Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Voita ei mikään voita

Maassamme on akuutti voipula. Näin joulun alla tämä on oletusarvoisesti hieman suurempikin katastrofi, esimerkiksi joululeivonnaiset nyt vaan pitää tehdä voista. Meillä on muutenkin käytetty voita jo kauan ainoana leipärasvana, joten voi olla ihan pikkuisen hakalaa jos hemmoteltujen lasteni pitää oppia margariinin käyttäjiksi. Vanhemman mielestä margariinia ei voi syödä, hän on mielummin ilman voileipärasvaa. Se kun nimittäin on voileipä nimeltään, ei margariinileipä, johan nyt tyhmempikin hänen mielestään tajuaa että tuossa on tietty ero.

Onneksi hätä ei ole tämän näköinen! Vaikka en omista kirnua, niin sunnuntain Hbl (kavereiden kesken hobbla, tunnetaan myös nimihirviö Hufvudstadsbladet'ina) opettaa miten voita voi tehdä itse. Näppäränä äitiniä tietysti ryhdyn hommiin ellei voita oikeasti saa, kohta on kaupoista varmaan kermakin sitten loppu? Toivottavasti laktoositon kerma käyttäytyy kuin tavallinen voita tehdessä?

Olen muuten pikkutyttönä kirnunnut voita Aino-tädin luona. Ihan oikeaan kirnuun kaadettiin lehmän (ei siis esimerkiksi aasin tai kauppa-auton) maitoa jai ehkäpä jotakin muutakin, en muista. Sitten vaan hihat heilumaan. Se oli muuten hyvää, se voi. Valitettavasti vaan en omista sitä kirnua, en lehmää enkä edes oikein muista mitä kaikkea Aino täti sinne kirnuun pisti, mutta uskoisin että muuten tuo homma onnistuisi vieläkin. Aikaa siinä tosin meni hirveästi! Ainakin lapsen näkökulmasta katsoen.

Tuossa lehden reseptissä käytetään siis kermaa. Oletan ettei kaupasta ostettu, homogenisoitu maito suostu muuttumaan voiksi. Tai sitten siinä menisi kohtuuttomasti aikaa, jos aloitetaan (lehmän)maidolla? Minä en muuten Aino-tädin luona suostunut juomaan maitoa, vaikka muuten rakastinkin lehmiä. Se kermakerros joka oli siinä maidon pinnalla oli vaan hemmotetulle kaupunkilaiskakaralle liikaa. Siispä maitotilalle ostetiin kauppa-autosta minulle "oikeaa" sinistä maitoa. Samaa tehtiin myös mökillä, en sielläkään suostunut juomaan "lehmänmaitoa". Tunnustan että siitä tulee huomattavasti parempaa pannukakkua, pullaa ja luultavasti voitakin, mutta en juo. En edes vaikka minulle on tehty 10 litran "maitotuoppi". Voisikohan sitä käyttää kirnuna? Ja onkohan se vielä tallessa mökin varastossa?

Mutta mennään nyt tuohon reseptiin, niin että tekin saatte jouluksi voita, ellei lähikauppanne pidä sitä hyllyssä.

Smör enligt Hbl 11.12.2011 (ja käännösvirheet ovat minun syytäni) eli Voi

Päätin hieman paksuntaa ne keskeiset kohdat, tänne tulikin kovasti minun lisäkommenttejani näköjään.

n 250 g valmista tuotetta:

5 dl kuohukermaa (resepti sanoo vispgrädde, en tiedä kävisikö Vispikerma, en ole koskaan tutustunut sen ruotsinkieliseen nimeen, en siis tiedä onko tuossa nimieroa på svenska vai ei)
1 tl suolaa (ihan maun mukaan sitä saa lisäillä)
3 tl smetanaa tai jugurttia (oletan ettei mansikkajugurtti ole suotavaa, tuossa ei puhuttu mausta mitään, mutta minä valitsisin jonkun maustamattoman version. En kuitenkaan rajoita valinnan vapauttanne, jos joku tekee voita esim ananasjugurtilla maustaen, kuulisin mielelläni kokemuksia) nämä tosin voidaan jättää poiskin

Ja sitten ne ohjeet. Nämä ovat varmaan amerikkalaisille tehtyjä? Kaada kerma suureen kulhoon. Ei siis keskikokoiseen tai pieneen, valitettavasti tuossa ei kuitenkaan kerrota mikä olisi kulhon paras tilavuus, ehkä tämä ei kuitenkaan ollut ihan käyttökelpoinen resepti "over there"? Vatkaa noin 20 min. Minä käyttäisin tehosekoitinta, kun nyt kuitenkin lähdin liikenteeseen siitä kermasta enkä lehmänmaidosta, niin käytetään sitten hyväksemme kaikkia nykymaailman hienouksia. Kun ei sitä kirnuakaan ole. Toki saa vatkata käsinkin. Päivän Hbl oli mielipide tähänkin asiaan (tosin ihan eri sivulla). Se perinteinen käsivispilä on näihin pieniin määriin nestettä parempi kuin pallovispilä. Ettäs tiedätte. Vatkaamista jatketaan kunnes kerma alkaa muistuttaa voita, tarvittaessa voidaan lisätä smetanaa. Oletan että sitä (metsämarja)jugurttiakin voi lisäillä tässä vaiheessa sen smetanan sijaan, tosin siitä ei puhuta mitään. Siirrä voikokkare siivilään ja purista neste pois paakusta. Suosittelen että otatte nesteen talteen, siitä voi oikeasti leipoa hyvää leipää. Tai sämpylöitä. Sitä paitsi säästäväisyys on hyve. Ja pitäähän sitä voita sitten levittää jonkun päälle! Siirrä möhkäle takaisin siihen suureen purkkiisi ja jatka vatkaamista kunnes kaikki neste on irronnut.
Täytä (toinen) astia kylmällä vedellä. Nyt tämä onkin jo hankalaa. Mikä kokoinen astia? Ja minkäköhän muotoinen. Kylläpä sitä nyt alettiin antaa epämääräisiä ohjeita! Siirrä voimöykky vesikylpyn ja hiero sitä kunnes heraa ei irtoa. Hieronta tekisi varmaan hyvää itse kullekin? Nyt kuitenkin hierotaan voita. Ja älkää kysykö miten vesikylvyssä näkee irtoakaa kokkareesta heraa, en ole vielä tehnyt tätä ihmettä. Mitä enemmän luen tätä ohjetta, sitä vähemmän tekee mieli edes kokeilla voin tekoa. Tosin kädet tulisi varmaan hyvin rasvattua kun hieroo voita. Tätä voikin ehkä pitää kaunushoitona eikä ruoanlaittona? Ja onko tämä edes ruoanlaittoa? Lopputuloksena kun ei ole ruokaa vaan oletusarvoisesti voita. Ei se nyt ainakaan leipomista ole.
Kun hieromista on harrastettu tarpeeksi kauan, eli heraa ei irtoa tai kädet on kunnolla rasvattu, niin lisätään voihin suolaa ja kääritään valmis tuote voipaperiin ja siirretään jääkaappiin odottamaan että ne sämpylät valmistuvat.

Lisävinkkinä tuolla mainittiin että voi lisäillä yrttejä tai valkosipulia voihin. Tässä vaiheessa kannattaa tosin miettiä mitä lisäilee jos käytti sitä kahvijugurttia voin valmistuksessa. Ja jos nyt välttämättä haluaa tehdä margariinia (sitä tosin saa kaupastakin) voi voihin lisätä desilitran verran öljyä. Suosittelen rypsiä, oliivia tai auringonkukkaa, moottoriöljyssä on aika kitkerä sivumaku, mutta tähänkään asiaan eivät ota kantaa, mitä öljyä siis käyttää.

Tämän päivän laulu on itsestään selvyys. Jos joku muuten vielä on ilman Lucia merkkiä, neidillä on vielä muutama myymättä.


Ohjelma kestää lähes tunnin, kuunnelkaa niin kauan kun jaksatte.

Ha en härlig Lucia dag!



Sankta Lucia, ljusklara hägring,
sprid i vår vinternatt ljus av din fägring.
// Drömmar med vingesus under oss sia,
tänd dina vita ljus, Sankta Lucia. //


Kom i din vita skrud, huld med din maning.
Skänk oss, du julens brud, julfröjders aning.
// Drömmar med vingesus, undret oss sia,
tänd dina vita ljus, Sankta Lucia. //


Trollsejd och mörkermakt ljust du betvingar,
signade lågors vakt skydd åt oss bringar.
// Drömmar med vingesus, undret oss sia,
tänd dina vita ljus, Sankta Lucia. //


Stjärnor som leda oss, vägen att finna,
bli dina klara bloss, fagra prästinna.
// Drömmar med vingesus, undret oss sia,
tänd dina vita ljus, Sankta Lucia. //

Text av Sigrid Elmblad (1924)
Musik: Teodoro Cottrau

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...