Loimu

 Vuorossa on Lignell&Piispanen ja Loimu 2021!

Tämän vuoden Loimu pullo on tumman sininen, lähes musta. Makuna puutarhan punaiset marjat, punaherukka ja vadelma. 

Kuva Lignell&Piispanen

Tuoksu oli meistä muistikkainen kun avasimme pullon, hyvin tuttu Loimun tuoksu. Lämmitettynä mustikkainen tuoksu katosin ja tilalle tuli viinimarjat. 

Alkoholiprosentti on 15, joten sieltä vahvimmasta päästä tämäkin glögi. Siskoni kommentoi, että tämä voisi olla parempaa hieman miedompana, hän saattaa olla oikeassa. Alkoholin maku peitti aika tehokkaasti allensa marjat. 

Loimun piti olla tänä vuonna saatavan myös alkoholittomana, vielä emme ole sitä onnistuneet löytämään, mutta sitä kyllä maistellaan, kunhan löytyy jostakin.

Glöginä maku oli hyvin perinteinen. Ei nyt mikään huikea makuelämys, mutta taattua perusglögiä. 

Vielä olisi muutama päivä aikaa

 Folkhälsan etsii taas Luciaa.

Koska eilen esittelin luciakuoron, niin tutustutaanpas tänään itse päähenkilön valintakriteereihin.

17.10 on viimeinen päivä ilmoitta ehdokas mukaan kisaan. Ehdokkaan tulee olla täysi-ikäinen, osata laulaa ja puhua ruotsia. Ehdokkaan pitää myös olla sosiaalinen ja valmis kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Pesti kestää noin kuukauden, joulukuun ajan luonnollisesti. Lisäksi pitää osallistua 25.10 kuvaus- ja haastattelusessioon. 

Kymmenen valitun ehdokkaan joukosta valitaan sitten yleisöäänestyksellä itse Lucia. Samalla kerätään rahaa lapsiperheiden tukemiseksi. 

Normaalivuosina lucia on tehnyt noin 100 vierailua erilaisiin laitoksiin, mutta covid-tilannettahan kukaan ei meistä pysty ennustamaan. Selvää kuitenkin on että Lucia esiintyy, jollakin tavalla, sillä monissa vanhainkodeissa häntä odotetaan. 

Maamme ruotsinkielisillä alueilla lucia on hyvinkin tärkeä hahmo, ei taida maastamme löytyä ruotsinkielistä koulua jossa ei valittaisi lucianeitoa. Tiedän minä yhden lukion jossa neitokainen oli herra. Oppilaiden valitsemana. Pikkutyttönä oli aina jännittävää kuka koulun tytöistä saisi kantaa kruunua. Lähes jokaisessa kylässä ja kaupungissa on myös oma kruunupää.

Nykyään valitaan myös Lucia-mummo, ainakin Lapinlahdella. 

Lisätietoa Folkhälsanin Luciasta täältä.

Ja ellet nyt halua itse Luciaksi, eikä sopivaa ehdokastakaan tule mieleen, aina voi leipoa Lucia-pullia

Alla linkki Inkoon Lucia juhlaan vuonna 2020. Elävät kynttilät! Ihanaa, muista edelleen miten steariini poltti päänahkaa. Kivaa että vielä jossakin viis veisataan paloturvallisuudesta eikä anneta ledien vallata tilaa. 

Koskettavia joululauluja kotimaisilta naisartisteilta: 6/10

Otetan välillä hieman musiikkia elämään.

Tällä kertaa toisella kotimaisella, eikä edes yksittäinen artisti vaan upeita naislaulajia ihan kuorollisen verran. Laulun takana on tyttäreni opettaja Jannike Sandström, jonka äiti oli minun opettajani, ja Niklas Rosström. Finlands Luciakör 2017: Allt har ett ljus, tässakin mukana Linda Lampenius.

Laulu tehtiin Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi. 

Allt har ett ljus, har ett hopp, när världen lider 

Lågan i dig, och i mig skall förena oss

När du är svag, finns jag här framför dig

Med glädjens kraft skrev jag detta vinterbrev till dig

 

Alkoholilla ja ilman

 Glögimaistelu jatkuu.

Aloitimme itse asiassa Blossan 2021 glögillä maistelumme, koska minua se kiinnosti, tykkään appelsiinista. 

Olihan tämä nyt toki parempaa kuin viime vuoden hammastahna, sitäkin muuten on meillä vielä mukana, äitini ja siskonihan tykkäsivät siitä moskasta. 

Huomaan, että alan olla aika kyllästynyt Blossan outoihin glögeihin, minulle kun glögi kuitenkin on aika perinteisen makuista mausteiltaan, ja nämä nyt ovat enemmän jotakin juomasekoituksen tyyppistä. Voisin ehkä tykätäkin muuten, mutta en glöginä.

Hyvä uutinen oli, että löysimme Blossalta myös alkoholittoman vastaavanlaisen tuotteen, vaikka se ei ihan samaa ollutkaan. 

Blossan Valencia 2021 on 15% alkoholijuoma, joka lienee tarkoitettu geokätköilijöille, kuvaus kun alkaa: 39 °53' 22'' N 0 °5' 5'' W. Aika pohjoisosaan Espanjaan jouduin noilla koordinaateilla, voi toki olla että sisäinen kätköilijäni oli hieman eksysissä.

Niin tai näin, appelsiinilta tuo maistui. Valkoviinipohjainen, maustettu appelsiininkuorilla ja -kukkasilla ja mausteilla. 

Blossan alkoholiton on appelsiini-pomeranssi glögi. Pohjana alkoholiton valkoviini joka on maustettu appelsiininkuorilla ja mausteilla. Ihan kivaa että vuosikertaglögit muistuttavat toisiaan. 

Kaksi joulukuusta meiltä. 

Asennetta

 Vietämme perinteista syysviikonloppua mökillä.

On taas aika siivota paikat talvikuntoon ja sulkea ovet. Hieman haikeaa, mutta hyvä puoli tässä on, että sulkemisviikonlopun traditioihin kuuluu glögimaistiaiset. Olen käynyt aika monenkin kaupan glögihyllyä katselemassa ja Alkoakin olen kunnioittanut vuosittaisella käynnilläni. Itse asiassa kävin ihan kolmessa eri Alkossa, tosin huonolla menestyksellä. Samat tuotteet kaikkialla. 

Loimun valkoviinipohjainen glögi on tilaustuote. Muutamissa yksittäisissä Alkoissa sitä olisi, mutta en tajunut kysellä tasan tarkkaan kaikkia matkalleni osuvia kauppoja, siispä tein pistokokeen pariin. Helpommalla olisi päässyt, kun olisi katsonut Alkon sivuilta mihin kannattaa se pistokoe tehdä, 15 myymälästä tuota olisi löytynyt. 

Minusta aika mielenkiintoista, että Blossan glögejä kyllä löytyy kaikenlaisia, mutta kotimaiset eivät ole vakiovalikoimassa. 

Ei meiltä tosin maisteltavat lopu, sen verran iso arsenaali glögejä löytyy tällä hetkellä mökiltä.

Vuoden oudoin uutuus oli kotimainen, Altian, Attitude Cola glögg. Kauan pohdin otanko mukaan maistettavaksi ollenkaan, pelkkä ajatuskin vaikutti hieman oudolta. Cokista glögin sekaan?

Kyseessä on punaviinipohjainen glögi (alkoholiprosentti 8) jossa kolaa ja kanelia. Pullon mukaan juoma on parhaimmillaan höyryävän kuumana, maistoimme sitä siskoni kansa myös kylmänä, kun ehti kattilassa jäähtymään ennen toista lasia ja itse asiassa kolan maku tuli paremmin esille sillä lailla. 

Tämä oli positiivinen yllätys! Glögi oli täyteläinen maultaan eikä kola häirinnyt ollenkaan, päinvastoin. 

Ehdottomasti eilisen parasta antia. Kuten siskoni totesi: tätä voi ehkä hankkia toisenkin pullon. Hyvä Altia!

Glögikausi avattu!

Helsingin Silakkamarkkinat ovat taas käynnissä.

Silakat eivät ole juttuni, mutta tiedän että vanhempani kävivät joka vuosi maistelemassa uutuuksia ja nauttimassa tunnelmasta. Ja tietysti ostoksilla.

Ystäväni lähetti tänään viestin, jossa kertoi ettei ehdi kuoroharjoituksiin, koska vie äitinsä silakkamarkkinoille. Hetken pohdin asiaa ja päätin sitten pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Siispä soitin äidilleni ja kysyin tekeekö jotakin tärkeää ja olisiko houkuteltavissa markkinoille? Hän siivosi, joten oli kovinkin valmis keskeyttämään touhunsa ja tulemaan kanssani pääkaupunkivierailulle. 

Liekö syy koronassa vai siinä, ettei kalastajan ammatti houkuttele, mutta kovin laimea oli tarjonta, minusta. Muistan kuhisevan kauppatorin, nyt mahtui hyvin liikkumaan ja katselemaan, suhteellisen suppeaa valikoimaa. Onneksi, sillä bongasin vaatimattoman kyltin jossa luki: Lämmintä glögiä. Olin myyty!

Kun pääsimme Albanuksen luo, selvisi että joku oli onnistunut irrottamaan sähköjohdon, joten glögi ei ollutkaan lämmintä. Hurmaava herrasmies kuitenkin lupasi että kymmenen minuutin kuluttua kattila on lämpmänä. Siispä jatkoimme äidin kanssa kiertelyä. 

Vuoden uutuus, ainakin yhdellä koijulla, oli wasabi silakka. Minusta sellaista oli jo pari vuotta sitten, mutta voin olla väärässäkin. Minusta ainut uutuus, jota ei kyllä sellaisena markkinoitu, oli punajuurisilakat. Yhtään "voittaja" kunniakirjaa en huomannut. Eikä myyjätkään oikein myyneet tuotteitaan. Olin suorastaan hieman pettynyt

Palasimme glögiä hakemaan ja vihdoinkin nousi hymy huulilleni. Oikeasti haluttiin myydä tuotteita ja lämpimänä ollut glögi oli ihanaa! Lämpimänä oli siis Kloster Glögg-Luostari Glögin vaalea versio. Ihana kanelinen omenaglögi. Toki osa ihanuudesta oi vaan loistava seura kun maistelin glögiä. Ja söin kylkiäisenä tarjottua piparkakkua. 

Punaista ei ollut lämpimänä, mutta ostin pullon mukaani, Siinä maistuu, etiketin mukaan, neilikka, mustaherukka sekä luonnollisesti omena, olivathan tuotteet Peders Aplagårdenin, sillä omenafarmilla olimmekin käymässä pari vuotta sitten. Ihilin jo silloin heidän glögejään!

Jos olette menossa Silakkamarkkinoille, poiketkaa glögillä. Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ihan vaan oma mielipiteeni! Tämä koiju nimittäin tarjoaa markkinoiden parhaimmat glögit!

Samalla voitte ihailla Albanusta. 

Ja ehdin muuten harjoituksiin!

Trendikästä

Otetaan pieni tauko musiikista 

CountryLiving on listannut kuusi tendiä tälle vuodelle. Näitä trendilistojahan nyt kaikenlaiset ennustajat (ja markkinatahot) julkaisevat, mutta katsotaan nyt mitä mieltä tämä sivusto oli. 

1. Kaukasianpihta

Tämä olisi nyt sitten se "oikea" joulupuu tänä vuonna. Kaukasianpihta kasvaa Mustanmeren itä- ja eteläpuolen vuorilla, eli Venäjällä ja Turkissa enimmäkseen. Kaipa sitä voidaan viljellä muuallakin?
Neulaset ovat, kuvauksen mukaan pehmeitä ja kestävät paremmin puussa kuin kotoisammassa kuusessamme. Puu voi olla jopa 2 m halkasijaltaan ja 60 m korkea, joten ihan täysikasvuisena se ei kyllä, ainakaan meille, sisälle mahdu. No, kuvissahan tuo on kuin Disneyn piirretystä, täydellinen ja symmetrinen, mutta enpä nyt tiedä haluanko tuontipuun kotiini, kaunis tai ei. Kuljettaminen muutaman viikon iloksi ulkomailta ei tunnu kovin viisaalta. Ainakin viime vuonna noita sai mm. Plantagenilta. Meille kyllä tulee edelleen kotimainen kuusi, lähituotettuna. Havuja kuuluu löytyä juhannuksena sukasta ja kukaan ei ole kertonut minulle tuoksuuko tuo pihta. 

2 Harvaoksaiset tekokuuset

Jos elävässä puussa halutaan symmetriaa, niin tekokuusen pitää olla harvaoksainen ja mielellään epäsymmetrinen. Näin saadaan koristeet paremmin esille. Harva luonnonkuusi on kovin tiivis ja symmetrinen, joten jospa se täydellinen tekokuusi ei kuitenkaan vastaa odotuksia? Minä tosin olen luullut, että tekokuusen idea on osittain se, että sitä voidaan käyttää vuodesta toiseen, mutta taitaa olla trendituote siis tämäkin. Kovin ekologinen tällainen, enemmän tai vähemmän, kertakäyttöinen muovilelu ei kyllä ole. 

3. Hopea...ja kulta tuomaan lämpöä

Tänä vuonna siis käytämme hopeaa ja hieman kultaa koristeissa. Isoäitini kuusi oli aina hopeisilla koristeilla somistettu, joten hieman jopa nostalginen trendi tämä!

Tosin googlailin hieman muita trendisivustoja ja joulun väreiksi ehdotettiin mm. punaista, beigeä, ruskean eri sävyjä, pinkkiä, oranssia, purppuraa, vihreää, violettia, sinistä ja kaiken huipennukseksi: väreillä leikkimistä. Eikun koko sateenkaaren väriskaala vaan käyttöön, se on trendikästä.  

4. Lumi-imitaatiot

Nämä pitäisi toteuttaa erilaisilla materiaaleilla ja valkoisen sävyillä. Onhan valkoinen tietysti kaunis tausta äskeiselle väriräjähdykselle.

5. Capiz-kuoret

Tämä oli minulle aivan tuntematon nimi, vaikka kuori itsessään kyllä oli tuttu. Puhumme siis osterin kuoresta,Tätä Placuna placentan kuorta on käytetty ikkunoissa ja valaisimissa vuosisatojen ajan, kuori kun on käsittelyn jälkeen, valoa läpäisevä. Tämäkin laji on nykyään uhanalainen liiallisen pyydystämisen takia. Ei kovin mukava trendi siis. 

6. Kuusi-hame

Eli puhumme nyt oikeasti kuuselle tulevasta hameesta (Tree skirt) Kyseessä siis on matto, joka vaan on halkaistu niin että maton saa nostettua rungon ympärille ja jalka jää piiloon maton alle. Hankaloittaa kyllä kastelua, uskaltaisin väittää, mutta tekokuusta ei tarvitse kastella, joten ehkäpä sitten sellaisille? Itse haluan (vesitiiviin, sillä kastelen joka vuosi myös lattiaa) mattoni kuusen alle, en ympärille. 

Vähemmän trendikäs, mutta lasten koristelema <3