Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Luukkuja

Tänään sai avata ensimmäisen luukun!

Minullahan se tietysti tarkoitti montaa eri "luukkua". Partiolaisten kalenterissa alkoi joulukoristelu, oveen ilmestyi kranssi.

Aamulla join kupillisen "Hello Sunshine" yrttiteetä. Enemmän kyllä yrttijuomaa kuin teetä, mutta ihan hyvän makuista. Jännityksellä odottelen huomista teetäni.

Aasikalenterista opin "totuuden": "Kun aasit huutavat erityisen paljon ja heiluttelevat korviaan ne ennustavat sadetta, varsinkin kuurosateita" Robert Merry's Museum, marraskuu 1844. Ovat aasit varmaan eilen heilutelleet korviaan koko päivän, eilen on satanut (lunta) nimittäin koko päivän!

Kunhan saan lapseni kotiin treeneistä lähdemme tutustumaan uuteen kirjaamme. Sitten onkin päivän "luukut" avattu, myös netissä.

Illalla voisi miettiä saisiko valosarjoja hieman viriteltyä jo ulos, nyt on joulukuu, joten jopa tuon kesäihmisemme pitää heltyä ja suostua koristeluun.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...