Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (16.12)

On aika miettiä joulukukkia.

Hyasinttini ovat päättäneet että tahdon ihailla juuria ja hattuja. Äärettömän hitaasti itse kukat tuntuvat heräävän henkiin. Jonkinlaista alkavaa lehdistöä on aavistettavissa, mutta ei toivoakaan että nuo kuukisivat jouluksi.

Löysin kuiten saksalaisesta ihmekaupsta itselleni jouluruusun, joten nyt on joulukukka tilanne hyvä, joskin hyasintin tuoksu puuttuu. Se järjestynee kun käy kaupassa. Saksalaisessa kaupassa myytiin myös amarylliksiä leikkookukkina, pitää varmaan hankkia sellainenkin.

Hinta-laatusuhde taas taattua saksalaislaatua!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...