Neljä koiraa, jotka kaikki tietävät mitä käsky paikka tarkoittaa. Tai siis ainakin teoriassa tietävät.
En voi valittaa, todellakin osasivat nytkin tämän käskyn, ei siinä mitään, mutta miten vielä motivoisi ne näyttämään suurinpiirtein itseltään?
Yksi makaa sen näköisenä että kuolema tulee tai ainakin mamma lyö kameralla päähän. Toinen miettii miten voisi livistää paikalta ja samalla noudattaa sitä paikka käskyä. Siispä pää pyörii joka suuntaan. Vanhus on sitä mieltä ettei hänestä tarvitse kuvia ottaa, ainakaan jos "nuo toiset" ovat siinä kuvassa ja Teetu...noh, hän on aina oma itsensä.
Tietysti tätä projektia ei mitenkään edesauta sekään tosiasia että nuorin on niin karvaton kun karvaton voi olla. Pitäisi melkein pukea tekoturkki niskaan, sillä tuo on jo sairaan näköinen tuossa karvattomuudessaan. Tosin siihen löytyy ihan luonnollinen syy, ja olinhan minä tietoinen siitä että imettämisen jälkeen ei ole turkkia, kannatti siis siirtää joulukuvien ottaminen tälle monsuunikaudelle!
Pihalla luultavasti kuvat olisivat onnistuneet paremmin, siellä kun koirat yleensä piristyvät huomattavasti. Yksi ainut mutta: sataa, sataa ja sataa. Vanhus ei suostu ulos tulemaan ja kahden minuutin pihalla olon jälkeen kaikki muutkin näyttävät karvattomilta kun sade latistaa kampaukset.
Siispä yritin saada jengin kuvaan täällä sisällä. Tässä luultavasti se paras otos, ainakin tuo jenkinpuolikas on ihan oma itsensä...
Illalla pitäisi yrittää samaa projektia lasten kanssa. Toivottakaa minulle onnea!
.JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti