Rakkaan siippani piti käydä tänään hakemassa Tuike Mustikkaa, mutta koska hän on mies, enkä muistuttanut viittä kertaa niin voitte arvata mikä oli vastaus kun kysyin asiaa. Hätä ei onneksi ole tämän näköinen, sattumalta olimme kauppakeskuksessa ja olin juuri nähnyt Alkon iloisen jouluisen punaiset valokirjaimet, joten asia muistui mieleeni.
Lähdimme siis hakemaan glögiäni, kävelin määrätietoisesti glögitiskille, siinä pulloja ohittaessani kommentoin miehelleni, maistettu, maistettu, uusi...ja yhtäkkiä rivistö loppui ja tilalle tuli Cono Sur pulloja. Jäin tuijottamaan viinipulloja hetken, katseeni oli luultavasti yhtä tyhjä kuin märehtivän lehmän kaukaisuuteen toljottavat silmät. Ajattelin että nyt minulla viiraa: ohitin pullon tajuamatta että sellainen piti ottaa. Kävelin hieman hitaammin takaisinpäin (ne kaikki 4 askelta) ja oikein ajatuksissani inventoin pulloja: ei,ei, ei, ei... EI!
Käännyin taas kannoillani ja otin kiinni tyhjiä koreja siirtävän myyjän, olihan minulla hätä eikä mikään asia nyt voinut ollut tärkeämpi. Varsinkaan eivät nuo tyhjät korit. Samalla kuulin miten miheni kysyy jossakin toisella puolella hyllyä: missä teillä on mustikkaglögiä? Kohtasimme glögihyllyn luona ja molemmat myyjät tarjoavat meille kovin oudon näköistä pulloa. Väärä tuote! Kuulema Tuike glögiä ei valmisteta. En tajua miksi ei valmistettaisi, onhan tuo joka joulu myyty loppuun ennen kuin minä olen ehtinyt siihen kyllästymään. Näin kuitenkin nämä myyjättäret väittivät, valmistus lopetettu, joten pakkohan heitä oli sitten uskoa. Toinen myymäläavustajista kuitenkin kehui kovasti tämän (minulle) uuden glögin pehmeää makua. Se jää nähtäväksi tykkäänkö pehmeästä glögistä. Suklaa saa olla pehmeän makuista, glögistä en nyt oikein tiedä.
Tiesittekö muuten että jo muinaiset roomalaiset tiesivät miten loistava tuote lämmitetty, maustettu viini on? Vanhin glögiresepti löytyy yli 2000 vuotta sitten Roomassa eläneen tunnetun herkkusuu Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. Eli jo Jeesuksen syntymän aikoihin juotiin glögiä. Suomeen glögi tuli Tukholmasta vuonna 1929, muuan diplomaatin rouva oli ihastunut "glödgat vin'iin" ja tahtoi juoda sitä myös täällä.
Päädyin nyt sitten hankkimaan pullon tuota "Lumoavaa". Jos vanhat merkit kauniista pullosta pitää paikaansa, niin en tule pitämään, mutta palaan asiaan kunhan tuota on maistettu. Minulla on nyt ennakkoasenne tähän tuotteeseen, joten on ehkä parasta etten heti maista. Olin niin odottanut Tuikettani. Pikagooglauksella muuten selvisi että V&S on yhdistynyt johonkin jättiin, joten olisiko se sitten syy etten saa glögiäni? Tämä uusi mustikka sai ihan äsken monta lisäpistettä, ihan siitä oletuksesta että Lignell & Piispanen on edelleen kotimainen yhtiö.
Netistä löytyy kyllä reseptejä siitä miten glögin voi tehdä itse, joten ainahan voin yrittää tehdä mustikkaglögini. Aloitan sillä että pistän lapseni mustikkametsään... Ainakin olisi sitten alkoholiton versio, tosin lapseni eivät juurikaan glögistä välitä, joten siinä mielessä voin toki hankkia Alkostakin joulujuomani.
Päivän teemaan tämä uutuus toki sopii. Olen tänään hankkinut toisenkin uutuuden: Leivontaan lehden. Oikeastaan menin katsomaan joulujulkaisuja (olen edelleen pettynyt tuohon Jouluun) mutta katseeni osuikin tähän. Vilkaisin äkkiä joululehtien kansia, mutta tämä vaan jotenkin kiinnosti enemmän. Joten päätin satsata tähän uutuuteen. Kotoota toki löytyy jonkinverran noita erilaisia julkaisuita, mutta ei tietenkään ensimmäistäkään Leivontaan lehteä. Vaikka nyt en syytä lehden hankintaan tarvinnut, niin tuo "jouluiset kuppikakut" oli varmaan ne maagiset sanat. Olen jo jonkin aikaa ajatellut tehdä kuppikakkuja ja kun siihen vielä liitettiin sana joulu niin olin myyty.
Lähden tutustumaan hankintoihini, ehkäpä jopa molempiin.
.JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti