Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Tuoksujen maailmaa

Kesälomalla löysin hauskan idean: Löylytuoksut luonnosta!

Koska pidän siitä että lapset tekevät jotakin ihan itse joululahjaksi kummeille ja sukulaisille, totesin että tämä olisi riittävän nopea projekti teineille toteutettavaksi.

Aloitimme siis olemattomilla kesähelteillä kukkien ja muiden tuoksujen keräämisen. Samalla tutustumme siihen miten tuoksut säilyvät kuivatussa tuotteessa.

Koska pihalla tuoksuu pionit, olivat ne yksi kokeiltavista kukkasista.


Jasmini olikin melkein jo lopettanut kukkimisensa, saa nähdä saammeko montaakaan pussia kokoon näistä kukkasista. Syreenin kimppuun emme edes ehtineet. Ruusujakin otimme talteen, kun sain nimipäivälahjaksi sellaisia. 


Kuusenkerkkiä otimme hieman, enemmänkin olisi otettavaksi tuossa pihassamme.


Siirsimme, ohjeiden mukaan, "tuoksumme", myös valkoapilat, kuivumaan lautaselle muutamaksi päiväksi.


Kaikista näistä kokeiluistani koivunlehdet olivat minusta esteettisimmät ja tuoksuivat parhaiten.

Pussukoita eivät lapset kuitenkaan jaksaneet tehdä, joten säästän koivunlehdet joulusaunaan. Katsotaan mitä lapset sitten keksivät jouluksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...