Oi vapauden tunnetta!
Kevät etenee vaudilla, nyt sen huomaa myös moottoritiellä. Tänään oli vihdoinkin se kauan odotettu päivä. Eilen menimme kimppakyydillä töihin mieheni kanssa ja kotimatkalla herra kommentoi että alkaa olla sen verran kuivaa että kohta kyllä se tapahtuu.
Tänään sitten muuttuvien nopeusrajoitusmerkkien taulut loistivat kauniina: 120! Eikun hetkeksi kaasu pohjaan ja sitten vakionopeudensäädin päälle. Tästä huolimatta oli vielä muutama hätäinen joiden oli a) näytettävä että bensamoottorissa riittää vääntöä tai b) halusivat esitellä että kyllä kolmekirjaiminen kulkee kovempaa kuin viisikirjaiminen. Jeps, molemmat ohimenneet olivat samaa merkkiä.
Muutenkin kevät on taas ottanut harppauksen eteenpäin. Pihalla on selvästikin joku ehtinyt tekemään pienen ojan, vettä on siis päivällä ollut pihalla sen verran että sille on jouduttu tekemään oma pakenemisreitti. Ja linnutkin visertelivät siihen malliin että kohta on muninnan aika.
Ikkunalaudalla yrtit olivat kääntäneet "naamansa" kohti aurinkoa.
Ja olohuoneessa komeilee 20 uuta tulppaania. Kyllä, nyt on kevät!
P.S. Lempikaupassani on hidaskassan lisäksi tarjolla myös Sinkkukoreja. Ei niin että olisi tarvetta korille, mutta idea on hauska. Kuten hidaskassan nojatuolit ja (ilmainen) kahvitarjoilu.
.JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti