Joulukirjassamme on 25 lukua, joten satu loppuu vasta tiistaina. Tässä kävi ihan kuten toivoinkin, meillä on luettu satua joka ilta ja lapset ovat välillä lukeneet äidilleen. Koskaan ei ole liian vanha saduille, ainakaan jouluna.
Kyseessähän on siis Ulf Starkin Jul i Stora Skogen. Tarina kertoo kiukkuisesta Vrese-tontusta ja metsän eläimistä jotka odottelevat Pukkia. Eva Erikssonin kauniit kuvat ilahduttavat joka aukeamalla, joten myös se joka ei lue istuu mielellään katsomassa kuvia. Eli tiivis tunnelma on taattu.
Teilläkin on kalenterit käytössä ihan selvästi. Kyselyn perusteella voin olettaa että kaikki lukiani seuraavat joulun tuloa kalenterin avulla, osa perinteisesti osa netitse. 11% teistä väitti ettei tarvitse kalentereita. Totta sekin, tulee se joulu joka tapauksessa...huomenna!
.JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti