Historian havinaa

 Ruoka syödään silmillä.

Kyllä se vaan on totta, että kauniisti katettu pöytä ja hyvä seura on jo puolet ruoasta. Töissä tulee usein viskattua joku väritön eines mikroon, kun kello kilahtaa, ruoka napataan esille ja haarukoidaan suuhun. Sitten taas jatketaan. Ruoasta tulisi nauttia. Siksi varmaan monessa pakkauksessa on se tarjoiluehdotus?

Tarjoiluehdotus viihdytti minua parisen vuotta. Tunnustan että jäin kaipaamaan blogia, varsinkin jos oli ollut rankka päivä ja sattumalta löytyi uusi päivitys sivulta, se oli kuin rakkolaastari varpaassa pitkän kävelylenkin jälkeen uusissa kengissä. 

Aina välillä, harvakseltaan, palaan nostalgiaretkelle sivustolle. Osa teksteistä sai minut aikoinaan nauramaan kyyneleet silmissä, edelleen ne saavat minut hymyilemään. Jos ette ole koskaan käyneet, käykää ihmeessä katsomassa. Vanhimmista teksteistä löytyy ne parhaat helmet. Ainakin minun mielestäni. 

Löytyykö muita hauskoja blogeja?

Ruokaa tuokin