Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Svenska dagen

Uusin blogini on sitten nähnyt päivänvalon. En saanut yöllä nukutuksi kun mietin mitä kaikkea voisin tänne naputella, mutta jospa nyt yrittäisin hieman hillitä itseäni enkä heti kiustata teitä kaikilla jouluajatuksillani. Siinä voi mennä joltakin toiseltakin yöunet!
Virallinen syy blogin aloittamiseen on että saisin itselleni kerättyä lempireseptejäni ym yhteen paikkaan. Tuo joulumappini kun alkaa olla niin pullollaan tavaraa etten kohta löydä mitään siitä. Suurimman osan resepteistä olen kuitenkin ottanut netistä, joten tännehän ne kuuluvatkin.

Eilinen projektini, blogisuunnittelun lisäksi, oli piparkakkutaikinan tekeminen! En ole koskaan aiemmin sellaista tehnyt, saahan noita kaupasta ihan näppärästi pakastealtaasta ja olen kuvitellut että se olisi jotenkin hirveän hakala tehdä. Päätin kuitenkin kokeilla, kun ajattelin että tyttäreni ehkä tahtoo tehdä kummitädilleenkin piparin. Vegaaniversio siis peliin! Eikä vegaantaikinaa saa ainakaan Salon Cittarin pakastealtaasta (tai voihan saadakin, en ole katsonut)

Käytin apunani (vegaaniystäväni lisäksi) Myllyn Paras sivustoa. Ja tietysti lapsityövoimaa, sellaista kannattaa aina käyttää! Saa tartutettua jouluhörhöilyn heihinkin ihan pienestä pitäen. Siskoni on tämän asian suhteen tehnyt aivan loistavaa työtä, kaksoset ovat lauleskelleet joululauluja ja monta kuukautta. Olen niin ylpeä heistä!

Meidän piparitaikina:
2 dl tummaa siirappia (ei oltu eritelty minkä väristä, joten päädyin tummaan)
2 dl sokeria (joka olisi saanut olla tummaa, mutte eipä ollutkaan kotona vaikka luulin)
300 g margariinia (maidotonta siis)
1 pss piparkakkumaustetta (Santa Maria oli ainut jota kaupasta löytyi)
1 dl appelsiinimehua (päädyin täysmehuun, en pidä niistä vesilitkuista)
1 dl kaurakermaa (kun kerran ollaan vegaanilinjalla, Go Green oli merkki)
2½ tl soodaa
12 dl erikoisvehnäjauhoja (kaipa se tavallinen vehnäjauho on ihan samaa tavaraa)

Ohjeessa käskettiin kiehauttamaan siirappi, sokeri ja mausteet, mutta meillä luettiin hieman vauhdikkaasti reseptiä, joten rasvakin oli mukana. Ei se haitannut menoa mitenkään.
Kun keitoksemme oli levittänyt taivaallisen tuoksunsa koko keittiöön ja jäähtynyt lisäsimme loput aineet ja tehosekoitin vaivasi taikinaa. Nyt tuo ihanuus on ollut jääkaapissa eilisestä ja kunhan saan apukokit kotiin leiriltä ja hallista niin siirrymme vaiheeseen kaksi: älkää syökö koko taikinaa koska siitä on saatava uuniinkin jotakin.

Voisiko joku kertoa minulle mikä kumma reaktio uunissa tapahtuu taikinalle? Miksi piparkakut ovat niin tylsiä kun tietää miten herkullista taikina on?

6 kommenttia:

  1. Kiitos Ulla blogista, i väntan på julen :)

    VastaaPoista
  2. Ei ne ole tylsiä kun koristelee pikeerillä :)

    VastaaPoista
  3. siinäpä koristeluvinkki tylsiin pipareihin...

    http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=77151

    Eija

    VastaaPoista
  4. Oi kuulkaas, kyllä nuo tuosta vielä muuttuvat "ei niin perinteiseksi pipareiksi", enköhän jo illalla paljasta jatkoja, mutta kun se maku...

    VastaaPoista
  5. Eija, nuo ovat ihania, taidankin tehdä työkavereille joulupipareita :D

    VastaaPoista
  6. Ulla...kuvia sitten myös :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...