Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Neljäs

" On the fourth day of Christmas, my true love gave to me: four colly birds, three French hens, two turtle doves and a partridge in a pear tree"

Mustarastaita! Siis oikeasti, tuo "tosi rakas" on ihan sekopää! Hoitoon joutaisi koko tyyppi. Mustarastaita on riesaksi asti pihallani, mitä ihmettä tekisin neljällä lisää? Ainut hyvä puoli noissa on että voin heti viskata ne ulos! Eihän villieläintä edes saa tarhata, joten rikollinenhan tuo on. Hakisivatko poliisit pois?

Koska näitä versioita on, niin kyseessä voi myös olla kanarianlinnut. 4 sellaista? Ei sentään, johan noita siivekkäitä on tarpeeksi tämän laulun mukaan! Tai sitten coloured birds, eli jonkinasteinen häkkilintu lienee kyseessä siinäkin tapauksessa. Ei kiitos. Mikä collie bird on, on minulle mysteeri. Enkä halua edes collieta jolla on neljä lintua selässä. Tuo kahjo tyyppi tuo muutenkin liikaa elukoita minulle. Ne voisivat myös olla curley lintuja tai corley lintuja. Kumpiakaan google ei tunnista. Uhanalaisia lintusia? Ei, ei, en halua.

Päädyn siis pihalle heitettäviin mustarastaisiin. En aio ruokkia!

Päivän värssyn jälkeen saldo olisi:

4 mustarastasta

6 ranskalaista kanaa,
6 pulua
4 päärynäpuuta
4 aitokanaa. 

Tosin, kun vapautan nuo rastaat jää vaivoikseni ainoastaan 

6 ranskalaista kanaa,
6 pulua
4 päärynäpuuta
4 aitokanaa. 


Ajatelkaa Hallmarkilta on voinut tilata tällaisenkin sadistisen joulukoristeen! Ehkäpä sellaisen vielä saisi kovaan hintaan jostakin antiikkiliikkeestä? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...