri tällä hetkellä tuntunut ajankohtaiselta päädyin lainamaan, taas yhden, vamppyyrikirjan.

Tässä kirjassa matkustetaan myös metrolla, jopa Matinkylästä Helsingin Yliopistolle, joten voi olla että kirja siirtyykin tähän kohtaan, Varsinkin kun Piiatkin olisi kirjailijan ainut kirja, enkä ole sitä lukenut vuosiin.

Kirjan tarina on oikeastaan aika absurdi. Espoolainen Anna saa vanhemmiltaan syntymäpäivälahjaksi ison häkin, jonka pohjalla makaa vampyyri. Mukana on käyttöopaskin. Anna tahtoo vain palautusosoitteen. Kun Annan kauramaitojen sekaan ilmestyy veripulloja lienee tilanne jo aika haastava. Vai onko?


"Hän oli vampyyrinomistaja.
Mikä oli kai hieman sama kuin olla koiranomistaja,
mutta kakkapussien sijaan hän saisi kulkea sen perässä ruumispussien kanssa."

Kirja oli kivaa hömppäviihdettä, tosin Annan graduaihe, vuoden 1918 punakapina, gradu ei muuten taida ikinä valmistua, sekoittaa mukaan hieman kotimaista historiaakin, joskin hyvin pinnallisesti. Ihan luettava kirja, joskaan en oikein pitänyt lopusta. 


2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä   
    Vamppyyri pääsee katoamaan näköpiiristä, joten pitäähän sitä lähteä etsimään.
    Tosin en osaa sanoa onko vampyyri esine vaiko ihminen. 

4. Kirjailijan ainoa teos
    Kuten totesin, tämä on Tarkiaisen ensimmäinen kirja

6. Rakkausromaani

    Sovitaan että täyttää tämänkin vaatimuksen

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
    En vaan käynyt vaan asun Espoossa. Ja Helsingin Yliopistokin on tuttu paikka.
 
11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa
      Toki tavallaan kertoo siitäkin. 

16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla
      Vampyyrit lienevät todellisuuden tuolta puolelta

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
      Kotimainen kirjailija

25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
      Tämä liittyy siihen esikoisteokseen

31. Kirjassa kuljetaan metrolla

      Matinkylästä mikä on melkein fiktiota, mutta pääsihän se metro kuitenkin

35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä

      Annan isällä on jonkinlainen firma

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
      Nykyaika on ihan hyvä. Kiitos

Terhi Tarkiainen Pure Mua 
Tammi 2018
Lainattu kaverilta




lauantai 12. tammikuuta 2019

Kansikuvan innoittamana

Ihmeellisesti noita lankoja kertyy kotiimme.

Vaikka kuinka olen kieltänyt itseäni ostamasta lisää, niin ei tunnu vähenevän ollenkaan tuo lankamäärä.

Kun näin Voihan Villasukka-ryhmän (nyt jo vanhan) kansikuvan, innostuin tuhoamaan edes hieman jämiä täältä.

Minulla ei ole aavistustakaan mitä jämiä tuolta piiloista löytyi. Ainakin Novitan 7 Veljestä, Menitan Jannea ja isoäidin luota tuotuja keränjämiä. Valkoinen kerä oli Novitan 7 Veljestä, se on ainoa varma asia.

Ohjetta ei ollut, tein perussukkaa oman pään mukaan, tuo kuva inspiraationa. Näistä piti tulla sukat minulle, mutta koska olen partiolaiselle viime aikoina tehnyt, en muistanut lisätä silmukoita. Joten taas kerran: partiolaiselle. Tosin hän kyllä myös käyttää niitä.

Jämäsukat

Puikot 3,5 

Luo 40 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle.

Neulo resoria 4 o 1 n 15 kerrosta.

Ja sitten aloin vaan käyttää värejä:

1. kerros: aina oikein sinisellä
2. kerros: oikein joka toinen silmukka sinisellä, joka toinen valkoisella (edellinen väri)
3. kerros aina oikein sinisellä

Näitä kolme kerrosta sitten toistelin eri väreillä.

Kantapää on ristiinvahvistettu (valkoinen)

Eivätkä ne jämät vieläkään loppuneet. Tosin partiolainen varasti sukat käyttöönsä ennen kuin ehdin päättelemään ja kuvaamaan. Päätteli langat itse, joten saatte tyytyä kuvaan joka on otettu tekovaiheessa. Näen nuo seuraavan kerran kun ilmestyvät pyykkikoriin.


keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Lukuhaaste: Jääkaksoset

Uusi vuosi, uusi yritys.

Lainasin kirjaston Bestseller hyllystä S.K.Tremayne: Jääkaksoset pari vuotta sitten. En yleensä jätä kirjoja kesken, mutta tuo ei vaan oikein iskenyt ja koska laina-aika oli kaksi viikkoa, se sai jäädä.

Tämän vuoden Helmet-lukuhaasteessa on kuitenkin kohta: Kirjassa on kaksoset, ja tulin ajatelleeksi tätä. Kaipa se on hieman kuitenkin häirinnyt minua, keskenjääneenä, joten kävin hakemasssa sen kirjastosta ja aloitin alusta.

Ei tämä kyllä oikein vieläkään iskenyt, mutta luin loppuun.

Tarina on synkkä: perheen kaksosista toinen on kuollut vuosi sitten onnettomuudessa. Eikä vanhempien suhde tainnut olla ihan kunnossa ennen tätä, ainakaan se ei ole kunnossa tämän onnettomuuden jälkeen. Jättääkseen kaiken taakseen, perhe muuttaa pienelle majakkasaarelle Skotlannin rannikolla, tavoitteena aloittaa alusta. Elämä kuitenkin päättää näyttää ilkeimmän puolensa ja henkiin jäänyt kaksonen ilmoittaa olevansa oikeasti identtinen, kuolleeksi luultu, siskonsa.

"Voi helvetti sentään! Nyt sinä sitten uskot kummituksiin vai?

Jotain vitun rajaa nyt, Sarah. Lydia on kuollut, Kirstie on onneton ja pyörällä päästään. 

Siinä kaikki. Hän on pieni tyttö, ja hän tarvitsee vanhemmat, joilla on kaikki ruuvit tallella."

Minä väitän ettei kummallakaan vanhemmalla ole ruuvit tallessa, ainakin tarvitsisivat kipeästi apua surutyönsä kanssa. Ei ihme että lapsi on aivan sekaisin. 


Jäin miettimään tätä skenaariota, etteivät vanhemmat tiedä kumman lapsistaan hautasi. Voiko 6 vuotiaat kaksoset olla niin identtiset, etteivät vanhemmat heitä erota toisistaan? Shokissa toki voi yksityiskohdat mennä ohi, mutta oikeasti: vuotta myöhemmin ei vieläkään varmuudella tiedä? Ainakin tässä kirjassa se on täysin mahdollista.

Seuraavat haastekohdat täyttyivät:

3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue

En tykkää trillereistä. 

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan

Skotlanti ei ainakaan vielä ole irtaantunut kuningaskunnasta

16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla

Kuolleen siskon kanssa puhuminen lienee hieman rajamailla liikkumista?

17. Kirjassa on kaksoset

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin ei ole kuin yksi kaksonen, mutta päätin silti pistää kirjan, alustavasti ainakin, tähän kohtaan

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Englantilainen Sean Thomas täyttää vaatimukset

25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

Enkä kyllä ihan heti lue uudestaan

(28. Kirjan kannessa on kuu

Yllättävää kyllä, ei ole, vaikka kirjassa kuu mainitaan useamman kerran. Tulee "lempikirjailijani" aloituslause mieleeni useammankin kerran: Oli synkkä ja myrskyinen yö...)




29. Kirjassa nähdään unia

Vaikka unet eivät olekaan pääosassa, sekä perheen koira että äiti näkevät unia.

36. Kirjassa ollaan yksin

Yksin jäänyt kaksonen, olkoot nyt kumpi vaan, on todellakin jäänyt yksin: äiti on surun murtama ja yrittää olla hyvä äiti siinä sivussa, isä hoitaa surutyötänsä pullon avulla. Uudessa koulussa ei ystäviä tunnu olevan ja kotikin on saaressa josta löytyy yksi talo.

39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja
No, kaipa näinkin voisi sanoa, perheen koira käyttäytyy oudosti eloon jäänyttä kaksosta kohtaan.

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia

Kuten totesin, taitaa koko perhe olla hieman sekaisin.

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
Mikään ei voita nykyhetkeä

S. K. Tremayne Jääkaksoset (The Ice Twins)
Suomentaja: Oona Nyström (Sakari Hyrkönen & Sauvo Puhtila)
Otava 2016
349 sivua
Lainattu kirjastosta



Kuva Adlibris


tiistai 1. tammikuuta 2019

Hyvää uutta vuotta 2019!

Vuosi vaihtui!

Juhlistimme sitä lahjaksi saadulla Glöet kuohuvalla. Glögin makuista, kuten nyt nimikin antaa ymmärtää. Makunsa juoma saa joulun mausteista: kanelista, neilikasta, appelsiinista, inkivääristä, vaniljasta ja sitruunasta. 

Puolimakeana tätä markkinoidaan, sen voin toki allekirjoittaa, mutta inkivääri ja neilikka maitsuvat aika voimakkaina, jopa hieman karvaina. 

Ei huono, mutta hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi omaan glögitiiviste-kuohujuoma sekoitukseeni. 

En oikein tiedä arvioisinko kuohuviininä vaiko glöginä, kun ei ole oikein kumpaakaan. 


Hyvää Uutta Vuotta 2019!

                      

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...