Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Joulukortteja odotellen

Joulukorttien määrä on selvästi vähentynyt vuosien varrella.

Yksi syy on toki nykyelektroniikka, osa korteista tulevat sähköisessä muodossa.Ja osa ystävistämme muistavat jotakin hyväntekeväisyysjärjestöä korttien sijaan. Se on hienoa ja ilomielin lahjoitan "korttini" hätää kärsiville. Mutta silti kaipaan noita kortteja. Ne ovat osa tunnelmaa.

Meidän joulukorttimme roikkuvat esillä jouluna, koristamassa jotakin kohtaa kodistamme. Olohuoneen katossa, ylhäällä orressa, ne roikkuivat vuosia, viime vuonna ne koristivat portaikkoamme. 

Koska rakastan kortteja, päätin huolehtia että niitä tulee tänäkin vuonna. Liityin mukaan korttijengiin. Onneksi meitä jouluihmisiä löytyy netistä!

Tack Marie för att du fixar detta


2 kommenttia:

  1. Låter fint och då kan man vara säker på att få kort också :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...