Sillä jokainen joka apua saa...

Joulu on todellakin lähellä. Postilaatikkoomme tipahti jo ensimmäinen "muistatahan meitä jouluna lahjoituksellasi" kirje. Ihan hauska idea vaihtaa ne iänikuiset joulukortit johonkin erilaiseen. Tuntuu ihan järjettömältä maksaa korteista joita ei todellakaan olisi ostanut jos saisi itse valita, eikä tunnu hyvältä jättää maksamattakaan niistä. Jos ne palauttaa lähettäjälle tulee siitäkin kustannuksia. Täälä kertaa saimmekin (tai no, mieheni sai, mutta minähän tuon käytän) piparkakkumaustetta, sen pakollisen maksulapun lisäksi.

Selvästi ovat nuo joulukortit vähentyneet vuosien varrella. Viime jouluna emme tainneet saada ensimmäistäkään "ilmaista" joulukorttia. Tosin olen kyllä ottanut hieman tiukemman linjankin. Valitsen itse kohteen jonne joululahjani suuntaan. Tämä oli kuitenkin niin hauska idea että taitaapa joululahja tipahtaa tilille. Ainakin sen piparkakkumaustepussin verran, mitä suurimmalla todennäköisyydellä pyöristettynä ylöspäin, niin että summa on "järjellinen".

Lempilahjani viimeaikoina ovat tulleet Erilainen lahjan kautta. Olemme saaneet kummitädiltä lahjaksi niin vuohen kuin marsujakin. Siis kehitysmaihin, emme kotiimme. Minneköhän sen vuohen pistäisin jos sellainen oikeasti tulisi? Enkä kyllä niitä marsujakaan välttämättä tänne tahtoisi, tosin ne olisivat kyllä lasten mielestä mahtuneet tänne. Varmaan koirienkin. Töihinkin saimme vuohen, mikä minusta on ollut niitä parhaimpia lahjoja! Ja kaverilta saamme joulutervehdyksen jossa kerrotaan minne joulukorttirahat on lahjoitettu. Selvästi tämä joulu herkistää auttamaan niitä joita auttaa voi. Löysinkin linkin mistä voi löytää eettisiä joululahjoja. Kas tässä. Tuolla tulee kyllä hieman runsauden pula, mutta enköhän minä löydä omani. Ellen tuolta niin jostakin muualta.

Vielä tärkeämpää olisi tietysti jos ehtisi lahjoittaa aikaansa niille tuhansille yksinäisille jotka odottavat (turhaan) vierailuja sairaaloissa, vanhainkodeissa ja jopa omissa kodeissaan. Pitkään olen tätäkin ajatellut, mutta kun tuntuu etten ehdi omia sukulaisiani saatika ystäviäni tapaamaan, niin jospa yrittäisin heille löytää sitä aikaa, niin jouluna kuin arkenakin. Siinä tulisi hoidettua omaakin mielenterveyttä. Olisiko se minun tämän joulun lupaukseni?