Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Suosikki

Pikaruoka on suosittua täällä.

Nuorimmainen rakastaa täytettyjä maissilättyjä ja uimarimme tutustui munakasrullaan Jämsässä. Se on siitä lähtien ollut ihan ykkössuosikkina ruokalistalla. Sopii toki minulle: nopeaa ja helppoa tehdä ja nykyään lapsi osaa jo itsekin tehdä munakasrullaa.

Olen jo aiemmin kertonut tästä herkusta, joten rulla tehtiin tuon aiemman ohjeen mukaan. Tällä kertaa täytteeksi ei kuitenkaan tullut jauhelihaa vaan broileria.

400 g mandariinimausteessa uiskentelevaa broilerinsuikaletta.
1 sipuli
valkosipulia
purkillinen pippurista tuorejuustoa.

Lihat ruskistetaan, sipulit kuullotetaan ja kaikki ainekset sekoitetaan ennen levittämistä munakkaan päälle.

Oletteko muuten huomanneet miten hurjan hankalaa on saada maustamatonta broileria kaupasta? Tai yleensä marinoimatonta lihaa. Melkein jokainen lihapala tungetaan johonkin suolaliemeen lillumaan. Jopa lihatiskin lihoista lähes puolet lilluvat jossakin maustemömmössä. Minkä ihmeen takia? Minä haluan maustaa lihani itse ja mieluiten myös nähdä miltä se liha näyttää ennen ostopäätöksen tekemistä. Hajua nyt on ihan mahdoton arvioida, edes kotona, kun sitä "parfyymiä" lilluu siinä lihan kanssa. Meillä yllättävän usein nykyään liha pestään ennen käyttöä. Aikoinaan teurastamoharjoittelua tehdessä oikein muistutettiin päivittäin miten tärkeää aistinvarainen arviointi on. Olisihan se tärkeää, mutta millä sen tekee?

No, munakasrullamme oli todella hyvää tälläkin kertaa, mutta kuulema se jauhelihaversio on paljon parempaa. Ja mikään ei ole ollut yhtä hyvää kun se alkuperäinen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...