Kahvia!

Tarvitsen kahvia!

Jokainen minut tunteva tietää, ettei päiväni lähde käyntiin ilman kunnon kahvia. Ihan peruskahvi kelpaa, kunhan siinä on kofeiinia, tosin tummapaahtoinen on pääsääntöisesti maistuvampaa. Lempikahvini, arkisin, on Arvid Nordquistin Reko. Ainut reilun kaupan kahvi, josta oikeasti pidän. Tuote on myös saanut luomumerkinnän      , mikä ei millään lailla huononna sitä. 

Kun kahvinsa vielä saa nauttia ohutreunaisesta posliinikupista, niin se maistuu erityisen hyvältä. Mummi joi aina kahvinsa ohutreunaisesta kahvikupista jonka alla oli lautanen. Olen sen verran laiska, että juon kahvini isosta mukista, mutta sain lapsukaiselta joululahjaksi ihanan ohutreunaisen joulumukin, mistä on ilo juoda kahviansa. Myös kesähelteellä. 

Muutama joulu sitten teimme lasten kanssa joululahjaksi omaa joulukahviseosta. Kahvin sekaan hieman piparkakkumaustetta tai pelkkää kardemummaa. Minä lisään silloin tällöin ihan kahvin päälle suodatinpussiin hieman mausteita. Kahvista saa nopeasti jouluisen tuoksuista ja maistuvaa. 

Jos olen oikein aikaansaava kuumennan hieman maitoa kattilassa ja sitten vispilällä vaahdoksi ja kahvin päälle kuppiin. Pinnalle vielä kanelia, kardemummaa ja muscovadosokeria niin tonttucafe au lait on valmiina. Kelpaisi luultavasti myös joulupukille aattona? Voi toki olla, ettei pukki halua juoda kahvia illalla ja onhan hänellä aika usein kiirekin. 

Kuva: kaheig

Tänään saa arvostaa hiutaleita, ainakin hiutaleet ovat päässeet päivän teeman aiheeksi. Minä kyllä arvostaisin kovasti valkoista joulua. Jokainen hiutale olisi hyvin tervetullut ainaisen sateen sijaan. 

Minkälaisesta kupista sinä juot kahvisi?

Jouluaakkoset: M

On aika sytyttää kaksi kynttilää.

Aika rientää, parisen viikkoa vielä jouluun joten pitää varmaan alkaa tosissaan miettiä miten tänä vuonna aikataulutan ruoat ja leipomiset. Tosin tänään voi kyllä miettiminen olla aika vähäistä, kun Messukeskuksen näyttely on vienyt suurimman osan energiasta.

M:llä olisin keksinyt vaikka ja mitä, mutta koska olen täysin addiktoitunut kahviin, tulee päivän reseptini olemaan viime joulun joululahjoja. 

Päivän reseptilinkiksi valitsin maustekakun. Se olisi varmaan erityisen hyvää kahvin kanssa. 

Maustekahvi

500 g kahvia
4 rkl jauhettua kanelia
8 jauhettua kardemummaa

Sekoita kaikki aineet keskenään, purkita tiiviiseen purkkiin.

Päivän laulun kanssa tuskailin. Minulle täysin uusi Maybe this Christmas vai sittenkin Andrea Bocellin Minuit Chrétien. Se kun taitaa olla ainut tapa, millä saisin yhden lempilauluistani mukaan blogiin tänä vuonna. Oi Jouluyö tulisi On kohdalle, mutta sille kirjaimelle olen suunnitellut jotakin ihan muuta.  Äidinkieleni ei auta, sama O on alussa O Helga Natt'issa ja myös Oh Holy Nightissa. Ehkä vielä muutan mieleni, onhan Oi Jouluyö vaan uskomattoman upea laulu.. Onhan tässä pari päivää aikaa pohtia asiaa. 

 Hyvää adventtisunnuntaita!

Tervetuloa

Joulun tervetulomalja oli tänä vuonna mojito.

Lapsiystävällinen versio, mutta jos siltä tuntuu voihan tätä terästää. Minä kuitenkin tarjosin sekä töissä, saivat työkaverit olla koekaniineina, sekä aattona autoilijaversiona ja tämäkin sai kehuja. 

Glögimojito

Lasillinen: 

½ limetti, luomu jos vaan löytyy
2 rkl mintun lehtiä
2 tl ruokosokeri
loraus glögitiivistettä, oma suosikkini on Marli
Vichyä
jäämurskaa

Pese ja lohko limetti. Puserra kevyesti hieman mehua lohkosta lasin pohjalle, lisää lasiin limettilohkot, mintunlehtiä ja sokeri. Murskaa kevyesti. Täytä lasi jäämurskalla. Kaada lasiin ensin glögitiiviste ja täytä lasi kivennäisvedellä. Tarjoa heti.

Joulukuu

Ensimmäinen luukku on avattu.

Surusta huolimatta, elämä jatkuu ja askel kerrallaan alan valmistumaan jouluun ilman Isiä. Tänään aukesi ensimmäinen luukku, myös partiolaisten kalenterissa. Aika hassua kun luukusta ei paljastunutkaan kynttilä, pitkästä aikaa ensimmäinen adventtisunnuntai on vasta 3. päivä. Tämä on itse asiassa myöhäisin ajankohta, ensimmäinen adventtisunnuntai voi olla jo 27. marraskuuta.

Kokit ja Potit adventtikalenterissa oli tänään hattarakuoharia

Itse tein muutama viikko sitten glögikuoharia. Oikein hauska idea, jonka sain melontakaveriltani.

Glögikuohari

Marlin glögitiivistettä

pullollinen (alkoholitonta) kuohuviiniä

Kuohuviinilasin pohjalle loraus glögitiivistettä. Päälle jäähdytettyä kuohuviiniä.

Glöggskumppa

Marlis glöggkoncentrat

1 flaska (alkoholfritt) skumvin

Häll en slurk glöggkoncentrat i ett champagneglas. Fyll på med skumvin.

Ruoka-aakkoset: A

En kyllä saanut kolmea ruoka- tai juomaehdotusta A:han, mutta annan armon käydä oikeudesta ja katson josko ne innostuisitte kun pääsemme käyntiin.

Siskoni päätti lähteä kertaheitolla leikkiin mukaan ja ehdotti amarettoa. Kuulema kyseistä likööriä pitää lisätä glögiin. Koska en nyt ole ihan selvillä siitä saako alkoholeja "mainostaa" blogissa, päädyn ehdottamaan että lisäätte glögiinne mantelilikööriesanssia. Sellaista ehkä saa jostakin? Itse en ole tätä vielä koekillut, useista vinkeistä huolimatta. Ehkpä tänä jouluna?

Kokit ja Potit blogin päivitykset ilmestyvät tuohon sivupalkkiini. Tänään siihen tupsahti appelsiinikaakao. Hauska sattuma, kun hain näitä a:lla alkavia ruokia ja juomia. Siispä hyväksyn sen toiseksi ehdotukseksi. Voisikohan suklaan vaihtaa appelsiinikrokantti suklaaseen? 

Oma valintani on appelsiinigraavattu lohi. Se on joulupöydässä pakollinen sillä se on oma suosikkini joulun graavikaloista. Tosin mietin uskaltaisinkohan kokeilla variaatiota tänä vuonna ja vaihtaa timjamin rosmariiniin?

Olisiko teillä ehdottaa jotakin B:llä alkavaa?

Yrttien lumoissa

Sima on valmista!

Tänä vuonna tein juoma ajoissa ja tuo on ollut pullotettuna jääkaapissa, odottamassa vappua, jo muutaman päivän.

Vielä pitäisi ehtiä siivoamaan ja kaivamaan lakit esille, kerran vuodessa niitä tuuletetaan. Kovasti muuten näyttää siltä että muutaman vuoden kuluttua perheessä on taas valkoista valkoisempi lakki. Omani on sen verran kärsinyt Havis Amandaa ympäröivästä tungoksesta ettei se ihan valkoinen ole.

Hauskaa Vappua kaikille, meillä juodaan tänään

Rosmariinisimaa

4 l vettä

500 g fariinisokeria

2 sitruunan mehu
4 oksaa tuoretta rosmaarinia

pieni pala hiivaa (se puolikas pikkurillinkynsi)

muutama tl sokeria

Kiehauta vesi, sekoita joukkoon fariinisokeri, rosmaariinin oksat ja sitruunamehu. Jäähdytä n. 37 asteiseksi ja lisää joukkoon hiiva. Anna käydä kannen alla. 24 h myöhemmin neste siivilöidään talteen ja pullotetaan. Pulloon lisäksi teelusikallinen sokeria ja olisihan sinne ollut kiva laittaa rusinoita jos niitä olisi ollut.
Saa seistä lämpimässä kunnes rusinat nousevat pintaan (muutama päivä). 

Kauniita unia

Kävin pitkästä aikaa Ruohonjuuressa ystäväni kanssa.

Ostin sieltä, muun muassa, Clipper'in "Sleep Easy " yrttijuomaa. Clipper on tuotemerkkinä erikoistunut reilun kaupan ja luomutuotteisiin.  Clipper's teet olivat minulle ennestään tuttuja, mutta tämä "nukkumatin houkuttelija" oli minulle uusi tuttavuus.

Juomapussit ovat, kuten Clipperin muissakin minulta löytyvissä pakkauksissa, pakattu ilman "naruja" yhteen isoon pussiin. Eli lusikka on ihan kiva apuväline jos haluaa pussukan pois lämpimästä vedestä ennen kuin juoma on juotu.

Tämä juoma sisältää ruohonjuurisivuston mukaan kanelia, kamomillaa (josta en muuten pidä) rooibosta, sitruunamelissaa, valeriaanaa ja appelsiinimaustetta. Pakkauksessa lukee kamomillan sijaan honeybush

Minä löydän sen appelsiinin maun, muut eivät kyllä minun makuaistiini herätä, mutta ihan miellyttävän makuinen juoma minusta. Väriltään valmis juoma on vaaleanruskeaa.

Olen nyt muutmana iltana taas juonut tätä ja nukkunut kuin tukki. En ole ihan varma johtuuko iltajuomasta vaiko väsymyksestä, mutta ei tuo juoma ainakaan yöunia heikennä. Joten jos on ollut vaikeuksia nukahtaa, käypääkä katsomassa lähikauppanne teehyllyä. Ainakin minä olen Clippers teetä löytänyt ihan kauppojen hyllyiltäkin. 

Kuva Ruohonjuuri

Jälkiruokajuoma

Lapseni teki meille jälkiruokaa.

Ratsastajan jälkiruokajuoma

1 pieni purkki ananasta

n 250 g kotimaisia pakastemansikoita

1 banaani

2 dl laktoositonta, maustamatonta jugurttia

sokeria maun mukaan

Kaikki ainesosat tehosekottimeen ja valmista tuli. 

Vapputunnelmissa

Vappuna kuuluu juoda simaa.

Kerroin jo viime vuonna miten isoäitini joi simansa, näin vapun alla taas muistuu mieleeni tuokin asia. Samalla kun mietiskelin simaa päätin että on aika tehdä omia muunnoksia simastakin.

Ideana käytin Muumipapan simaa, mutta tällä kertaa päädyin käyttämään mansikoita. Kir Royal olisi äitini lempijuomia, eli oikeastaan olisi pitänyt päätyä viinimarjoihin, mutta jospa se olisi sitten seuraava versio?

Koska en jaksanut inventoida omaa pakastintani päädyin ostamaan kotimaisia mansikoita pakastealtaasta. Tosin olisi ollut ihan viisasta kaivaa sieltä pakastimesta taas hieman tavaraa pois. Se on joku outo Bermuudan kolmio, tuo meidän pakastin. Sinne katoaa vaikka ja mitä!

Olen lähes neuroottinen näiden pakastemarjojen kanssa. Kotimaisia niiden pitää olla! Noroviruksen aiheuttamia ruokamyrkytyksiä on levinnyt pakastemarjoista, ja nyt epäillään että
hepatiitti Akin olisi tarttunut ulkomaalaisista pakastemarjoista. Ei kuulosta kivalta. Sitä paitsi tuo joutsenmerkki on niin kaunis tuossa pussissa. Ainakin Pirkalta löytyy "Suomalaisia mansikoita" pakasteena. Oli oikeasti suhteellisen haastavaa löytää kotimaisia marjoja pakastealtaasta. Minneköhän ne kotimaiset katoavat? Bermuudan kolmioon? Vai jäävätkö ne puskiin pilaantumaan?

Vaikka marjat olivatkin kotimaisia päädyin kuitenkin kiehauttamaan niitä pari minuuttia. Eipä se tuon siman kannalta ole niin merkityksellistä ovatko kiehuneet vaiko ei, mutta ja neurootikko minussa on hieman rauhallisempi.

Mansikkasima

2 l kiehuvaa vettä
500 g kotimaisia pakastemansikoita
500 g sokeria

2 l kylmää vettä

½ herneen kokoinen pala hiivaa (½ pikkurillinkynsi on se mummin mitta)

Lisää kiehuvaan veteen sokeri ja marjat. Lisää kylmä vesi ja kun seos on noin 37 asteista voit lisätä hiivan. Anna käydä seuraavaan päivään. Lisää noin teelusikallinen sokeria ja muutama rusina pulloihin ja pullota sima. Säilytä viileässä. Sima on valmista kun rusinat ovat nousseet pintaan, eli parin päivän kuluttua. 

Tavoitteena täydellisyys

Huomenna on aikainen herätys.

Uimari on lähdössä pohjoiseen kisaamaan, mikä tarkoittaa että äiti nousee ennen kukonlaulua viedäkseen neidin bussille. On se hauskaa kun lapset harrastavat! Ja että koulupäivä hieman venähtää. Ehkäpä iskä sitten suostuu ottamaan iltavuoron? En ole ihan varma huvittaako vielä puoliltaöin lähteä hakemaan neitiä bussilta jos olen herännyt ennen viittä. 

Lasten harrastuksista on varmaan tehty tuhansia tutkimuksia, mutta nyt joku on tullut siihen tulokseen että se vaikuttaa koko perheen elämään! Ihanko totta? Hyvä että tutkivat, minä en olisi tuota arvannut millään! Tervetuloa pyörittämään kahden urheilijan arkea, tai edes yhden. 

Muistan kun itse olin lapsi ja harrastettiin. Käytiin kerran viikossa, korkeintaan kaksi, treeneissä. Jos ei satuunut olemaan erityisen lahjakas, silloin ehkä harjoiteltiin hieman enemmän. Oli aikaa tavata kavereita, leikkiä kirkonrottaa ja tehdä läksyt. Minäkin pistin lapseni harrastamaan. Ja vaikka nuorimmainen on edelleen ala-asteella oli treeniaikataulu minusta aivan hurja. 4-5 kertaa viikossa ei minusta ole harrastamista. Se on osa-aika työtä! Ja kun siihen lätkäistään koulu päälle ja läksyt niin väitän että harrastava lapseni tekee pidempää päivää ja pistää enemmän työtunteja peliin kuin vanhempansa. Onko sitten kummallista että tulee lapselle rasitusvammaa ja kyllästyy. Saa siinä aikamoinen palo olla lajiin että jaksaa, kaikesta huolimatta. 

Minulle bussimatkat ja junatkin olivat tuttuja laitteita, niillä mentiin tai sitten pyöräiltiin. Meidän perheessä tämä ei onnistu! Jos lapsi aikoo ehtiä ajoissa treeneihin on syytä saada kyyti. Muuten jää ruoka syömättä ja läksyt tekemättä. Ei kertakaikkiaan riitä aika, kun treenit ovat kolmen tunnin mittaisia. Sen koulupäivän päälle. Tai jo ennen sitä. Meiltä ei edes bussilla pääse aamutreeneihin. Eivät bussikuskit jaksa nousta! Jäljelle jää vanhempien kuljetuspalvelu. En kyllä tosin muista että minun harrastukseni ikinä olisivat kestäneet tuntia kauemmin. Tai alkaneet ennen koulupäivää. Se kun oli juurikin harrastamista. Nyt tämä on huippu-urheilua ja tavoitteellista puurtamista. Mitallinkiilto silmissä painetaan menemään. 

Olen tosin huomannut hurjia asenne eroja eri lajeissa. Meillä kun näitä lajeja on kokeiltu aika lailla. Joidenkin lajien arvomaailma on minusta suorastaan jo kieroutunut, kun taas joissakin lajeissa todellakin edetään lapsen ehdolla ja pyritään siihen että kaikilla olisi kivaa. Aidossa Nuori Suomi hengessä. Valitettavasti se on joissakin lajeissa aivan kateissa. 

Koska molemmat urheilijat ovat kärsineet rasitusvammoista, olen todellakin nähnyt mikä on suhtautuminen lapseen joka ei pysty antamaan 100% panostaan. Siinä missä toinen istui "vaihtopenkillä" vailla huomiota annettiin toiselle oma treeniohjelman toteutettavaksi. Arvatkaa kumpi oli motivoivampaa.

Molemmissa päälajeissamme on ollut läsnäolopakko treeneissä. Mutta tässäkin on kuitenkin eroja. Toisesa lajissa ei edes sairaspoissaolo ole hyväksyttyä, lasta kannustetaan tulemaan puolikuntoisena edes seuraamaan treenejä. Mikäli poissa ollaan muista syistä iskee sanktiot. Suomeksi: opetetaan lapselle että valehtelemalla pääsee helpommalla. Minulla on lämpöä on parempi selitys kuin kaverin synttärit. Ei ehkä ihan sellainen asenne jonka haluan opettaa lapselle. Tosin, onhan se oppia elämään. Töistäkään ei saa vapaata kaverin synttäreitä varten...

Mutta jospa nyt palaisin alkuperäiseen aiheeseen, voisin jatkaa jaaritteluani "harrastamisesta" sivutolkulla. Eli aikainen herätys luvassa. Aamupalaa tuskinpa syödään heti aamusta, siispä tein sillivoileivät valmiiksi. Ja mömmöjuomaa! Tällä kertaa mömmöjuomakin oli hieman erilainen:

Mömmöjuoma variaatio

1 l vadelma-mustikkakeittoa
1 kg maustamatonta AB-jugurttia

5 rkl pikakaurahiutaleita

Sekoita kaikki aineet keskenään. 

Opin muuten pari vuotta sitten miten keitetään täydellinen kananmuna. Ei aavistustakaan onko tämä täydellinen, mutta ekologisempi tapa se on kuin kotoota opittu.

Täydellinen kananmuna

1 (tai useampi) huoneenlämpöinen kananmuna

Vettä

Kananmunaa ei säilytetä jääkaapissa. Tämän opin elintarvikehygienian tunnilla. Joten unohtakaa jääkaapin kananmunakennot. Ne ovat Mignon munille! Oletteko ikinä löytäneet munia kaupastakaan kylmätiskistä? Ette, ne säilyvät paremmin huoneenlämmössä. 

Pistä kananmunat kattilaan yhteen kerrokseen, kerroskeittäminen ei ole suotavaa. Peitä kananmunat kylmällä vedellä, veden pinnan tulee olla pari senttimetriä yli kananmunien. Annan kananmunien kiehua 1 min ajan. Pistä tämän kansi kattilan päälle ja anna munian seistä kuumassa vedessä vielä 10 min. Jäähdytä munat. 

PS. Noita Paussikeksejä ei uimari suostu ottamaan matkaan mukaan. Hän ei sellaisia syö. On se kivaa kun äidin kokkaukset voittaa valmisruoat!

Muumipappaa ja isoäitiä

Sima on porisemassa.

Tämähän tarkoittaa sitä että seuraava juhlapyhä lähestyy. Pääsiäiskyselyni perusteella olen tullut siihen tulokseen että lampaan kaverina on oltava minttuhyytelöä ja valkosipuliperunoita (40% teistä tätä mieltä). Kastiketta ei niinhään kaivata (20%). Mutta pääsiäinen on ohi ja vuorossa on siis kevään ja ylioppilaiden juhla eli vappu!

Taas kerran huomaan kaipaavani isoäitiäni. Sinäänsä se nyt ei ole niin kummallista, alkuperäinen simaresepti jota käytin oli se "oikea" eli isoäidin opettama. Nykyään olen hylännyt sen alkuperäisen version, mutta taas kerran huomasin ajatuksissani "pyytävän anteeksi" tätä pyhäinhäväistystä. Mummi on ollut poissa fyysisesti jo toistakymmentä vuotta, mutta läsnä hän on edelleen joka päivä. Näin se vaan menee, ne joita rakastamme eivät koskaan häviä minnekään. Nykyään en sentään tartu puhelimeen soittaakseni, puhelinnumeroa mistä tavoittaisi kun ei ole ilmoitettu, mutta näköjään "rupattelen" edelleen mummille.

En nyt voi tarjota mummille simaa, mutta kerrottakoot miten sitä kuului juoda. Ainakin jos mummiin oli uskomista ja minähän uskon kaiken mitä olen mummilta oppinut. Mummini vappuun kuului "ylioppilaan shamppanja" eli jotakin mitä hän kutsui nimellä student champagne. Siispä tein mummille joka vapuksi simaa, sen jälkeen kun hän ei viitsinyt itselleen sitä tehdä. Mummi sitten kaatoi korkean lasin pohjalle konjakkia ja päälle simaa. Valmista! En ole mikään konjakin ystävä, joten en ole tätä, minusta outoa, juomaseosta maistanut, mutta ehkäpä vielä jonain päivänä?

Koska olen kaikki tärkeät reseptit päättänyt kerätä tänne, niin pistetään nyt sitten se aito ja alkuperäinen:

Pimmos mjöd

4 l kiehuvaa vettä
1/4 kg sokeria
1/4 kg fariinisokeria
1 kuorittu, viipaloitu sitruuna

½ pullo (33 cl) ykkösolutta
½ pikkurillin kynnen kokoinen hiivapala (isoäidillä oli suhteellisen pitkät, punaiseksi lakatut kynnet)

Olut ja hiiva lisättiin seuraavana päivänä nesteeseen. Pullotus (siivilöinnin jälkeen) päivänä 2, jokaiseen litran pulloon muutama rusina ja ½ tl sokeria.

Oma, modifioitu versioni tästä on:

2 litraa vettä kiehautetaan, lisätään ½ kg fariinisokeria (kun se paketti on sen 500 g) ja 2 sitruunan mehu tai sitten kuorittuna ja viipaloituna 2 sitruunaa. Ihan riippuu aktiivisuusasteestani puristanko mehut sekaan vai uhraanko aikaa kuorimiseen. Lopuksi lisään 2 litraa kylmää vettä, jolloin lämpötila aika äkkiä on sen 37 astetta ja voin viskata sekaan kuivatun herneen kokoisen palan hiivaa.

Seuraavana päivänä siivilöin koko ihanuuden ja pullotan. Yleensä käytän 1½ litran pulloja, joten lisään vajaan teelusikallisen sokeria niiden rusinoiden lisäksi. Pulloa ei kannata missään nimessä täyttää täyteen, 2/3 riittää. Muistan ensimmäisen satsin jonka tein aikoinaan opiskelijakämpässämme. Pullotin ja suljin pullot huolellisesti, hieman olin jättänyt tilaa pulloon, mutta en riittävästi. 20 vuotta sitten muovipullot olivat suhteellisen paksuja, siitä huolimatta koko keittiömme oli täynnä muovinpalasia ja simaa kun pullot olivat räjähtäneet. Oli aikamoinen kotiintulo kun koirat katsoivat minua järkyttyneenä, todellakin sen näköisinä että "me emme muuten tehneet tuota". Eli suosittelen että pulloon jätetään reippaasti tilaa ja korkkikin pistetään puolihuolimattomasti paikalleen.
Sima on juomakelpoista kun rusinat ovat kunnolla turvonneet ja lilluvat pinnassa.

Mummi muuten aina sanoi ettei siman rusinoita saa syödä, niistä tulee vatsa kipeäksi. Mikäköhän taika tässäkin on? Voisiko joku tarkentaa? Vai onkohan taustalla sama idea kuin boolin hedelmissä: alkoholia niissä enemmän? Niin tai näin, en syö vieläkään siman rusinoita.

Senhän varmaan tiesitte että simaa juotiin jo Valhallassa? Siellä oli olemassa vuohi jonka utareista valui simaa.  Toisen legendan mukaan sima oli viisasten juoma, jonka kääpiöt Fjalar ja Galar tekivät hunajasta ja jumala Kvasirin verestä. Hunajaa käytetään näköjään siman valmistukseen etelässä, joten kaipa nämä legendat hieman muuttuvat sen mukaan miten juomaa tehdään? Tuota veriosaa en oikein ymmärrä, oliko äijällä jotenkin rusehtavaa verta? Punainen veri ja hunaja ei oikein saa minulle sima-assosiaatiota aikaiseksi.

Toinen paikka missä myös tehdään simaa on Muumilaakso. Kuten kaikki kunnon lapset, myös omani ovat ottaneet elämäntehtäväkseen opettaa äiti uusille tavoille. He rakastivat muumeja ja minä opin hyväksymään täydellisen mamman ja rauhaa rakastavat otukset. Onneksi Myy edes hieman helpottaa ahdistustani! Kesäisin on kuitenkin ihan virkistävää tehdä

Muumipapan raparperisimaa

½ kg raparperia paloitellaan kattilaan tai vastaavaan astiaan.
Päälle ½ kg sokeria.
5 litraa kiehuvaa vettä kaadetaan raparperi-sokeri seoksen päälle.
Jäähdytetään. Tällä kertaa suosittelen että todellakin annetaan veden jäähtyä, raparperit melkein vaativat sen muhimisajan.
1/4 tl hiivaa sekoitetaan n. 37 asteiseen seokseen.
Annetaan käydä seuraavaan päivään, siivilöidään ja pullotetaan. Valmista juotavaksi muutamassa päivässä jos säilytetään viileässä. Seuraavana päivänä jos jätetään huoneenlämpöön.

Jäätävää menoa

Lähes puolen vuoden tauon jälkeen olen taas virallinen jäähallikuski.

Eilen kävin ihailemassa ETKn muodostelmajoukkueiden joulujuhlaa. Voi sitä silmien säihkettä kun kehitysryhmäläiset olivat jäällä, ja tapansa mukaan keräsivät runsaimmat aplodit. Mutta säihkyivät silmät toki noilla hieman vanhemmillakin tytöillä. Ilo heitä on jäällä seurata.

Tänään sitten lääkäri antoi lupansa ja saamme taas ajaa jäähalleille monta kertaa viikossa. Silmät säihkyvät täälläkin.

Ja pääsen taas "kokkailemaan" kun välipalaeväitä pitää alkaa miettiä.

Pikkuenkelini ovat ristineet keitokseni "mömmöjuomaksi" ja se on todella suosittua täällä. Helppoa valmistaakin, joten en valita.

Mömmöjuomamme

1 litra Valion marjakeittoa, maku vaihtelee
1 litra rasvatonta piimää
8 rkl tattarijauhoja tai talkkunaa. Meillä valinta tapahtuu sen mukaan mitä kaapista löytyy.

Sekoitetaan keskenään ja palauttava juoma on valmis. Voiko se olla helpompaa?