Olen ollut sen verran kiireinen, etten edes ole huomannut että syksy on saapunut. Ehkäpä tämä lämmin sää on hieman sekoittanut ajatuksiani.
Onneksi kaikki muut ovat ajan tasalla. Partiolaiset julkaisivat joulukalenterin kuvan jo viime viikolla.
Pitkästä aikaa kuva on minusta ihana. Viime vuoden kuva oli aika synkkä, pimeinä talvipäivinä katson mielellän pirteää ja iloista kuvaa. Toki olen edellisistäkin kalentereista pitänyt, mutta tämä oli nyt sellainen joka puhutteli jo kuvana. Tämä nosti hymyn huulilleni ja uppoiduin kuvaan kunnon toviksi. Tontut ja kotimaiset metsäeläimet sulassa sovussa touhuamassa jouluisia asioita. Tämä nyt vaan pitää saada. Onneksi partiolainen taatusti taas myy näitä.
Kuva: Partio Scout |
Hiiriä, ilves, hirvi, kaneja, lintuja, oravia, mäyrä, kettu... Tässähän menee kunnon tovi ennen kuin ehdin tutkimaan missä "vakioluukut" ovat, ja valmiiksi jo arvailin miten adventtikynttilät syttyvät ja kuka saa pitää luciakruunua, miten itsenäisyyttä liputetaan ja Jeesuslapsikin näköjään on hieman erilaisessa seimessä tällä kertaa.
Kyllä, tarvitsen tästä huolimatta kalenterin, ilman sitä ei joulu tule!
Pakettikortitkin ovat suloisia. Tuo koiraressukka tosin kuolaa piparkakkuja, mutta tontut toki tietävät ettei piparkakkuja saa koiralle antaa. Olisivat nyt kuitenkin varaneet kaverille omia keksejä. Itse ahtaavat pipareita kaksin käsin ja tuo nelijalkainen vaan odottaa herkkuja häntä heiluen. Tasan eivät menneet piparkakut tällä kertaa.
Rakensivatkohan totut tuon lumilyhdyn vielä ennen kuin poistuivat metsästä, ainakin kettu ja orava saivat jotakin ihailtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti