Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 4. lokakuuta 2012

H niin kuin homejuusto


Homejuusto piparit


Sinihomejuusto ei kuulu herkkuihini, en todellakaan pidä siitä mausta, vaikka valkohome kyllä käy. Hieman kuten glögissäkin: olen värirasisti.Piparkakutkin syön mieluummin taikinana kuin valmiina tuotteena. Mutta homejuusto pipareista tykkään. Resepti oli jo viime vuonna täällä, joten voitte bongata sen arkistojen kätköistä.

Isi tykkää kun joulupöydässä on juustotarjotin illalla. Kukaan ei oiekin jaksaisi syödä yhtikäs mitään, mutta ainahan juustoa mahtuu johonkin koloon.

Teidän ehdotuksenne olivatkin taas oikein hauskoja:

Herodes

Tämä oli kai se hyypiö joka säikähti itämaan tietäjien kuningasviestiä ja käski tappaa kaikki poikalapset? Ei mikään miellyttävä herra, ainakaan tuon tarinan perusteella. Unohdetaan hänet.

Himmeli

Himmelin kuuluu tehdä rukiin oljesta, olen oppinut. Miksi ruis on parempi kuin esin kaura on minulle mysteeri, mutta näin siis asiantuntiat väittävät. Alunperin näitä on tehty takaamaan hyvä sato seuraavalle vuodelle. Mitä isompi himmeli, sitä suurempi sato. Ennen himmelit olivat kertakäyttötavaraa, joka jouluksi tehtiin uusi, entistä hienompi, himmeli.

Ellei kotona satu olemaan olkia, voi himmelin tehdä myös mehupilleistä. Ohjeet löytyvät esim täältä

Heinä

Ei kuulu minun jouluuni. Talilla tuota tietysti on ja oletusarvoisesti Jeesuksen patjana oli heinää? 

Härkä

Heinillä härkien kaukalon...muuten eivät nämä kastroidut, märehtivät sorkkaeläimet kuulu jouluuni. Emme syö pippuripihviä jouluna, vaan kovin paljon perinteisempää ruokaa. Vaikka pippuripihvi olisi kyllä hyvää.

Hellyys

Ihana sana, jonka ainakin pitäisi kuulua ihan jokaiseen päivään, ei pelkästään jouluun. 

Hoosianna

D:n kohdalla taisin jo puhua tästä laulusta?

Huilaaminen

Äärettömän tärkeä taito joka tahtoo monelta unohtua joulun alla. Siitä se stressi lähtee, kun ei opi rentoutumaan. Tosin, pohjoisessa huilaaminen kuulemma on armotonta menoa patikoinnissa, eli levosta kaukana siellä. Kumpaakohan ehdottaja nyt tarkoitti? Jouluna minä en rehki vaan lepään. 

Herkuttelu

Herkuttelu kuuluu jouluun, ehdottomasti. Välillä tosin vähempikin riittäisi, minun pitäisi oppia nauttimaan muutamista herkuista joka päivä eikä ahmia kaikkea kerralla. 

Havrekärve

Pihalintujemme herkku on ehdottomasti lyhde. Oletan että jos tarjoan kauraa, pitä sitä tarjota koko talven, eli ruokinta-automaatti pitäisi kaivaa esille. Mutta kaunnitahan nuo ovat omenapuussamme, tosin aika roskaavia. 

Ja bonuksena vielä: Peter Jöback:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...