Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Muumeja

Fiskarsin sivut naapurissa hehkuttavat uutta Muumimukia.


"Årets vintermugg berättar om när Muminpappans faster besöker familjen. Fastern tar tillfället i akt att lära upp familjen vad julen innebär och vilka julförberedelser som krävs. Detta är något som familjen egentligen är helt ointresserade av och har inte heller någon lust att börja julstöka. Ändå följer de fasterns instruktioner och börjar allehanda förberedelser. Pappan drar i väg till skogen för att leta upp en passande julgran. Han funderar: ”Om jag tar en liten gran alldeles i närheten av huset. Undra just om det då kan kallas för julgran?” På annat håll i skogen befinner sig Lilla My. Hon försöker sig på att förhindra en ren att ta sig fram och hoppas därmed kunna stoppa hela julen. När julafton väl kommer, smyger sig hela Muminfamiljen ner i källaren för att trots allt fira jul. Alla förberedselser har fått dem att bli så nyfikna på denna högtid. Men de kan ju inte visa detta för fastern, utan firar i stället i hemlighet!
Mönstret återfinns på mugg samt juldekorationer i form av mini-muggar samt hängande Mumin och Lilla My-figurer.
Produkterna finns i butik från 1 oktober till 31 december"
Arabian sivuilla ei ole mitään mainintaa uudesta Taikatalvi mukista. Ei ainakaan niin että minä löytäisin uutuudesta tietoa. Uutissivua on päivitetty viimeksi toukokuussa. Ei muuten löydy Stockmannin 150 v. muumimukiakaan sivuilta. 
Vuoden aikana siis ilmestyy 150 erikoistuotetta Stockmannin valikoimiin, tämä muki on numero 125 sarjassa.  Arvatkaa oliko minun ihan pakko saada. Onneksi rakas mieheni huolehti että sain lahjani. Mukin malli on haettu Tove Janssonin Stockalle suunnittelmasta lahjapaperista. Muumimamman laukussa on S:n logo. Varsinainen mainosmuksi siis. Ainakin verkkomyymälä ilmoittaa että muki on jo loppuunmyyty. Oikea hittituote!
Mutta talvimukeista piti puhua. Mukin tarina kertoo Muumipapan tädistä joka tulee kertomaan joulusta perheelle. En oikein tunnista tuota yllä olevaa versiota, muistaakseni perhe menee nukkumaan kirjan lopussa, mutta en ole lukenut kyseistä tarinaa kolmeenkymmeneen vuoteen, joten voi olla että muistan väärin. Pitäisiköhän kirja kaivaa hyllystä?
Mukissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, vaikka en tarinaa tunnista. Sen sijaan ihmettelen kotimaisten firmojen markkinointia taas kerran. Miksi ihmeessä mukia mainostetaan naapurissa eikä täällä? Meneekö Arabialla niin hyvin ettei ostajia tarvitse hemmotella muumisaduilla syysmyrskyjen jyllätessä? 
Tänäkin vuonna mukeista löytyy myös miniversiot joita voi ripustaa vaikkapa kuuseen. Tai sitten niistä voi juoda tipan glögiä.



 Ja ainakin minulle uutta on nämä ripustettavat muumihahmot. Sen verran vanhanaikainen olen etten pistä kuusen koristelua uusiksi muumihamoilla. Ja muuta käyttöä en näille keksi. Ja jos nyt olen ihan rehellinen, en erityisemmin edes pidä näistä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...