Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 19. joulukuuta 2019

Kausimaku

Joskus heräteostos on onnistunut kokeilu.

Kaupassa huomasin Dumlen kausimaun. En ole Dumlen ystävä, mutta karpalo jotenkin kuitenkin oli minusta kiva ajatuksena. Siispä ostin pussillisen. Ja olin koukussa.

Päätin sitten maistattaa karkkeja ratsastajalla, hänkin piti niistä, töissäkin työporukan mielestä olivat hyviä. Partiolaisen mielestä maistuivat vadelmalta, mutta hänkin piti. Mieheni sentään tuomitsi ne "ihan ok:si", eli ei ihan täysiä pisteitä häneltä.

Minusta nämä nyt kuitenkin ovat ylivoimaisesti parhaat Dumle-karkit!

Fazerin toinen uutuus on Vihreitä Kuulia suklaakonvehdit. Alan olla hieman kyllästynyt näihin "sekoituksiin". Turkinpippuria on tungettu jäätelöön, Dominoihin, suklaaseen... ja se on sentään herkkuani. Vihreitä Kuuliakin tuntuu löytyvän ihan joka hyllystä. Enkä todellakaan pidä niistä! Vaikka niitä olikin mummin luona joka joulu.

Päivän tehtävä:
"Ajattele ystävää"

Maistui muillekin



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...