Aika loppuu!

Huomaan ettei ole aikaa!

Istua tietokoneen ääressä naputtelemassa blogitekstejä ei nyt mitenkään ole priorisointilistani kärjessä.

Eilen istuin puoli yötä paketoimassa lahjoja ja sama urakka on edessä ensi yönä. Syy tähän luonnollisesti lapset, eiväthän he tietenkään saa nähdä että äiti paketoi, kuten en minäkään katso kun he paketoivat. Pitäähän illuusio pukista säilyttää. Olohuoneen pöytä on yhtä työmaata jota kukaan ei taida käyttää? 

Paketointi sinäänsä on aika nopeaa ja hauskaa puuhaa, ongelmana on tänä vuonna tuo ruonosuoni, se kun ei syki. Huomaan pähkäileväni tuntitolkulla riimejä, ne kun ei vaan ota onnistuakseen. 

Pari pätkää on tullut kirjoitettua, mutta vielä puuttuisi muutama teksti. No, onhan ilta pitkä! Huomaan muuten että nyt se joulu iski oikein kunnolla tajuntaani! Olin jo kertonut lapsille ettei joululahjoja tänä vuonna tule koska olimme matkoilla. Se oli tämän vuoden lahja. Juupa juu, yritys hyvä kymmenen.