Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Aattoilta Italiassa?

Olen taas selannut yhden kirjan alusta loppuun.

Tällä kertaa tartuin Georgeanne Brennanin Talven Juhlia (Christmas entertaining) teokseen. Tämä oli hieman erilainen kirja, mutta ei yhtään hullumpi teos. Kirjassa on muutama teema:

  • Kodikkaat coctailkutsut takkatulen äärellä
  • Jouluaaton ateria italialaiseen tapaan
  • Tyylikäs aattoilta kaupungissa
  • Perinteinen englatilaistyyppinen joulu
  • Säkenöivä talvipäivän maalaisaamiainen
  • Rennot uuden vuoden kutsut

Ideoita on sitten kattauksesta aina menyyn suunnitteluun ja mukana on vielä työsuunnitelma eli kerrotaan mitkä asiat voidaan valmistella etukäteen, mikä jätetään viime hetkeen. Voisin jopa harkita että toteuttaisin esimerkiksi tuon italiano juhlan. En tosin aattona, mutta jonakin toisena päivänä. Vaikka en muuten ole ihan vakuuttunut pendoliinoista ynnä muista "italian ihmeistä", tuo menyy vaikuttaa ihanalta. Vai miltä kuulostaa: Alkupalatarjotin, vuonankaalia pähkinäöljyn ja balsamiviinietikan kanssa sekä täytetyt pikkupaprikat alkupalaksi? Juomaksi suositellaan Camparisoodaa.
Pääruoaksi sitruunarisottoa, katkarapuja, kampasimukoita ja täytettyjä kalmareita sekä salaatti rukolasta, punasikurista sekä endiivistä (sen voin unohtaa). Jälkiruokana veriappelsiinilla kuorrutettu juustotorttu.
Folioon kääritty suklaapala espresson kera (sen presson keitän sitten Eve II:n avulla).

Reseptit vaikuttavat suhteellisen helpoilta ja kuvat saavat kuolan valumaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...