Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Oliiviperunat tai sitten ei

Hehkutin naamakirjassa uunissa hautuvaa paistia.

Heti tuli ystävältä lisukeresepti. Eli seuraavaksi ystävän perunaresepti. Hieman muunneltuna koska partiolaiseni (se luistelija, jolla on uusi "titteli") ei pidä liian mausteisesta ruoasta. Siispä on chiliä hieman pehmennetty.

Ystävän oliiviperunat

perunalohkoja
suolaa
mustapippuria
sitruunamehua
oliiviöljyä
Piri piri maustetta (=cayennepippuria, sipulia, valkosipulia, appelsiinin- ja sitruunankuorta, musta- ja viherpippuria, suolaa, chilijauhetta, paprikaa, sitruunajauhetta, laakerinlehteä, korianteria, basilikaa, oreganoa ja rakuunaa (se ei maistu))
Pirkka kivettömiä mustia pikkuoliiveja

Perunalohkot uunivuokaan, maustetaan suolalla, pippurilla, sitruunamehulla ja oliiviöljyllä. Pinnalle vielä hieman piri piriä. Paistetaan 200 asteessa n. ½ tuntia. Lisätään oliivit ja paistetaan vielä n. 15 min

Ja arvatkaa vaan oliko mustat oliivit loppu, ensi kerralla sitten niiden kanssa. Näinkin olivat ihan hyviä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...