Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Lahjottu

En avaa joululahjojani ennen aattoa!

Se on sääntö josta ei lipsuta, joululahjat avataan aattona ja sillä siisti. Tänään kuitenkin siirsin saamani lahjat uuteen pussiin jonka toimitusosoiteeksi oli pistetty Korvatunturi. Palautuvat sitten aattona minulle. 

Yksi paketeista herätti kyllä uteliaisuuteni


Ja kun nostin sen käteeni, huomasin että laatikossa oli katseluaukko: näin lahjani. Olisin tietysti voinut olla aikuinen ja siirtää pakettini lahjasäkkiin ja unohtaa mitä olin nähnyt, mutta olin tuhma ja avasin lahjani. 


Vaikka tontut katsovat, lasken sen varaan että pukki antaa anteeksi. Huomenna aamukahvi mahtaa maistua hyvältä!


Lämmin kiitos ystäville lahjoista. Osa osottaa vielä paketeissa, niin kuin niiden kuuluukin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...