Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Vihdoinkin!

Olen ollut kateellinen naapureille jo kauan!

Ruotsissa tungetaan toinen toistaan kummallisempia glögejä markkinoille, kerroinhan jo siitä Yuzusta. Olen epätoivoisesti seurannut L&P:n sivuja, kunnes tänään tajusin: olen väärässä paikassa. Loimulla on omat sivut! Olisihan joku voinut kertoa sen minullekin!

No, nyt sitten minäkin tiedän sen: Vuoden pullo on kauniin punainen ja makuna MESIMARJA! Se muuten oli yksi arvauksistani!

Arvatkaa vaan odotanko innolla että pääsen maistamaan, mesimarja kuuluu lapsuuteni kesiin Ainon luona, siellä kasvoi mesimarjoja.


Nämä Loimut ovat olleet maultaan paljon perinteisempiä kuin Blossan, tosin Blossa on harrastanut näitä vuosikertapullojaan huomattavasti kauemmin. 

Saturnukselta oli tullut pääkallo glögiä. Tiedättekö ne kaksiväriset pääkallokarkit: salmiakkia ja vadelmaa. Ja niitä sitten sulatetaan glögiin. Ajatuksena sen verran outo että Loimua odotan entistä innokkaammin. Jospa sitä jo Alkossa olisi?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...