Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Jopa pingviinit sulaa

Jatkan tätä juhlateemaamme.

Partiolaiseni on siinä mielessä ihana, että kun kerroin hänelle että tahtoisin tällaisia, hän totesi: ok, minä teen


Mikä minusta on vielä oudompaa on, ettei hän tahtonut kuin vilasta miltä ne näytti, kun viikkoa myöhemmin oli aika toteuttaa, hän ei suinkaan avannut konetta vaan oliivipurkin ja ryhtyi töihin. 


Oliivit on täytetty Creme Bonjourilla. Juustot ovat rippilapsen lempparia. Valkohometta. Ja pingviinit olivat minun, ja vieraiden suosikkeja. Tosin helle sai vatsat sulamaan, vaikka lautasen alla oli 2 kylmäpatruunaa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...