3.12.23

 Iloista adventtia!

Minulla on tänä vuonna sekä 4 numeroitua pöytäkynttilää, viime vuonna naapurimaan huonekalutaivaasta poistomyynnistä hankittuja, että perinteisempi, 24 numeroinen kruunukynttilän tapainen. Saanpahan polttaa kynttilöitä.

Jossakin bongasin idean, että käyttäisi tuoksukynttilöitä adventtikynttilöinä. Mahtaa olla aikamoinen tuoksujen kakofonia jouluaattona, ellei sitten käytä samaisen huonekalutaivaan ideaa, ja pistä tuikkuja laseihin. Toki voi lasin kääntää ylösalaisin ja koristella lasin sisäosa kauniisti, mutta se versio ei ole ihan yhtä paloturvallinen. Varsinkaan jos käyttää viinilaseja.

Kuva täältä

Mutta jos siis päätyy käyttämään tuikkuja, voi toki alun perin ottaa 4 eri tuoksua ja koska viikossa nyt yhden tuikun saa poltettua, ainakin minä saan jo päivässä, niin voi sitten korvata sen perinteisellä tuoksuttomalla, vaikkapa samanvärisenä kuin alkuperäinen oli. Nykyään kun noita kynttilöitä on vaikka ja minkälaisia.

Hauskaa joulunodotusta!

Kuva: Ikea

2.12.23

 Tänään katamme pöytää!

Toki tämä idea vaatii aikamoisen pöydän, jos ruokailijoita on monta, tilaa vievä ratkaisu. Mutta minusta hauska! Eikä vaadi kovinkaan paljon erilaista tavaraa, jos ei ole valkoisia lautasia niin voihan lumen "värjätä" ennen kun tekee lumiukon!

Tarvitset siis lautasia, niitä saa halvalla kierrätyskeskuksesta, kirppareilta, Kontista... Onhan noita paikkoja jos valkoisena tahtoo toteuttaa. Lisäksi haarukoita, veitsiä ja lusikoita, niitä varmaan jo löytyykin laatikoista, mustia lautasliinoja, se kyllä voi olla hieman haastavaa, en muista nähneeni missään. Pika-googlaus tosin tarjosi useitakin vaihtoehtoja josta voi hankkia. Lautasliina, tai mikä vaan kangaskappale, kaulahuiviksi. Muutama mustikka, viinimarja tai maustepippureita silmiksi ja napeiksi ja pieni pala porkkanaa nenäksi. Sitten vaan kattamaan pöytää!

Hauskaa joulunodotusta!

Kuva kaverilta

1.12.23

 Ystäväni tietävät että olen aika hörähtänyt jouluun.

Siispä saan, usein pitkin vuotta, erilaisia jouluun liittyviä viestejä. Tai parsakaaliin liittyviä, mutta se on eri asia. Se ei liity jouluun. Paitsi joskus. Ja ei, en aio hankkia.

Kuva kaverilta

Kun pohdin tämän vuoden joulukalenteria, päädyin sitten siihen, että tekin saatte ihailla näitä ystävieni jakamia loistavia ideoita. Ikävä kyllä, minulla ei ole näihin lähdettä. Google varmasti auttaisi, mutta kaikki ideat ovat sellaisia, että ne taatusti saa toteutettua ilman googlen apuakin. 

Paitsi ehkä tämän ensimmäisen, minulla ei ole aavistustakaan miten nuo on kiinnitetty puuksi, mutta jos ollaan rehellisiä, en oikein välitäkään. Tarvitset kuitenkin, jos haluat itse toteuttaa tämän, ainakin parsakaalia, tomaattia, paprikaa eri väreissä ja juustoa. 

Olisihan tuo tietysti erilainen koriste pöytään, mutta maukkaampia on tulossa. Lupaan!

Hauskaa joulun odotusta!

Kuva kaverilta

Cha-cha-chaa kohtaa Waterloonsa

 Olin joskus Euroviisu-fani.

Muistan kun pikkutyttönä sain valvoa mummolassa katselemassa viisuja. Telkkari pistettiin hiljaiseksi ja ääni otettiin radion kautta, että se saatiin stereona. Tyhjä c-kasetti nauhuriin ja sitten sormet tiukasti rec ja play nappuloille, että sai kappaleet tallennettua. Aina joku juontaja sitten pälpätti kappaleen päälle. Että se ärsytti!

Kun kaikki kappaleet oli kuunneltu, oli aika napata ruutupaperi ja mustekynä käyttöön. Kakki maat oli esiintymisjärjestyksessä listattuna sekä paperin yläreunassa että sivulla. Sitten vaan kirjoittamaan muistiin kuka antoi montako pistettä ja kenelle. Jännää! Mistä nykyajan lapset jäävätkään paitsi kun kaikki löytyy netistä. Ja excel-taulukotkin on keksitty, jos nyt sattumalta haluaa käsikirjanpitoa pitää. Saahan ne tulokset netistäkin. 

Aika harva voittaja on jäänyt minulle mieleen. ABBA nyt luonnollisesti, vaikka en sitä esitystä saanutkaan katsoa, piti mennä nukkumaan. Ensimmäinen, jonka muistan on Nicolen Ein bisschen frieden. Carolan Främling, vaikka se ei voittanutkaan, se jäi kolmanneksi. Ei mitään mielikuvaa kuka sinä vuonna voitti. Seuraavana vuonna kuitenkin Herreysin veljekset kultaisine kenkineen vei voiton Ruotsiin. 

Kotimaiset kappaleet ovat olleet aika tylsiä, kun Lordi valittiin ajattelin että taas saamme nolla pistettä. No, väärässä olin. En muuten pitänyt Cha-Cha-Chaastakaan, tosin vielä vähemmän Lorenin ujelluksesta, vaikka hän toki osaa laulaa, sen myönnän. 

En pidä vihreistä kuulistakaan, mutta kun jossakin törmäsin Cha-Cha-Chaa-leivoksiin, päätin kokeilla.

Cha-Cha-Chaa kohtaa Waterloon 

500 g voitaikinaa

Vihreitä kuulia

Resepti tosiaan oli hukassa, mutta muistan että voitaikinaan ne oli tehty ja ohjeessa sanottiin että leikataan mahdollisimman läheltä marmeladeja. Selvä! Eikun kaulimaan taikina ohueksi ja puolittamaan marmeladeja taikinan päälle ja sitten leikataan.

Taikinan "jämät" kaulitaan taas ohueksi, marmeladien päälle "kanneksi ja nipistellään kunnolla kiinni.

200 atstetta ja noin 20 minuutiksi uuniin. Ja kuinka sitten kävikään? Ruotsi tuli ja voitti! Napoleonkin kohtasi kohtalonsa Waterloossa, niin minäkin cha-cha-chaan kanssa. Nämä levisi uunissa todella hienosti!

Oli siellä seassa muutama, jotka pysyivät kasassa. Maussa ei ollut vikaa, vaikka en kuulista tykkääkään. 

Lisää piparkakkuja

Nyt löytyi suosikki.

Söin aikoinaan aivan loistavaa piparkakkujäätelöä, se oli jonkin pientilan tekemää, en vaan muista minkä. Kun syksyllä löysin kaupasta Aino laktoosittoman Piparkakkujäätelön, niin olihan sitä pakko maistaa. 

Tämä oli hyvää! Ei nyt päässyt ihan samalle tasolle sen muistikuvani kanssa, mutta tätä löytyy lähikaupoista ja hinta on varsin kohtuullinen. 

Tämä Aino Piparkakku on laktoositonta kermajäätelöä, vatsani kiittää, jossa piparkakun palasia ja piparkakun makuista kinuskikastiketta.

Tuote on avainlipputuote, valmistus Turengin tehtaalla. Tehtaan taas omistaa Froneri, joka taas on Nestlén ja R&R:n omistama. Mutta työllistäähän nyt ihmisiä Suomessa ja osa raaka-aineistakin näytti olevan kotimaisia. 

Suureksi ilokseni lähi-cittariini on ilmestynyt myös kotimaisten pienten jäätelötehtaiden tuotteita. Pitää katsoa löytyisikö jouluisia makuja. Ainakin viime vuonna oli jäätelökalenteri kaupassa. 

 

Ettei palellu

Meille muutti pieni sydäntensärkijä.

Tietenkään pentu ei tullut mitenkään yllätyksenä, sen sijaan talvi pääsi yllättämää. Tai ainakin tämä viileämpi sää. 

Päivää ennen pennun kotiutumista, tajusin sitten ettei pienelle ole mitään sopivaa vaatetta, en kuollakseni muista minne olen edellisen pienen villapaidan piilottanut. Siispä uutta tekemään!

Lankana valkoinen Novita Isoveli ja vaaleanpunainen 7 Veljestä. Molemmat jotakin jämälankaa jota löytyi laatikosta. Mitään mittoja ei tietenkään ollut, joten mentiin sitten ihan näppituntumalla.

Vixeyn villapaita:

Luo 48 silmukkaa 7 Veljestä langalla 4 sukkapuikoille.

Neuloin suljettuna neuleena 3 oikein 1 nurin resoria 10 kerrosta. Lisäsin 6 silmukkaa ja jatkoin pari cm. Lisäsin taas 6 silmukkaa. Neuloin vielä pari cm ja laskin "vatsan alta 13 keskimmäistä silmukkaa: Päättelin 2 silmukkaa ennen näitä 13, siirsin 13 apulangalle ja päättelin 2 seuraavaa (tulevat tassunreiät). Lopuilla silmukoilla neuloin selkäkappaleen: 2 kertaisella 7 V:lla ja Isoveljellä raitoja. Oikein oikealla puolella ja nurin nurjalla. Selkäkappaletta tein noin 5 cm ja otin sitten mahakappaleen silmukat taas mukaan ja lisäsin pari silmukkaa pääteltyjen tilalle. Vatsapuolella neuloin 2 o 2 nurin, että hieman sain joustavuutta pukuun. Kun työ oli n. 15 cm, päättelin vatsan alta 10 silmukkaa ja jatkoin selkäkappaletta ees-.taas samalla vähentäen reunoista joka toinen kerros silmukoita molemmista reunoista. Ensin 2 silmukkaa (siis 4 koska molemmista reunoista 2) sitten 1 s, sitten 2 silmukkaa ja lopuksi 3 silmukkaa. Loput sitten päättelin. Lopuksi vielä virkkasin pienen reunuksen: 2 ketjusilmukkaa, piilosilmukalla kiinni seuraavaan silmukkaan ja tätä toistin loppuun saakka. 

Vaikka videolla on ihan sopivan kokoinen, nyt viikkoa myöhemmin on jo hieman lyhyt. Kyllä nuo lapsukaiset kasvavat kuin rikkaruohot!

 

Viimeinenkin löytyi

 Tulihan se Lumoava Alkoon!

Hieman jälkijunassa tämä Lumoava Karpalo löysi tiensä Alkoon, mutta tulihan se sentään! Lumoavan tapa nostaa joku kotimainen marja maukseen on ihana! Odotan mesimarjaa, Se oli pikkutyttönä sellainen eksoottinen ihme, jota isäni minulle poimi. Kertoi etten itse saa punaisia marjoja luonnosta poimia, ellei sitten ole puolukka, joten vieläkään en ole mesimarjoja itse poiminut, vaikka harvakseltaan niitä löydäkin. 

Mutta siis karpaloon. Punainen marja sekin. 

Lumoava Karpalo Luomuglögi on siis nimensä mukaan luomutuote, oletan että karpalot ovat ihan kasvaneet suolla, kuten niiden kuuluukin. Uskoisin että myös punaviini täyttää luomukriteerit, kovin paljon "ei luomua" ei noissa tuotteissa saa olla. 

Alko kuvailee tuotetta punaiseksi, karpalohilloiseksi, kuivahedelmäiseksi (mitä ihmettä sekin on makumaailmassa?) piparkakkumausteiseksi ja appelsiinikuoriseksi. Pakkaus on ympäristövastuullinen. Eli lasipullo jossa kierrekorkki.

Kummallista kyllä, en löydä tuotetta L&P:n omilta sivuilta glögien joukosta. Mustikkainen löytyy.

No, markkinoinnin suhteen L&P on aina jäänyt Blossan jalkoihin, mutta luulisi että nyt sentään omat tuotteet olisivat sivuilla. 

Glögi kuitenkin taattua Lumoava perhettä. Pikkaisen aikaisempia happamampi maultaan, kuten karpalo nyt onkin esimerkiksi vadelmaan verrattuna. 

Ihan hyvä perusglögi karpaloisella twistillä. Suosittelen.