Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Piparkakkuja

Keittiössä on vietetty tovi, mutta nyt on koko taikina kaulittu pipareksi!
Hieman löysä tuo taikina oli, tai tahmea ehkä kuvaa paremmin taikinaa, en tiedä johtuiko vehnäjauhojen vähyydestä vai onko tuo munan korvaaminen mehulla se ratkaiseva tekijä? Hyvän makuinen oli ainakin, joten siinä mielessä voin suositella. Jatkossa taidan kuitenkin käyttää Sunnuntain taikinaa taloihin ym projekteihin. Helpommalla pääsee ja kun niitä taloja kuitenkaan ei yleensä syödä, tai jos syödään ne maistuvat jo pölyltä, niin satsaan mielummin valmistaikinaan.

Mutta saatiin tuosta taikinasta hienoja pipareita jotka maistuvat ihan joululta. Varsinkin isot muotit olivat kovassa käytössä kun tavoitteena oli saada aikaiseksi "ikkunapipareita". Tytöt siis nauroivat kun tekivät toinen toistaan uskomattomampia taideteoksia. Kirhavimuotilla oli selvästi liian lyhyt kaula, elefantilla liian lyhyt kärsä, eikä lumiukollakaan ollut hattua pääsä. Mielikuvitus siis pääsi valloilleen ja hihitystä riitti. Varsinkin kun hieman epäilin erään elefantin terveydentilaa, koskaan en ole sellaista kärsää elefantilla nähnyt, onneksi. Olisi varmaan aika tukalat oltavat fantilla jos kärsä on kolmekertaa pidempi kuin eläin.
 

Ikkunapipareitakin syntyi. Olen aiemmin käyttänyt pehmokarkkeja ikkunantekoon, nyt päätimme murskata Pirkan tikkareita "reikiin". Ainakin nuo tikkarit maistuivat hyvältä myös ikkunamuodossa, varmaan on reippaasti kaikenmaailman aromivahvisteita ym lisäaineita käytetty. En jaksanut lukea pussinkylkeä, olisin vaan masentunut. Ikkuna siis tehdään piparkakkuun tekemällä valmiiseen taikinapipariin, joka jo odottelee pellillä, muotilla tai veitsellä sopiva reikä. Reikä täytetään karkilla, tai meidän tapauksessa tikkarisilpulla, ja piparit paistetaan normaalisti.

Sitten se suurin taika onkin että malttaa antaa piparin jäähtyä kunnolla ennenkun se irrotetaan leivinpaperista.Jos karkkimassa on hiemankin lämmintä vielä, saa koko piparkakun repeytymään.



Nyt on edessä vielä pipareiden koristelu. Tosin noita menee tällä hetkellä sellaisella vauhdilla suuhun, että voi olla ettei koristettavaa jää. Herra kävi kuitenkin kaupassa ostamassa DrOetkerin valmista sokerikuorrutetta, sillä on koristeltu neniä ja piparkakkuja. Tosin yhtään kuvaa ei koristelluista pipareista ole saatu, ne kun myös häviävät suoraan vatsoihin. Pääasia tietysti että on ollut hauskaa, viis kuvista.

Ja kiitos Eija linkistä, koristelin isännälle pari piparkakkua kanssa.

Nyt tekemään mokkaruutuja, huomenna vietetään luokassa Isänpäivää. Sekin kuuluu tähän joulunaikaan nimittäin. Se isänpäivä siis.

Trevlig Svenska dagen!

2 kommenttia:

  1. Ihana idea noi ikkunapiparkakut! Et kai pane pahakses jos esittelen ton idean omassa blogissani? Mainitsen tietenkin että idea on täältä :))
    (http://tule-joulu-kultainen.blogspot.fi/)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...