Lämmitin eilen ensimmäisen mukillisen glögiä tälle talvikaudelle. Ulkona oli pimeää ja kotimatkalla katselin kun räntää valui tuulilasin pinnalla. Siispä tarvitsin glögiä.
Päädyin kokeilemaan ystävältä saatua Rocky Road Glögg'iä, jeps, ei ole kirjoitusvirhe, se on pullon mukaan glögg. Haistelin jo pullon suusta glögiä eikä se tuoksunut vaan haisi, mutta lämmityksen jälkeen haju oli karmiva. Sekä minun että ratsastajan mielestä. Ja hän sentään viettää päivänsä tallilla... Partiolainenkin tuli yläkertaan haistelemaan kun siskonsa valitti lemua, mutta kuulema tuote tuoksui oikein mukavalle. Liekö antajan henkilöllisyys vaikuttanut mielipiteeseen?
Mutta, koska olin päättänyt juoda glögiä päätin maistaa. Ennakkoluuloni olivat taivaissa. Suklaaglögit eivät ole vakuuttaneet minua ja jos sekaan pistetään vielä vaahtokarkkia niin eihän se voi olla hyvää? Olin väärssä, minä oikeasti tykkäsin tästä!
Maku on pehmeä, pähkinä tunkee ensimmäisenä läpi, suklaa hentona jälkimakuna. Vaahtokarkkia en tunnistanut.
Kunhan muistaa hengittää suun kautta kun juo, niin tämä on ihan kelpo tuote.
Kysyin mieheltäni haluaako maistaa, ei kuulema halunnut. No, harmi, tämän jälkeen ei saa, aion nauttia ja juoda koko pullollisen itse! Ensi kerralla otan Haisulimukin kaapista kun juon tätä, nyt tuli Sosuli valittua.
Neljä joulukuusta, tuo lemu vähensi yhdellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti