Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen, joka ei saa suututtaa lukijoitani sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan. Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan, älköön kukaan sitä karkottako.
Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,
C.D.
Joulukuussa 1843.
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
Joulun tehtävälista (24.12)
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla..."
Kello 12.00 Suomen Turku julistaa joulurauhan. Siihen mennessä pitää paketit olla paketoituina ja ruoat tehtynä, koska sen jälkeen on Joulu!
"...ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään..."
On siis aika hiljentyä ja rauhoittua joulun viettoon.
Lapsille tämä on pitkä päivä, kunnes Pukki jossakin vaiheessa ehtii perille, myös meille, ja päästää päivän tärkeimpään asiaan: saamme ihailla lasten sädehtiviä silmiä.
Syksy on tullut, joten puikot heiluvat. Neulova Ninja sivuilta löysin valepalmikon ohjeen 4 jaolliselle silmukkamäärälle. Koska valepal...
e-mail
shelwoods (at) gmail.com
Joulu on joskus helmikuussa, joskus syyspimeässä syyskuussa, kun niiksi tulee ja järvet jäässä sisällisesti, meissä. Minä pystytän aina silloin tällöin joulupuun kun sattuu ja juhlamieli yllättää - sisällisesti, varkain - ja sieppaan sen taas pois kenenkään huomaamatta vaikka kesken juhlan kun senkertainen juhlamieli on palanut loppuun. Sillä tavalla se ei kulu, ei kuivu eikä varise. Joulu on, kun joku nostaa katseensa, ojentaa kätensä. Kun rakastettu kävelee kadun yli eikä vielä, ei vielä huomaa. Kun lapsi liikahtaa maailman kohdussa ja sanoo: - Minä tuon rauhan ihmisten keskelle, minä tulen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti