Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 19. lokakuuta 2015

Mustikkaa ja vadelmaa

En ole käynyt Alkossa aikoihin.

Tänään kun kuljin oven ohi, silmääni osui glögihylly. Pakkohan minun oli mennä sisälle ihmettelemään tuotteita.

Blossan tee-glögipullon kuvituksessa oli koira, muuten en kyllä innostunut ollenkaan pullosta. Vaaleat glögit eivät ole minun juttuni.

Loimun vuosikertapullo oli kullankeltainen mutta minua kiinnostanut maku jäi arvoitukseksi. Pullon väri vei ajatukseni lakkaan, mutta itse pullossa ollut teksti ei tukenut ajatustani. Ei aavistustakaan mitä olisi tämän vuoden maku, mustaherukka? Punainen, makea, mustaherukkainen luki hyllyn reunassa. Pyysin myyjää avuksi, mutta ei hänkään osannut auttaa, heillä ei ole vielä ollut glögi koulutusta. Se sentään sai hymyn huulilleni, joskin minusta olisi ihan kiva että koulutus olisi jo ennen kuin tuotteet tulevat myyntiin, mutta ajatus glögikoulutuksesta oli ihana. Onhan tuota glögikautta tosin vielä jäljellä, joten ehkäpä ensi kerralla osaavat autta? Myyjä epäili että tuote olisi punaviinipohjainen, uskon että hän on oikeassa jos väri kerran on kuvauksen mukaan punainen. 

Päädyin sitten nappaaman mukaani Lumoava mustikan ja vadelmanmakuisen Jouluglögin. Mustikkaglögistä pidän ja vadelmaa ja mustikkaa olemme joskus sekoittaneet keskenään kuningattareksi. 

Pitäisikö glögikausi avata? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...