Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 15. lokakuuta 2015

Aina vaan aikaisemmin

Vaikka rakastankin joulua niin tämä on jo minullekin liikaa.

Kävin kaupassa syyskuun puolella ja otin silloin nämä kuvat. Ensimmäiset joulukalenterit olivat tulleet kauppan. Siis syyskuussa!

Ymmärrän toki että kilpailu on kovaa, on legokalentereita niin tytöille kuin pojille, Schleich tallikalenteria, Brio junakalentereita, muovailuvahakalenteria, Muumeja, Hello Kittyä, Littlest Pet Shopia, Playmobilea... valikoima on loputon! Mutta miksi ihmeessä jo syyskuussa?


Joulukalenterin ensimmäisen luukun saa avata joulukuussa.Adventtikalenterin ensimmäisen luukun saa, tänä vuonna, avata jo marraskuun puolella, mutta tietääkseni vain partiolaisten kalenteri on tällainen ihanuus. Jos kalenteri ostetaan syyskuussa niin kuinka moni lapsi jaksaa odottaa 2½ kuukautta sitä että ensimmäisen luukun saa avata?

Muutenkin hieman kyllä ihmettelen kulutusjuhlaa. Kun itse olin pieni oli kalenterin luukun takana kuva jota ihailtiin. Joissakin perheissä oli vanhempien tekemä "lahjakalenteri" josta lapsukaiset saivat yhden pyyhekumin tai vastaavan pienen ihmeen. Se vasta hienoa olikin! 

Suklaakalenteritkaan eivät ole samanlaisia kuin minun lapsuudessani. Nyt on Fazerin kalenteria, Mars kalenteria ja niin edelleen. Jopa salmiakkikalentereita on tarjolla. 

Monellakohan nykylapsella on tavallinen "kuvakalenteri"? Edes vaihtoehtona. 

Siinä missä joulukalenterit lapsuudessani maksoivat muutaman markan, saa nykykalentereista maksaa useita kymppejä. Mutta sitten lapsukainen saakin uuden lelun joka päivä. Meneehän se lahjojen odottelu tietysti niinkin.

Itse ostan partiolaisten adventtikalenterin tänäkin vuonna. Ja nautin siitä että saan katsella uutta kuvaa joka päivä. Vielä pitää malttaa reilu kuukausi että saa ensimmäisen luukun avata! Tosin enpä ole kalenteriakaan vielä nähnyt kuin kuvassa. 

4 kommenttia:

  1. Mäkin näin eilen Sittarissa noita Legon joulukalentereita ja joku pikku tyttö isälleen ihmetteli, miten niitä on jo tähän aikaan. Joku toinen olisi varmasti jo alkanut "vaatia" sellaista itselleen, mutta ei tuo tyttö :D.

    Mietin kans sitä miten joku lapsi jaksaa odottaa noin pitkään jos tietää, että kotona on joulukalenteri ja jos se on piilotettu, varmasti kurkitaan kaikki kaapit jos se jostain sattuisi löytymään.

    Nykyään tosiaan on ihan hirveästi kalentereita. Kyllähän sillonkin kun oon ite ollut ala-asteella, (ysärin alussa) oli suklaa-, kuva-, tarra- ja tavarakalenteri, mutta silti tuntuu että nykyään niitä on niin paljon enemmän ja pitää koko ajan kehitellä myyvempiä kalentereita. Musta on ihan jäätävää maksaa joulukalenterista jotain 10-20e :o. Osa varmaan paljon enemmänkin.

    Miehen äidiltä sain viime vuonna nimipäivälahjaksi Cupsolo -kahvikalenterin. Ite taisin viime tai toissa vuonna ostaa jonkun 1e suklaakalenterin, sellaisen mitä oli lapsenakin :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vuosikymmeniä tehnyt miehelleni olutkalenterin, tulee sillekin tietysti hintaa, mutta kuitenkin itsetehty :)
      Jotenkin minusta kuitenkin jäkyttävää (markkaan kun vertaa, tiedän ettei niin saisi tehdä) miten kalliita nuo kalenterit ovat. Nehän ovat jo hieno lahja itsessään, harva lapsi niitä kuitenkaan sellaisena arvostaa

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Itse en nykyään juurikaan markkaan vertaa, mutta aluksi tuli verrattua paljonkin. Joistain asioista tulee kyllä mieleen paljon ne maksoivat markka-aikana (esimerkiksi kampaaja, leffat, keikka- ja festariliput).

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...