Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 20. joulukuuta 2018

Joulukuun kahdeskymmenes

Tänään se vihdoinkin tuli!

Siis lumi myös tänne etelään. Kyllä ihminen vaan voi innostua heti aamukuudelta kun päästää koirat aamupisulle ja tajuaa että maa on valkoisena.

Vielä iloisempi olin kun tajusin että meteorologien lupaus valkoisesta joulusta alkaa vaikuttaa aika todennäköiseltä. Säätiedotteet lupaavat pakkasta, joten kyllä tuo valkoisuus taitaa säilyä. Ei ole hetkeen tällaista joulua nähty täällä.


Lisääkin lunta lupaavat viikonloppuna, joten ehkäpä pääsen vielä kolaamaan pihaakin? Nyt naapurit ehtivät hommiin kun olin töissä.

Oli pakko käydä hieman Ilmatieteenlaitoksen sivulla kurkkaamassa viime vuosien säätiloja. Seitsemästä lämpimimmästä joulusta Helsingissä kaikki ovat olleet elinaikanani, viisi niistä jopa tällä vuosituhannella. Sodankylän viidestä lämpimimmästä ei yksikään ole sellainen jonka voisin, edes teoriassa, muistaa. Muuten top-5 kylmimmistä, puhun taas Helsingistä, on yksi tältä vuosituhannelta, mutta kyllähän nämä talvet keskimäärin ovat olleet aika lämpimiä.

Mutta tänä talvena nautimme lumesta, mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Minä tykkään!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...