Ystävät
Ystävät ovat niin korvaamattomia, että eihän tätä edes tarvitse selittää?
Silloin joskus aikoinaan, kun muutimme yhteen tulevan mieheni kanssa, tarjosimme jouluglögiä aaton aattona periaatteella: avoimet ovet. Siihen aikaan 42 neliöön pystyi ahtaamaan loputtomasti ihmisiä. Nykyään tilaa olisi hieman enemmän, mutta ysävienkin aika on kortilla, joten perinne jossakin vaiheessa vaan loppui. Pitäisiköhän yrittää elvytellä, silläkin uhalla että juon litratolkulla glögiä itse? En vaan kyllä tiedä mihin rakoon sen saisi tungettua, lasten rajoittavien aikataulujen takia, mutta oikeasti...!
Siirrytään teidän ehdotuksiinne ennen kuin muutun liian nostalgiseksi:
Yösyöminen
Aivan loistava ehdotus! Onkohan mikään muu aika vuodesta niin jääkaapilla käymisen kulta-aikaa kuin joulu? Tummaa joululimppua jonka päässe sinappia, siihen päälle kinkkua ja sen päälle vielä suolakurkkua. Tai jos ei jaksa jääkaapille saakka niin pöydällä on pähkinöitä.
Tästä sitten seuraa se toinen ehdotus:
Tästä sitten seuraa se toinen ehdotus:
Ylensyöminen
Tämä taas on se vähemmän mukava puoli joulussa. Voi kunpa oppisin...
Yhdessä oleminen
Se on sitä joulua, ihan oikeasti. Se ja sama mitä ruokaa tarjotaan, onko pölyt pyyhitty ja löytyikö sitä kuusta lainkaan huoneen nurkkaan. Missä perheeni on, siellä on joulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti