Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (23.12)

On aika nostaa kuusi sisälle!

Meillä se tarkoittaa ihan kotimaista, metsässä kasvanutta vihreää puuta. Ei viljeltyä tanskalaista, ei Stockmannin muovista, eikä edes valkoista design luomusta. Ihan perinteinen metsäkuusi on minun makuuni.

Trendi tänä vuonna on kuulema rangat. Toki uskon, että kun kuusen koristelee, ei kukaan huomaa onko siina havun havua. Eikä tuollainen tietysti varise, mutta ei se myöskään voi tuoksua kunnolla!

Ja tämän palopuheeni jälkeen voi kertoa että vietän jouluaattoa rakkaittseni kanssa tekokuusen äärellä. Ihan taatusti tulen rakastamaan sitäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...