Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

EFiT 3

Tarina jatkuu... / Vi fortsätter...

~17

Pikkuhiljaa oli aika aloittaa illallisen valmistelu. Hurja määrä biojätettä syntyy kun kuorii lantun, muutaman porkkanan ja perunan ja pari sipulia. Onneksi komposti on vielä "hereillä". 

Det börjar vara dags att förbereda middagen. Otroligt hur mycket bioavfall det blir då man skalar en kålrot, några morötter och potatisar och ett par lökar. Tur att komposten ännu äe "vaken"




~18

Istahdin hetkeksi ja sytytin ensimmäisen kynttilän. Kissataloudessa kun kynttilää ei voi jättää hetkeksikään niin jouduin istumaan sohvalla valvomassa liekkiä. 

Satte mig en stund och tände det första ljuset. I ett hem med katt lämnas inte ljuset oövervakat en endaste sekund, så jag måste sitta på soffan och övervaka lågan. 



~ 19

Ulkona on pimeää, joten kävin sytyttämässä kynttilän lyhdyssä, niin että kätköilemässä ollut loppuperhekin löytäisi kotiin

Det är mörkt ute, så jag tände ett ljus i lyktan, så att resten av familjen hittar hem. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...