Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 30. joulukuuta 2014

Lisää kynttilöitä

Kerronkin jo tyttäreni tekemistä kynttilöistä.

Ihan yhtä luova en itse ollut, mutta päätin tehdä kynttilöitä minäkin. Tosin minä päätin käyttää kierrätettyä massaa, eli vanhoja kynttilöitä. 

Sulatin kynttilänjämät tarkoitusta varten hankitussa metallikannussa joka sai olla kiehuvaan veteen upotettuna kunnes steariini oli sulanut. Kuvan kannu on Ikeasta ja minusta se on näppärä kun tuon kahvan saa kunnolla kattilan ympärille. Kuvassa sulava steariini jäi yli kun teimme sytykeruusuja jouluksi. Alunperin sekin siis on ollut kynttilänjämiä. Hyvin näkee miten paljon tummempaa sula steariini on. Jos siis haluaa värjätä massaa on syytä "liiotella"


Sulatettua massaa lisätään hieman muotin pohjalle, niin että sydänlanka saadaan kiinnitettyä. Tällä kertaa myös sydänlanka on kierrätettyä, eli vanhoista jämistä talteenotettuja lankoja, minkä takia sitä ei saanut kiinnitettyä esim teippiin tuohon keskelle. Uuden langan teippaan kiinni, eli pingotan astian yli teippiä ja kiinnitän siihen. Toki sen voi kiertää esim. kynän ympärille ja pistää kynän nojaamaan astian reunoille.


Kynttilät pistin ulos jäähtymään sillä aikaa kun sulatin seuraava värin. Tällä säällä jäähtyminen on nopeaa. Ja kuten huomaatte, muotteina on käytetty mitä kummallisimpia astioita.


Koska käytin vanhoja kynttilöitä, suosittelen toistakin Ikean huipputuotetta: pinsetit. Niillä on hyvä poimia sydänlankoja ym roskia mitä tuonne massaan kertyy kun sulattaa jämiä. Ja noita suojapapereita ei voi olla liikaa!


Kun massa oli sulanut oli edellinen kerroskin sen verran kiinteä että päälle pystyi kaatamaan seuraavan kerroksen steariinia. Isäni kanssa teimme aikoinaan kynttilöitä niin että astiat tuettiin "vinoon" ja kynttilät olivat kubistin toiveunia kun olivat valmiita. Nyt ei kuitenkaan ollut hiekka-astiaa minne olisin voinut nuo pistää jäähtymään.


Tein myös tuikkuja, mutta niiden kohdalla pitää kehitellä tuotetta. Pohjaan on saatava joku "tuikkusydätuki", muuten nuo sydämet hukkuvat kun steariini sulaa.


Nykyään kynttilät ovat aika pitkälti pintavärjättyjä, joten kynttiläväri tulee tarpeeseen. Vaihtoehtoisesti voi käyttää vahaliituja, jos sellaisia löytyy kaapista. Tosin näihin kynttilöihin ei lisäväriä tarvittu, mutta yksi kerros oli kyllä hyvin kalpea, eikä kultainen kuten olimme ajatelleet.


Sitä "kultaa" sen sijaan löytyi kannun pohjalta ihan kiitettävästi. Kuten totesin, atuloille on käyttöä. Tuo paperi olikin sitten oivallinen sytyke takkaan kun kaikki steariinijämät oli imeytetty siihen.


Saatuani kaikki roskat takkaan oli aika istahtaa nauttimaan. Edellisen kerran kynttilästä, nämä uudet olivat vielä ulkona jäähtymässä.

maanantai 29. joulukuuta 2014

Joulutorttuja

Piparkakkumuotit ovat olleet kovassa käytössä tänä vuonna!

Ellemme ole leiponeet piparkakkuja, niin kynttilätehdas on ollut tuottoisa. Ja loppuhuipennukseksi päätimme vielä tehdä joulutorttuja. 

Idea löytyi Maku lehdessä olleesta Valion mainoksesta. Nopeita tehdä ja kivan näköisiä minusta, varsinkin kun kuvaamisen jälkeen vielä lisäsin tomusokeria pintaan.

Joulutähdet

500 g laktoositonta torttutaikinaa
luumumarmeladia
Valion Eila maustettua luumu-kaneli rahkaa 

Ota torttutaikinalevystä piparkakkumuotilla kuvioita. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 13 min. Halkaise hieman jäähtyneet tortut. Lisää pohjalle luumumarmeladia ja sen päälle rahkaa. Nosta "kansi" päälle. Päälle vielä teepallolla, joka on oivallinen apuväline, tomusokeria. 


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Eläinhahmoja

Sain joululahjaksi aivan hurmaavan sheltin.


Tyttäreni tietää että rakastan kynttilöitä, joten hän oli päättänyt tehdä äidilleen joululahjaksi sheltin. Isänsä avustuksella oli saanut hankittua steariinia, sydänlankaa ja värejä, joten äidin loputon varasto oli jätetty oman onnensa nojaan. 


Steariini ja värinapit sulatettiin vesihauteessa, jotakin äidin opeista on jäänyt muistiin. Turvallisuus ennen kaikkea. 


Kun massa oli sulanut ja väri oli mieluisa oli aika kaataa massaa piparkakkumuottiin. Alle kannattaa pistää voipaperia tai sanomalehtipaperia suojaksi. Tosin sanomalehdestä voi tarttua tekstiä lopputuotteeseen. Koska, ainakin meidän, piparimuotit eivät ole ihan suoria, tarvitaan lisäkäsiä pitämään muotti tiiviisti paperia vasten. Kerros kannattaa pitää ohuena jolloin se jäähtyy nopeasti ja saadaan muotti tiiviiksi.


Kun päästään suurinpiirtein muotin keskivaiheille on aika lisätä sydänlanka. 


Ihan kynttilän alaosaan saakka ei sydänlankaa kannata pistää.


Ja sitten lisätään taas steariinia. 


Massa saa jäähtyä muotissaan. Steariini vetäytyy hieman kasaan jäähtyessään. joten keskelle syntyy helposti kuoppa. Sen voi täyttää sulalla steariinilla. Kuvassa tuo kilpikonna on hieman "vajaa"


Koska äiti, kuten totesin, rakastaa kynttilöitä, steariinia lisättiin vielä "yli äyräiden", nostamalla muottia hieman, näin saatiin lisää tilaa steariinille. 


Isikin sai oman kynttilänsä!


Värejäkin saatiin muutamia erilaisia lisäämällä eri määrä ja sekoittamalla eri värinappeja massaan.


Ja malleissa vain mielikuvitus, ja äidin piparimuotit, olivat rajana.


Nämä olivat ehdottomasti joulun hitti!

Kaikki kuvat: tyttäreni, luvalla julkaistu. Tämänkin hän muisti: äiti haluaa blogiinsa.



keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (24.12)

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla..."

Kello 12.00 Suomen Turku julistaa joulurauhan. Siihen mennessä pitää paketit olla paketoituina ja ruoat tehtynä, koska sen jälkeen on Joulu!

"...ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään..."

On siis aika hiljentyä ja rauhoittua joulun viettoon.

Lapsille tämä on pitkä päivä, kunnes Pukki jossakin vaiheessa ehtii perille, myös meille, ja päästää päivän tärkeimpään asiaan: saamme ihailla lasten sädehtiviä silmiä.

Oikein Hyvää Joulua kaikille

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (23.12)

On aika nostaa kuusi sisälle!

Meillä se tarkoittaa ihan kotimaista, metsässä kasvanutta vihreää puuta. Ei viljeltyä tanskalaista, ei Stockmannin muovista, eikä edes valkoista design luomusta. Ihan perinteinen metsäkuusi on minun makuuni.

Trendi tänä vuonna on kuulema rangat. Toki uskon, että kun kuusen koristelee, ei kukaan huomaa onko siina havun havua. Eikä tuollainen tietysti varise, mutta ei se myöskään voi tuoksua kunnolla!

Ja tämän palopuheeni jälkeen voi kertoa että vietän jouluaattoa rakkaittseni kanssa tekokuusen äärellä. Ihan taatusti tulen rakastamaan sitäkin.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (22.12)

Yöllä paistetaan kinkku!

Sitä ei missään tapauksessa voi tehdä esimerkiksi illalla, sillä puolet kinkun taiasta on siinä että saa yöllä herätä ihailemaan sitä ja ennen kaikkea: aamulla herätä kinkun tuoksuun!

Mummi paistoi kinkun ruiskuoressa. Kerran minäkin leikin ruistaikinan kanssa, mutta nykyään pistän kinkun pussiin. Pysyy uuni siistinä.

Aamulla kinkun saa kuorruttaa. Runsaasti sinappia ja korppujauhoa pintaan ja hetkeksi vielä lämpimään uuniin ja sitten jäähtymään.

Sitten se ehtiikin kivasti jäähtyä aattoruokailuun.


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (21.12)

Jos tuntuu että aattona tulee liian kiire, voi haudoilla käydä jo tänään.

Mummini oli vakaasti sitä mieltä, että kunhan muistan niin ei tarvitse käydä ollenkaan, mutta silti tuntuu hienolta sytyttää se kynttilä rakkaiden haudoille.

Me käymme yleensä joko neljäntenä adventtisunnuntaina tai sitten aatonaattona. Varsinkin Hietaniemessä parkkeeraaminen on tehty niin hankalaksi etten vaan halua mennä sinne aattona. Ja nuo aaton autojonot eivät vaan sovi hermorakenteelleni.

Siispä menemme kaikessa rauhassa, ennen suurta tunkua. Joskin aattoiltana kynttilämeri on kaunis näky.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...