Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (9.12)

Kohta tulee pakkaset ja lumi.

Ainakin toivon että tulee. Joka tapauksessa on aika aloittaa pikkulintujen ruokinta, ne ovat jo käyneet muistuttelemasta asiasta. Koko talvikauden kestävä projekti siis edessä. 

BirdLife Suomi-sivuilla on listattu millä herkuilla saisi minkälaisia "vieraita" käymään. 

  • Tiaiset: auringonkukansiemen, maapähkinä (pienet lajit suosivat murskattua pähkinää), rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.
  • Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiainen: auringonkukansiemen, maapähkinä (monille kelpaa parhaiten murskattuna).
  • Keltasirkku: kaura, auringonkukansiemen (kuorettomana), hirssi.
  • Varpunen ja pikkuvarpunen: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna), kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja pötköt.
  • Mustarastas: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna helpompi syödä), rasva ja tali, hedelmät ja marjat.
  • Kuukkeli, närhi, varis ja harakka: auringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali.

Meillä kyllä variskille ja harakoille kelpaa ihan mitä vaan, ei niitä tarvitse houkutella. Sama koskee oravia: aina paikalla. 

No, toisealta ne isommat linnut siivoavat jonkiverran tuota maata ruokinta-automaatin alta, joten hieman hyötyäkin heistä on. 

Keväinen vieras





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...