Kalat valmiina

Ehdin illalla tekemään pieniä ihmeitä.

Tai eivät nuo nyt varsinaisia ihmeitä olleet, vaan "pakolliset kuviot" tuli hoidettua. Lohet tuli graavattua, kalapatee on hyytymässä ja graavilohen kastike on tekeytymässä. Ensimmäistä kertaa myös apukokit auttoivat, joten parin vuoden kuluttua voinkin sitten heittää jalat pöydälle ja delegoida hommat muille.

Graavilohta pitää olla kahdenlaista: perinteistä, isin reseptin mukaan tehtyä isille ja sitten appelsiinigraavattua minulle. Eikä tämä nyt yhtä ehdoton jako ole kuin jääkiekossa, syömme ristiin noita kaloja. Jääkiekossa taas saamme aikaan kunnon kotikatsomo väittelyn. Pääkaupungissa on kaksi joukkuetta: Narrit ja ne joille sydän sykkii. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että on parempi tietyissä asioissa heittäytyä "aikuiseksi". Virallisesti kannatan kotikaupunkini musiikkityyliä, sydämeni sitten sykkii muuten. Ja taas on rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Kunhan muistan pysyä poissa "kotikatsomosta" kun on se paikallisottelu. En tiedä voisinko silloin olla hiljaa paikoillani kun narrivahdin selän taakse pistetään kiekko.

Kun ryhdyin aikuiseksi ja ilmoitin että kannatan kotikaupunkiani sain sellaisen pienen säälivän hymyn: se on hienoa. Nykyään ei kukaan hymyile vinosti, muusikot ovat selvästi oppineet soittamaan. Mutta kukaan ei myöskään väitä vastaan kun sanon että oli hienosti pelattu. Kotikaupunki on kotikaupunki. Siskoni tosin on muuttanut naapurikuntaan, hän ei kannata orkesterilaisia vaan hänen sydämensä sykkii. Onneksi ei jouluna tule jääkiekkoa telkkarista! Ainakaan Samu Sirkka kanavalta!

Laulukin pitäisi laulaa vielä tänään ja huomenna. Valitsin täksi päiväksi aivan loistavan monipuolisen taiteilijan esityksen erittäin kauniista, hieman uudemmasta joululaulusta. Sanat ovat Vexi Salmen. 

On jouluyö, sen hiljaisuutta
yksin kuuntelen,
ja sanaton on sydämeni kieli
Vain tähdet öistä avaruutta
pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli
Näin sydämeeni joulun teen
ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen

On jouluyö ja lumihuntuun
pukeutunut maa –
kun yhtä puhdas itse olla voisin!
Se ajatukset joulun tuntuun
virittymään saa,
kuin harras sävel sisälläni soisi
Näin sydämeeni joulun teen
ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen

On jouluyö, sen syvä rauha
leijuu sisimpään,
kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat
loistaa hämärään,
vaan mieleni on täynnä kirkkautta
Näin sydämeeni joulun teen
ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen