Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 20. joulukuuta 2019

Kummallista joidenkin mielestä

Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa.

Vaikka emme puhu Ruotsia kummallisemmasta maasta, on jouluruokatraditiot jo hyvin erilaiset naapurissamme. Siinä missä me haluamme laatikoita ja kinkkua pöytään, Ruotsista tulevat tuovat joulupöytäämme lihapullia ja ribsejä. No, pääasia tietysti on että jokaiselle löytyy jotakin syötävää aattona. 

On heillä myös muita outoja tapoja naapurissa. "Dopp i grytan". Kinkusta irronnut liemi jäähdytetään, rasvakerros poistetaan ja sitten liemi kuumennetaan ja maustetaan mahdollisesti salvialla. Sitten sekaan pistetään vanhaa (kuivaa) leipää ja se leipä sitten popsitaan. Janssoninkiusauskin on jouluruokaa naapurissa, samoin lämmin kaalisalaatti. 

Eteläisessä naapurissamme, Virossa, herkutellaan verimakkaralla, hapankaalilla ja lämpimällä porsaanpaistilla. Vaihtoehtoisesti pöytää voi koristaa myös jouluhanhi.

Ranskassakin syödään hanhea. Tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta siivekästä kuten kalkkunaa, syöttökukkoa tai ankkaa. Jouluaterian alkupalana nautitaan hanhenmaksasta, savulohesta tai ostereista. 

Norjassa on joulua odotellessa mahdollisuus syödä Smalahove eli lampaan päästä valmistettua  perinneruokaa. Joulupöytään tämä ei kutenkaan kuulu. Lampaan pää puhdistetaan, liotetaan suolaliuoksessa, savustetaan ja kuivataan. Smalahoven maukkaimpana osana pidetään silmälihasta. Jouluruokatraditiot muistuttavat muiden pohjoismaiden ruokia. 

Tanskassa taas syödään ankkaa tai possupaistia sekä punakaalia ja "ruskeita perunoita", eli keitetyt perunat paistetaan sokerissa ja voissa.  

Tsekeissä jouluaterialla syödään yhdeksän ruokalajia. Taikauskoisten tsekkiläisten joulupöydässä ei voi olla paritonta määrää ihmisiä. Jos sattuu käymään niin, että pöytäseurueessa olisikin väärä määrä ihmisiä, katetaan ”puuttuvalle henkilölle” oma lautanen. Tällä vältetään huono onni.
Latvissakin katetaan yleensä yhdeksän ruokalajia, joista kukin tuo omalla tavallaan hyvää uuteen vuoteen. Harmaaherneet (latvialaisittain kuivatut herneet, tämä on EUn suojaama ruokalaji) pekonin kera pitävät kyyneleet poissa. Pekonileipä taas takaa uudet elämykset. Punajuuri ja porkkana pitävät terveenä. Hunajakakkuset tuovat elämään rakkautta. Pyöreät keksit tietävät auringonpaistetta. Kaalimuhennos antaa voimaa ja energiaa. Valkoinen liha (kana, kalkkuna tai hanhi) tuo menestystä. Kala tuo rahaa taskuun ja possu (ja etenkin possunkärsä) tuo aina onnea mukanaan.
Bulgariassa pistetään paremmaksi, sillä  joulupöytään valmistetaan 12 eri ruokalajia, yksi vuoden jokaista kuukautta kohden. Yhdessäkään ruoassa ei ole lihaa. Sen sijaan tyypillisessä joulupöydässä on pähkinöitä, kuivattuja luumuja ja kakkuja. Saksanpähkinät ovat pakollinen osa joulua, sillä jokainen perheenjäsen rikkoo yhden pähkinän selvittääkseen seuraavan vuoden kohtalonsa.

Puolassa sen sijaan paastotaan jouluna, lihaa ei tarjoilla missään muodossa. Puolalainen jouluun kuuluu keitot: sieni-, kala- ja punajuurikeitot ovat tärkeässä roolissa joulupöydässä. Myös karppia tarjoillaan eri muodoissa.

Grönlannissa tarjoillaan mattak'ia eli grönlanninvalaannahka viipaloituna, toki maitovalas tai sarvivalaskin kelpaa, joka tarjoillaan valaanrasvan kanssa. Alunperin tämä herkku syötiin raakana, nykyään sentään ruoan voi kypsentää. Pöydästä voi löytyä myös kiviak'ia, joka kai lähinnä on talviruoka. Tämä valmistetaan laittamalla suuri määrä ruokkilintuja hylkeennahan sisälle. Linnut laitetaan nahan sisälle kokonaisina, poistamatta nokkia, jalkoja tai höyheniä. Ilma pyritään poistamaan nahan sisältä. Tämän jälkeen nahka ommellaan kiinni ja sinetöidään rasvalla ja päälle asetetaan suuri kivi, jotta hylje pysyisi mahdollisimman tiiviinä. Useiden kuukausien aikana linnut fermentoituvat, tämän jälkeen ne syödään

Italiassa yksi suosituimmista herkuista joulunaikaan on ankerias, joka jossain muodossaan on aina osa joulun ruokalistaa. Ankeriasruokia maustetaan esimerkiksi oliiviöljyllä, laakerinlehdillä ja valkoviinillä. Lisäksi syödään luonnollisesti pastaa.

Japanissa ei jouluruoan eteen stressata itse: Kentucky Fried Chicken järjesti 40 v. sitten jouluisen mainoskampanjan ja siitä lähtien japanilaisten mielissä joulu on yhtä kuin KFC:n paistettu kana. Yli 240 000 tynnyrillistä kanaa myydään joulun aikoihin. Tämä on noin 5–10 kertaa enemmän kuin kuukausittain yleensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...