Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 14. marraskuuta 2011

75 ihanaa reseptiä

Nyt olen ehtinyt tutustumaan jouluiseen Leivontaan lehteen (ja korjaan nyt sitten sen nimen muotoon Leivotaan :D) oikein kunnolla. Olen ihan positiivisesti yllättynyt. Yleensä noissa lehdissä on monta reseptiä jotka voisi teoriassa yrittää toteuttaa, mutta jää sitten kuitenkin kokeilematta koska raaka-aineet ovat sen verran ihmeellisiä että jo niiden löytäminen vaatisi aikamoisia ponnisteluja. Eksoottisin raaka-aine joka silmiini osui kun luin tuota lehteä oli kondensoitu maito. Sitä ei ehkä ihan tuosta työpaikkani lähikaupasta saa. Kokoa kaupalla on suuremman R-kioskin verran, palvelu sen sijaan aivan huipputasoa. Varmaan hankkisivat sitä kondensoitua maitoakin jos pyytäisin? Omasta lähikaupasta sitä voisikin jo saada, taitaa olla ihan supertasoa tuo kauppa, toinen ihan vaan tavallinen marketti, mutta epäilen että sieltäkin voisi saada. Ja ainakin saa sitten cittarista, huomaatte varmaan mikä bonuskortti meidän perheessä on se ykkönen. Osittain johtuu kyllä siitäkin että se vihreä korttini katosi. Se olisi nyt noudettavissa sieltä vihreästä kaupasta, mutta Leppävaarasta. Ei ole ollut asiaa sinne tänään ja eilen oli vihreäkin kauppa kiinni.

Mutta tuo lehti. Ohjeetkin olivat ihanan selkeät ja yksinkertaiset. Ei sellaista: lämmitä maito 27,32 asteiseksi Fahrenheitin asteikolla ja lisää 19,4 grammaa suolatonta kurjenmaidosta tehtyä voita. Ihan perusohjeistusta ilman että lukian älykkyysosamäärää kuitenkaan siinä sivussa kyseinalaistetaan.

Reseptitkin olivat positiivinen yllätys. Niitä oli paljon ja lähes kaikki sellaisia että voisin kokeilla. Ja vaikka yleensä hyppään "tylsien" haastattelu sivujen yli, nyt huomasin lukevani niitäkin. Muffinsivuokiakin vertailtiin, oli Ohlsonin Clasun kaupasta tavaraa siinä missä erikoisliikkeestä hankittujakin. Eli jokaiselle jotakin ja eri hintaluokissa. Tosin aika hyvin nuo naapurimaan lahjat Suomelle oli esillä, mutta annetaan se anteeksi. Minä pidin ajatuksesta ettei jokainen tuote ollut Kokkipuodin hyllyiltä poimittu. Näissä ruokalehdissä kun aika usien tuntuu olevan ideana: mitä kalliimpi erikoishärpäke, sitä parempi.

Lehteen sai tutustua erikoishintaan ja seuraavatkin 3 lehteä saisi hintaan 9.90. Normaalihinnaksi väittävät 6,95, nähtäväksi jää myyvätkö sitä oikeasti kaupassa sillä hinnalla jatkossa.
Taidan kuitenkin sortua tilauksen puolelle, seuraavassa numerossa sitruunaherkkuja. Ja jos joku muu nyt innostui (en saa provisiota) niin säästän teidät googlaamisen tuskalta. Linkki tarjoukseen tästä.

Kivalle lehdelle annan neljä joulupuuta viidestä mahdollisesta. Ja innolla odotan seuraavaa numeroa.
Vaikka siihen ei luvattukaan joulureseptejä.

2 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä hyväntuulen päivitys, vieläkin hihityttää sun vihreä kortti kertomus. Täytyykin tilata tuo lehti (ja jostain tilata aikaa kokeilla niitä respetejä samalla). Lehti muuten on leivotaan, ei leivontaan (t. kielipoliisi, joka kirjoitti nimen pienellä kirjaimella, mikä sekin on virhe...).

    VastaaPoista
  2. Puolustuksekseni sanon: Siinä on hintalappu nimen päällä (todistusaineistoa löytyy kohdasta uusia tuttavuuksia), mutta tunnustan että kyllä se nimi muuallakin olisi nähtävissä. Se selittää miksi en nopeasti googlaamalla löytänyt vaan hain kustantamon nimen kautta :D Kiitos korjauksesta!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...