Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Ruoka-aakkoset: O


Omenasose kinkun ja lanttulaatikon kanssa tuli ehdotuksena. Enpä ole ikinä ajatellut, mutta miksipä ei. Voi olla oikein hyvää! Chilihilloa sen sijaan olen maistanut kinkun kanssa. Se on hyvää. 

Olen kerran elämässäni maistanut ostereita ja ne eivät kyllä tehneet minkäänlaista vaikutusta minuun. En osaa sanoa oliko syy kokoissa vai minussa, mutta niillä saavat muut herkutella. Luovun omasta osuudestani. 

Tähteistä pääsee näppärästi eroon kun tekee omeletin eli munakkaan. Hyvä ehdotus tämäkin. 

Vaikka en itse juo olutta se oli monta vuotta osa jouluani kun tein Kipparille joulukalenterin jossa joka päivä oli uusi olut tarjolla. Muutamaan vuoteen en ole viitsinyt kantaa selkä köyryssä pulloja kotiin, mutta jospa ensi vuonna pitäisi taas ryhdistäytyä?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...